SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa, että kyseessä on kasvun tasaantumisen vaihe. 

– Toisaalta emme ole missään taantumassa. Me edelleenkin kuitenkin kasvamme, Eloranta kommentoi Demokraatille Naantalissa, jossa on käynnissä tasavallan presidentin isännöimät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevät Kultaranta-keskustelut.

Työllisyyden kasvamisen kannalta luvut ovat kuitenkin Elorannan mukaan alhaisia. Pääministeri Antti Rinne (sd.) on kutsunut työmarkkinajärjestöt koolle miettimään työllisyysasteen nostoa. Työtä on tarkoitus käynnistellä jo tulevan keskiviikon seminaarissa.

Eloranta toistaa Demokraatille sen, jonka hän on sanonut aiemminkin julkisuuteen. Hän pitää työmarkkinajärjestöjen tärkeimpänä työllisyystoimena hoitaa seuraava sopimuskierros mahdollisimman hyvin ja mitoittaa se Suomen kasvuun.

– Kolmen vuoden päähän tulevat kasvuennusteet ovat aika pitkiä. Liittyy aika suuria epävarmuuksia siihen, miten tässä mennään. Haastavaksi tulee tehdä sopimuksia. Toisaalta tuolla teollisuus varmaan miettii, mikä se heidän näkymänsä on – aika sumuinen varmaan johtuen näistä kauppakiistoista. Kierros on aika pitkä. Se alkaa syys-lokakuussa ja päättyy vasta keväällä. Taloustilanne saattaa senkin ajan sisällä heilahdella. Kyllä tästä aika haastava operaatio tulee, Eloranta pohtii pian alkavaa liittokierrosta.

Valtiovarainministeriö ennustaa työllisyysasteen kasvavan 73,5 prosenttiin vuonna 2021. Hallituksen tavoite on vuodessa 2023 ja 75 prosentissa.

VM:n vuoden 2021 arviota Eloranta pitää melko realistisena. 

– Kova työhön se on sinne 75 prosenttiin saada. 

Jarkko Eloranta painottaa, että osa-aikatyön merkitys on iso, kun työllisyysastetta ruvetaan hilaamaan edelleen ylöspäin. 

– Suomihan on hyvää Pohjoismaista tasoa, kun katsotaan työllisyysastetta kokoaikatyönä. Mehän pärjäämme Tanskalle, olemme Norjan kanssa hyvinkin lähellä ja sitten Ruotsi on omilla luvuillaan. Täytyy katsoa myös tehtyä työtuntien määrää eikä pelkästään yhtä prosenttilukua, SAK:n puheenjohtaja muistuttaa.

Eloranta toteaa ymmärtäneensä, että työmarkkinajärjestöiltä toivotaan työllisyyttä kasvattavista toimenpiteistä näkemystä ennen syksyn budjettiriihtä. Näin ollen varsinainen kiivain pohdinta- ja tekemisen vaihe on vasta elokuussa. Valmiina toimenpiteitten pitäisi olla kuitenkin vasta vuonna 2020.

– Luulen, että ensimmäinen startti on niitä asioita, joita on jo hallitusohjelmaan kirjattu. Siellähän on valtavat määrä tavaraa valmisteltavaksi, Eloranta ennakoi sitä, mistä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen pohdinta alkaa.

Eloranta arvioi, että siitä on jonkinsorttinen yksimielisyys, että työttömien palvelut eivät ole tällä hetkellä sillä tasolla kuin pitäisi. 

– Me tietysti painotamme palvelupuolen asioita. Jos pelkästään etuuksia leikataan, se ei vie eteenpäin. Pitäisi mennä palvelukärki edellä.

Työttömyysturvan leikkaamista SAK ei ole millään tavalla edistämässä eikä kuittaamassa.

– Viime kaudellahan työttömyysturvaa leikattiin melkein 300 miljoonaa euroa. Aktiivimallin vaikutukset ovat ainakin kiistanalaiset. Se kertoo siitä, että pelkästään kepillä työntäminen ei näytä tuottavan tulosta. Ihmiset vajoavat perustoimeentuloturvalle. Jonkun täytyy myös miettiä ihmisten toimeentuloa ja sitä, ettei köyhyys lisäänny.