SAK:n Eloranta: Päivahoito-oikeuden rajaaminen jakaa lapset kahden kerroksen väkeen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Jarkko Eloranta moittii hallituksen perhepolitiikkaa vanhakantaiseksi.

SAK vaatii hallitusta perumaan lasten päivähoitoa koskevat leikkaukset. Päivähoito-oikeuden rajaus ja ryhmäkokojen kasvattaminen vaikeuttavat työllistymistä ja jättävät jälkensä lasten tulevaisuuteen.

Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää hallituksen päätöstä rajata lasten täysi päivähoito-oikeus vain kokoaikaisesti työskenteleville tai opiskeleville vanhemmille ajattelemattomana työllistymisen kannalta.

– Kynnys ottaa vastaan tilapäistä työtä nousee kohtuuttomaksi, jos työnhakijan lapsi on osa-aikahoidossa. Vaikka kokoaikainen hoitopaikka järjestyisi määräajaksi, edessä saattaa olla luopuminen tutusta päivähoitopaikasta.

Eloranta moitti Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n paneelissa Helsingissä hallituksen perhepolitiikkaa vanhakantaiseksi.

– Päivahoito-oikeuden rajaaminen jakaa lapset kahden kerroksen väkeen sen mukaan, ovatko heidän vanhempansa töissä vai työttöminä. Se heijastuu myös lasten tulevaisuuteen. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan päivähoito lisää lapsen mahdollisuuksia kouluttautua.

Jarkko Eloranta korostaa, että vaihtuvat ja suurentuvat päivähoitoryhmät eivät ole laadukasta varhaiskasvatusta.

– Lasten päivähoitoon pääsyn vaikeuttaminen lisää perheiden kyttäämistä ja byrokratiaa. Kasvavat ryhmäkoot heikentävät vanhempien luottamusta päivähoidon laatuun, jolloin äitien kotihoitojaksot pitkittyvät ja työllisyys heikkenee.

Lasten päivähoitoon pääsyn vaikeuttaminen lisää perheiden kyttäämistä ja byrokratiaa.

Hallituksen päivähoitoleikkaukset tulivat voimaan elokuussa. Kunnat voivat päättää niiden käyttöönottamisesta itsenäisesti.

– Onneksi moni kunta on huomannut heikennysten kielteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin ja vanhempien työllisyyteen eikä ole toteuttanut niitä, Eloranta kiittää.

SAK esitti keväällä oman mallinsa perhevapaiden uudistamiseksi. Malli rohkaisee vanhempia jakamaan lastenhoitovastuut nykyistä luovemmin, sujuvoittaa perheen ja työn yhdistämistä sekä kohtelee tasa-arvoisesti erilaisia perheitä.

– Suomessa naisten työllisyysaste on muita Pohjoismaita pienempi. SAK:n malli parantaisi naisten asemaa työmarkkinoilla ilman lisäkustannuksia yhteiskunnalle tai työnantajille, puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomauttaa.

Ruuhkista uupunut Kelan henkilöstö puhkuu turhautumista: ”Jälleen varoittava esimerkki”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kela aikoo palkata toimistoihinsa lisää väkeä – viimein. Perustoimeentulon myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alussa. Kela arvioi, että homma hoituu 750 henkilöllä. Kunnissa tätä tehtävää hoiti vielä viime vuonna arviolta yli 1 500 henkilöä.

Kelalle tuli oletettavasti yllätyksenä, millainen ruuhka toimistoihin syntyy. Niissä käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Lisäksi puheluita tulee noin 20 000 vuorokaudessa.

Kelan toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja Heli Martinmäki kritisoi epäonnistuneita henkilöstölaskelmia.

– Jälleen yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka julkisella sektorilla säästöjä tavoitellessa tehtävät resursoidaan jo lähtötilanteessa liian alhaisiksi.

Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi.

Kelan henkilöstö on ollut valtavan työpaineen alla, kun asiakasmäärät ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 57 prosenttia. Etuushakemuksia tulee enemmän sisälle kuin mitä niitä ehditään ratkaisemaan.

– Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi, Martinmäki kuvailee nykyistä tilannetta.

Kelan hallituksen ja valtuutettujen lupa palkata lisää väkeä tulikin kreivin aikaan.

– Edellytämme, että lisärekrytoinnit toteutetaan heti. Asiakkaille pitää turvata viimesijaisen etuuden saaminen lakimääräisessä seitsemän päivän käsittelyajassa, toimihenkilöyhdistys korostaa.

Yhdistys vaatii lisäksi, että nykyisen henkilöstön työhyvinvoinnista tulee huolehtia.

Kelan toimihenkilöyhdistys on valtakunnallinen ammattiyhdistys, joka valvoo Kelan toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja. Yhdistyksessä on reilut 4000 jäsentä. Kelan toimihenkilöyhdistys kuuluu palkansaajajärjestö Pardiaan ja STTK:hon.

Urpilaisen ilmoitus sotki SDP:n pasmat – Paatero etsii valtuustolle kokouspäivää

Kuva: Sanna Koskenranta
SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero.

SDP:n puoluevaltuuston tuore puheenjohtaja, Sirpa Paatero kertoo, että Jutta Urpilaisen ilmoitus tuli yllätyksenä monelle, myös hänelle itselleen.

– Vielä maanantaina olin radio-ohjelmassa positiivinen ehdokkuuden suhteen, Paatero kertoo.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluevaltuusto. Paatero oli kaavaillut kevätkokouksen päivämääräksi 24.3. Uuden ehdokkaan etsimiseen olisi aikaa kuukausi ja se taitaa olla liian vähän.

– Toinen mahdollisuus olisi kutsua ylimääräinen kokous koolle. Olisikin muutenkin hyvä kokoontua vielä ennen huhtikuisía kunnallisvaaleja, Paatero sanoo.

SDP:n puoluevaltuuston kutsuu koolle puoluehallitus, jonka puheenjohtaja on Antti Rinne.

 

”Puoluevaltuuston kokousta ei ole vielä päätetty”

Kuva: Jari Soini
SDP:n vastavalittu puoluesihteeri Antton Rönnholm (oik.) joutuu heti tulikasteeseen. Puolueelle olisi löydyttävä uusi ehdokas presidentinvaaleihin ja aika kiireellä vieläpä.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluekokousten välissä ylintä päätösvaltaa käyttävä puoluevaltuusto. Se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

– Kevään kokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, kertoo SDP:n tuore puoluesihteeri Antton Rönnholm Demokraatti.fi:lle aamulla. Kokouksen kutsuu koolle SDP:n puoluehallitus.

– Niin moni olisi toivonut Jutta Urpilaisen ehdokkuutta. Tosin ymmärrän täysin hänen ratkaisunsa, Rönnholm sanoo.

Rönnholmin mukaan SDP ryhtyy nyt kiireen vilkkaa luotaamaan uutta prsidenttiehdokasta.

Antti Rinne ymmärtää Urpilaisen päätöksen – ”Tämän kevään aikana asia ratkaistaan”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne joutuu nyt miettimään SDP:n presidenttiehdokaskuvion uudelleen, kun Jutta Urpilainen ei lähde ehdolle.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) toivoi toisenlaista ratkaisua presidenttiehdokkuudesta kieltäytyneeltä Jutta Urpilaiselta. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin, että Urpilainen valitsi toisin. Urpilainen perustelee perhesyillä kieltäytymistä Demokraatin kolumnissaan.

– Maa kyllä löytää isiä ja äitejä, mutta lapsi on pieni vain hetken, Rinne sanoi aamulla Demokraatti.fi:lle.

Rinteen mukaan SDP jatkaa presidenttiehdokkaan hakemista kevään aikana.

– Puoluevaltuusto kokoontuu keväällä, siellä asia päätetään, Rinne sanoo.

Urpilainen ei pyri presidenttiehdokkaaksi

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen ei lähde presidenttiehdokkaaksi. Demokraatti.fi:ssä ja tämän viikon Demokraatti-lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Urpilainen perustelee päätöstään perhesyillä.

”Kuuntelen omantuntoni ääntä. Olen tullut tulokseen, että tässä elämäntilanteessa jatkan työtäni aktiivisena parlamentaarisena vaikuttajana niissä tehtävissä, joita minulle suodaan. Vapaa-aikani vietän perheen – mieheni ja lapsemme – kanssa”, Urpilainen kirjoittaa.

Urpilainen myöntää päätöksen olleen todella vaikea. Hän kirjoittaa velvollisuudentunnosta puoluetta kohtaan, kuten myös velvollisuudentunnosta toimia lasikattojen murtajana naisille, jotta kaikkien töiden ja elämänurien yhdistäminen perhe-elämään olisi mahdollista.

Jutta Urpilaisen kirjoitus on luettavissa kokonaan oheisesta linkistä ja tämän viikon Demokraatti-lehdessä.