SAK toteaa tiedotteessaan, että maan hallitus päätti helpottaa entisestään työsuhteiden perusteettomia määräaikaisuuksia ja henkilöperusteista irtisanomista.

Sen mukaan kehysriihen päätökset asettuvat Suomen suurimman palkansaajajärjestön mielestä osaksi jatkumoa, jossa hallitus toistuvasti lisää epävarmuutta työelämässä. Jo aiemmin hallitus on pidentänyt koeaikaa, lyhentänyt takaisinottovelvoitetta ja lisännyt pitkäaikaistyöttömien määräaikaisuuksia.

– Palkansaajat tekivät osansa talouden kääntämisessä kasvuun hyväksymällä raskaan kilpailukykysopimuksen. On kohtuutonta sen jälkeen vielä lisätä työntekijöiden epävarmuutta heikentämällä työsuhdeturvaa, johtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

– Sääntelyn eriyttäminen työntekijän iän ja yrityksen koon mukaan monimutkaistaa lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä. Sen lisäksi se on pohjimmiltaan epäreilua: kaikki ansaitsevat saman suojan työmarkkinoilla iästä ja yritysten koosta riippumatta, vaatii Rönni-Sällinen.

Hallitus valmistelee työsopimuslain muutoksen, jonka tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä.

– Kylläpä kasvaa työnantajan saneluvalta pienissä yrityksissä. Jos on aiemminkin vaatinut työntekijöiltä rohkeutta pitää puoliaan, niin jatkossa siinä vaaditaan uhkarohkeutta, Rönni-Sällinen kirjoittaa Twitterissä.

Kylläpä kasvaa työnantajan saneluvalta pienissä yrityksissä. Jos on aiemminkin vaatinut työntekijöiltä rohkeutta pitää puoliaan, niin jatkossa siinä vaaditaan uhkarohkeutta. #Kehysriihi #irtisanomisperusteet @duunarit

— Annika RönniSällinen (@RonniSallinen) April 11, 2018

Myös SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on kommentoinut asiaa Twitterissä.

– Työntekijöiden suojan heikentäminen oli onneton teko. Miten aikaisemmat heikennykset ovat työllisyyttä kohentaneet? Ei mitään evidenssiä siitä, hän kirjoittaa.

Hallituksen mukaan työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä.

– Hallitus toivoo lisää lapsia ja sitten omilla päätöksillään lisää nuorten epävarmuutta toimeentulosta. Menikö tämä nyt niin kuin piti? Eloranta kysyy Twitterissä.

.@duunarit vaikuttanut vahvasti työllisyyspolitiikan satsauksiin. Työntekijöiden suojan heikentäminen oli onneton teko. Miten aikaisemmat heikennykset ovat työllisyyttä kohentaneet? Ei mitään evidenssiä siitä. https://t.co/4H326rGOsW

— Jarkko Eloranta 🇫🇮🇪🇺🇺🇦🏳️‍🌈 (@ElorantaJa) April 11, 2018

Hallitus toivoo lisää lapsia ja sitten omilla päätöksillään lisää nuorten epävarmuutta toimeentulosta. Menikö tämä nyt niin kuin piti? https://t.co/fFEuLn9PVC

— Jarkko Eloranta 🇫🇮🇪🇺🇺🇦🏳️‍🌈 (@ElorantaJa) April 11, 2018

SAK kiinnittää tiedotteessaan huomiota myös siihen, ettei kehysriihestä ei tullut työttömien ja SAK:n toivomaa täyskäännöstä hallituksen keppilinjaan. Se katsoo painostustoimiensa ja työttömiä laajasti aktivoineen kansalaisaloitteen kuitenkin tuottaneen tulosta: aktiivimalli kakkonen ei edennyt ja nykyiseen aktiivimalliin tuli korjauksia.

SAK:n mukaan työttömän on helpompaa säästyä aktiivimallin leikkurilta, kun entistä useampi koulutus täyttää aktiivisuusehdon.

Hallitus lupasi kehysriihessään lisätä myös resursseja ja henkilöstöä työvoimapalveluihin. SAK on pitänyt esillä etenkin työttömien oikeutta henkilökohtaiseen palveluun.

– Nyt tehdyt pienet täsmennykset eivät kuitenkaan muuta sitä, että aktiivimalli on isolle osalle työttömistä käytännössä pelkkä leikkaus. Hätäisten laastaripaikkausten sijaan hallituksen pitäisi perua aktiivimalli ja palata kolmikantapöytään hakemaan oikeudenmukaista uudistusta työttömyysturvaan, pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo.

Kiitostakin SAK hallitukselle antaa. Se katsoo, että hallituksen satsaukset ammatillisiin täsmäkoulutuksiin ja toisen asteen oppimateriaalin hankintaan ovat tästä näkökulmasta hyviä päätöksiä.

– Hallituksen toteuttamat lisäpanostukset osaamiseen ovat tervetulleita, mutta nyt mittakaava on vain puoliprosenttia nykyisistä koulutusmenoista. Nämä eivät yksin riitä korjaamaan Suomen osaamisvelkaa, laskee Kaukoranta.

– Oppivelvollisuuden pidentäminen ja yrittäjien tehottomien verotukien suuntaaminen innovaatiotukiin olisivat olleet hyviä keinoja tukea kasvua.

Hallitus ottaa koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi käyttöön toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisän. Se on toisen asteen suorittamisesta aiheutuvien koulutusten kustannusten kattamiseen tarkoitettu lisä, joka kohdistetaan opintorahan vähävaraisuuskorotukseen oikeutetulle alle 20-vuotiaille ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen opiskelijoille. Lisän suuruus on noin 46 euroa kuukaudessa.