– Itse aloitteen sisältö ei vielä ole tiedossa, mutta keskustelussa laineet lyövät jo korkealla. Eri osapuolet tulkitsevat aloitetta omien tavoitteidensa kautta, mutta itse asia, toimeentulon parantaminen, on jäämässä taka-alalle, hän arvioi.

Elorannan mukaan eurooppalaiselle minimipalkka-aloitteelle on paikkansa, mutta sen tulee kunnioittaa kansallisia järjestelmiä sekä edistää järjestäytymistä, osapuolten välisiä työehtoneuvotteluja ja sopimustoimintaa. Komission puheenjohtaja ja asiasta vastaava komissaari ovat vakuuttaneet, että näin toimitaan.

Eloranta muistuttaa, että esitetty minimipalkan taso eli 60 prosenttia maan mediaanipalkasta, tarkoittaisi vain pientä nousua esimerkiksi Bulgarian minimipalkkaan, joka ei Elorannan mukaan nytkään riitä elämiseen.

Epäilyksiä ja vastustusta aloitetta kohtaan on noussut Elorannan mukaan Euroopassa niin työnantajien kuin ammattiyhdistysliikkeenkin piirissä.

Aloitteeseen on Elorannan mukaan suhtauduttu varauksella erityisesti maissa, joissa on työmarkkinaosapuolten väliset vahvat neuvottelusuhteet ja kattava työehtosopimusjärjestelmä. Näin on myös Suomessa, jossa työehtosopimusten kattavuus on tällä hetkellä lähes 90 prosenttia.

– Työehtosopimusten yleissitovuus tarjoaa palkansaajille hyvän turvan ja kehittyvät palkat. Näitä ei voi korvata minimipalkkalainsäädännöllä, Eloranta sanoo.

Eloranta muistuttaa, että palkkaköyhyys on Suomessa Euroopan alhaisinta, vain vähän yli 3 prosenttia palkansaajista.

– Nykyjärjestelmän voi sanoa toimivan erinomaisesti.

– Näin tammikuun kihlauksen 80-vuotispäivän lähestyessä voi sanoa, että meillä on pitkät perinteet omaava työehtosopimuksiin perustuva, erinomaisesti toimiva työmarkkinajärjestelmä. Kehittämällä sitä edelleen, voidaan yhdistää monia eri näkökulmia – turvaa ja joustavuutta. Siksi Suomessa ei ole tarvetta lakisääteiselle minimipalkalle.