ehdokasmainos

SAK:n Lyly torppaa huhut taas kerran: “Kaikki asiat edelleen auki”

Kuva: Lehtikuva

SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan huhut ensi vuoden palkkasopimuksesta ovat ennenaikaisia. Hän kirjoittaa asiasta maanantai-iltana Twitterissä.

– Kaikki asiat on edelleen auki neuvottelupöydässä.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoi aiemmin tänään olevansa luottavainen, että neuvottelutulos työmarkkinaosapuolten välillä syntyy. Hän uskoo, että neuvottelutulos voidaan saada jo parin viikon kuluessa.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies puolestaan arvioi viikonloppuna MTV:n uutisissa, että yhteiskuntasopimus valmistuu maaliskuuhun mennessä.

Neuvotteluja, joilla koetetaan löytää korvaaja hallituksen pakkolakipaketille, on käyty useasti. Toistaiseksi tulokset ovat olleet laihoja.

Työministeri Lindström yllättyi täysin työttömien yhdistysten aikeista: “Ei ole käynyt edes mielessäkään”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
jari-lindström

Demokraatti kertoi tänään, että työttömien yhdistyksissä on joko yksin tai yhteistyössä usemman yhdistyksen voimin halua päästä osallistumaan kilpailutuksiin työttömien haastatteluista. Jatkossa työttömät on hallituksen linjauksen mukaan pakko haastatella kolmen kuukauden välein. Työttömien sanktiointia kiristetään, mikäli työllistymissuunnitelmaa ei noudateta.

Koska TE-toimistoilla ei ole varaa tehdä hallituksen määräämiä haastatteluja, hallitus on myöntänyt 17 miljoonaa euroa rahaa muun muassa haastattelupalvelujen hankkimiseen yksityisiltä yrityksiltä.

Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesjohdosta on vahvistetty, että potista suurin osa menee henkilöstöpalveluyrityksille.

Nyt myös työttömien yhdistykset, joista osa kamppailee niukkenevien resurssiensa vuoksi olemassaolostaan, valmistautuvat kilpailemaan haastatteluista.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) tieto yllättää täysin.

– Okei, minä kuulen ensimmäisen kerran nyt vasta tämmöisen idean.

Minkä takia sitä ei ole mietitty?

– Ei ole käynyt edes mielessäkään, Lindström sanoo.

Olisiko se hyvä idea, heillä on kuitenkin melkoinen kenttäkokemus?

– Sitten pitäisi tulla esitys asiasta, kun lähdetään tätä asiaa viemään eteenpäin. Totta ihmeessä meidän täytyy katsoa, että kuka haastattelee ja mihinkä ne rahat laitetaan ja kuka osaa sen haastattelun tehdä ja mikä on se hyöty.

– Ainahan saa esittää ja me sitten päätetään, ketä työhön kutsutaan mukaan. Tämä on asia, josta pitäisi vähän pureksia, koska ei tämä ole ollut millään lailla esillä missään keskustelussa, mitä hallituksen sisällä on käyty näistä asioista.

“Rahaa ei ole korvamerkitty henkilöstöpalveluyrityksille.”

Lindström sanoo myös, että 17 miljoonan euron määrärahaa ei ole ylipäänsäkään korvamerkitty.

– Sitä ei ole korvamerkitty mihinkään henkilöstöpalveluyrityksille, vaan se on syytä laittaa fiksulla tavalla (käyttöön).

TE-toimistoista on myös kuulunut kritiikkiä, koska niiden henkilöstöresurssit ovat jatkuvasti vähentyneet. Niissäkin olisi tarvetta lisähenkilöstölle.

Joka tapauksessa henkilöstöpalveluyritysten työntekijöiden tekemien haastattelujen tulokset täytyy alistaa viranomaisille, koska yritykset eivät pysty tekemään viranomaispäätöksiä. Sen vuoksi ministerikin sanoo, ettei ole mitään järkeä tehdä samaa työtä moneen kertaan.

– Meidän täytyy katsoa, mihin sitä rahaa oikeasti laitetaan. Sen takia se ei ole mitenkään jäykästi korvamerkitty näihin (henkilöstöpalveluyrityksille).

Aiemmin ministeriöstä on kuitenkin kerrottu, että rahat menevät pääosin henkilöstöpalveuyrityksille.

– Varmaan valtaosin, koska haastatteluihin tarvitaan henkilökuntaa, niihin tarvitaan apua. Voi olla näin. Mutta me ei olla lyöty vielä mitenkään kiveen sitä, miten tämä käytännössä tapahtuu ja mihin rahat loppujen lopuksi menevät. Niin kuin sanoin, me emme halua tehdä kahta asiaa moneen kertaan, Lindström toistaa.

“Ei ole järkeä sanoa kategorisesti.”

TE-toimistojen piiristä on tullut viesti, että päällekkäiset työt voivat lisääntyä, koska yritykset eivät voi tehdä viranomaispäätöksiä ja langettaa esimerkiksi sanktioita. Näin ollen yritykset kierrättäisivät osan haastateltujen asioista joka tapauksessa TE-toimistojen kautta.

– Sitä juuri tarkoitin, että me ei olla vielä päätetty, mihin ne rahat menee, koska siinä ei ole mitään järkeä, että me sanotaan kategorisesti, että tuohon ne laitetaan, Lindström toteaa.

Onko mahdollista, että malli muuttuu eli että rahoja ei menekään niin paljon henkilöstöpalveuyrityksille, vaan niitä kohdennetaan enemmän TE-toimistoille?

– Se 17 miljoonaa täytyy käyttää niin, että siitä on paras hyöty, Lindström vastaa ympäripyöreästi.

“Emme haaskaa rahoja hölmöön tapaan toimia.”

Lindström ei suoraan sano, että hallituksen kaavailemat periaatteet työttömien haastattelujen toteuttamisessa olisivat muuttuneet.

– En tiedä onko muuttunut, mutta se on tarkentunut. Silloin kun tehdään päätös, että lähdetään viemään tämmöisiä haastatteluja eteenpäin, niin silloinhan ei välttämättä vielä pohdita yhtään sitä, että mitä ovat oikeasti käytännössä ne toimenpiteet, Lindström sanoo ja viittaa siihen, että muun muassa julkisuuslaki säätelee työttömiin liittyviä tietoja ja tekee niistä viranomaisten käsiteltäviä asioita.

– Tämä kokonaisuus, että miten tämä oikeasti voidaan tehdä, niin että siitä saadaan paras hyöty ja että kuka voi ne tehdä, on tavallaan se, mikä tarkentuu.

Hän ei ennakoi, voisiko lakeja rukata niin, että myös yksityiset henkilöstöpalveluyritykset voisivat tehdä viranomaispäätöksiä.

– Edelleen toistan, että me teemme mahdollisimman kustannustehokkaasti eikä haaskata niitä vähiä rahoja päällekkäiseen toimintaan ja hölmöön tapaan toimia.

Voisi siis sanoa, että kritiikki on kuultu?

– Totta. Näin voi sanoa, kyllä, Lindström vastaa.

Elinkeinoministeri Olli Rehnillä (kesk.) ja Jari Lindströmillä piti olla keskiviikkona mediainfo maakuntauudistuksen vaikutuksista yrittäjien ja työntekijöiden palveluihin. Infossa oli määrä kuulla myös TE-toimistojen palveluista.

Työ- ja elinkeinoministeriö kuitenkin ilmoitti tänään, että tilaisuus siirtyy myöhemmin ilmoitettuun ajankohtaan. Demokraatin haastattelu ehdittiin tehdä jo ennen tätä tietoa.

Hallituspuolueiden pomojen nokkapokka on ohi — “Petteri sanoi, että juteltaisko vähän, ja sitten juteltiin”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoo välien kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kanssa olevan kunnossa.

Orpo vaati lauantaina perussuomalaisia käymään yhteytensä äärijärjestöihin läpi. Hän sanoi, että puolueen pitää tehdä täysin selväksi, että se tuomitsee väkivallan ja rasismin ja että tämän pitää näkyä puolueen toiminnassa.

Soini torjui Orpon vaatimukset blogissaan ja sanoi, ettei perussuomalaiset ota ohjeita muilta puolueilta.

– Perussuomalaiset on itsenäinen puolue, joka ei ota ohjeita tai käskytystä muilta puolueilta. Ei kokoomukseltakaan. Petteri Orpo keskittyköön kokoomuksen hoitamiseen, hän kirjoitti.

Soinin mukaan puheenjohtajat juttelivat asiasta sittemmin, ja nyt asiat ovat selvät heidän välillään.

– Tämä on selvitetty eilen, kun saavuin Suomeen. Petteri sanoi, että juteltaisko vähän, ja sitten juteltiin, ja nyt on asiat selvät, Soini sanoi toimittajille eduskunnassa.

Soini sanoi, että hänen on helppo sanoa Orpolle asioista suoraan.

– Petteri on siinä mielessä helppo kumppani, että voidaan sanoa ja sitten sopia.

Petteri Orpo sanoi tiistaina politiikan toimittajien lounaalla, ettei hänen tapanaan ole hakea nokittelua.

– Meillä on Timon kanssa ihan mutkattomat välit, Orpo sanoi.

Orpon mukaan hänelle oli iso asia, että perussuomalaiset olivat maanantaina selkeästi hallituksen rintamassa tuomitsemassa poliittisen väkivallan ja rasismin.

– Se on se oleellinen asia. Meillä on hallituksessa tästä selkeä yhteinen näkemys, Orpo sanoi.

Työvoiman saatavuusongelma? SDP:n Filatov: “Kyse on myös tilastointiharhasta”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustajan Tarja Filatov sanoo, että jos työlle ei löydy tekijää, kyse voi olla siitä, että ammattilaisia on liian vähän tai siitä, että työssä itsessään on jotain vikaa ja siihen ei hakeuduta tai siitä hakeudutaan nopeasti pois. Kyse on myös maantieteellisistä eroista.

— Uuden ammattibarometrin mukaan puolet pula-ammateista on terveys- ja sosiaalialalta. Kyse on lääkäreistä, ylilääkäreistä ja erikoislääkäreistä. Rakennusalalla on työvoimapulaa: työnjohtajista, kattoasentajista, korjaajista, betonirakentajista, raudoittajista. Näihin vastaus lienee koulutus..

Tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön 27.9.2016 julkaisemasta ammattibarometristä, ja ne perustuvat työ- ja elinkeinotoimistojen syys-lokakuussa tekemään arvioon.

— Muita pula-ammatteja: markkinatutkimushaastattelijat, mainosten jakajat, suoramyyjät, puhelinmyyjät. Näissä tehtävissä taidetaan tarvita työn ja palkkauksen kehittämistä. Ratkaisua on haettava sekä työelämän pelisääntöjä kehittämällä, että sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluita uudistamalla.

Lisäksi Filatovin mukaan on tärkeää yhdistää erilaisia sirpaletöitä ehjäksi työelämäksi. Tässä työssä uudenlaisella kumppanuudella yritysten välillä on tärkeä rooli.

— Työpaikkojen kohtaanto-ongelmassa voi olla kyse huonoista työehdoista, jotka eivät houkuttele hakeutumaan tiettyihin työtehtäviin. Esimerkiksi provisiopalkkaiset ja muutaman tunnin työt eivät kaikkia elätä.

Viime aikoina on käynyt Filatovin mukaan ilmi, että työvoiman saatavuusongelmissa on kyse myös tilastointiharhasta. Samat työpaikat saattavat olla auki monen kanavan kautta.

— Eri työnvälitysyritykset etsivät työntekijöitä samoihin työpaikkoihin tekemään silpputyötä. Tämä on johtanut siihen, että yksi vaikeasti täyttyvä työpaikka kirjaantuu monen kanavan kautta työpaikaksi, johon ei löydy tekijää. Tilastoja on kehitettävä tunnistamaan uudet työvälityskanavat ja päällekkäisyydet, Filatov sanoo.

Keskustelua aiheesta

Tästä mallista kannattaa ottaa oppia – Uusi-Seelanti poisti nollatuntisopimukset

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
LKS 20160218  Operaatio Vakiduuni -kampanjan ja kansalaisaloitteen kampanja-aktiivi  Mika Kolehmainen  tiedotustilaisuudessa Pikkuparlamentin puistossa 18. helmikuuta  2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Operaatio Vakiduuni -kampanjan ja kansalaisaloitteen kampanja-aktiivi Mika Kolehmainen valvoo, ettei operaatiota jätetä kesken. 

Operaatio Vakiduunin aktiivit järjestävät torstaina mielenilmauksen kampanjansa puolesta. Vakiduunin keräämän kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 60 000 ihmistä. Aloite on parhaillaan eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyssä.

Mielenilmauksessa esiintyy myös uusiseelantilainen Tom Buckley, joka kertoo, miten Uusi-Seelanti pystyi kieltämään nollatuntisopimukset ilman, että tästä syntyi haitallisia vaikutuksia työmarkkinoille.

Mielenilmaus alkaa torstaina kello 17 eduskunnan väistötilojen edessä Helsingissä. Tapahtumaan on pyydetty myös kaikkien eduskuntaryhmien edustajat.

Vakiduuni-kampanjan edustajat kävivät alkusyksystä työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin (ps.) puheilla. Ministeri suhtautui vakiduuniaktiivi Mika Kolehmaisen mukaan positiivisesti kansalaisaloitteeseen.

– Hän antoi meille kaksi erittäin kovaa lupausta. Lindström lupasi tehdä parannuksia nykytilaan ja valmistella asian niin, että se johtaa hallituksen esitykseen. Tulemme muistuttamaan ministeriä näistä lupauksista, Kolehmainen sanoo.

Kampanja-aktiivit ovat tavanneet alkusyksyn aikana useita kansanedustajia. Monet edustajista ovat ihmetelleet nollatuntityön nykykäytäntöä ja kysyneet, voiko se edes olla totta. Kuitenkin kertomukset esimerkiksi sairausloman vuoksi nollaan pudotetuista työtunneista pitävät täysin paikkansa.

Mika Kolehmainen vaatii muiden kampanja-aktiivien tavoin, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on todellakin tehtävä aloitteesta oma mietintönsä.

– Asian käsittelyä ei saa nyt jättää puolitiehen.

 

“Teetpä miten hyvää työtä tahansa, tuloksena on sylkemistä” – Tätä on hoitajan arki

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
super001
Malmilla hoitajien käämit paloivat, mutta jokaista hoitajaa ei voi syyttää, sanoo Tehyn puheenjohtaja Raimo Vesivalo.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn hallitus otti kantaa tänään julkiseen keskusteluun koskien hoitohenkilökunnan käytöstä päivystyspoliklinikalla. Helsingissä kaksi Malmin sairaalan työntekijää on irtisanottu heidän käytyään käsiksi potilaaseen, kertoi Helsingin kaupungin päivystystoimintojen johtajalääkäri Mia Laiho 20. syyskuuta STT:lle.

– On selvää, että mikäli potilaat kokevat huonoa kohtelua on tällaiset tilanteet tapauskohtaisesti selvitettävä. Näihin tilanteisiin on jo myös olemassa menettelytavat kuten potilasasiamiehet ja kantelumahdollisuus, joiden avulla todettuihin epäkohtiin ja huonoon kohteluun pitää puuttua, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

Hän muistuttaa myös yhdestä tärkeästä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden osatekijästä.

-Alalle hakeutuvien on oltava soveltuvia hoitotyöhön, mikä tulee varmistaa soveltuvuustestein.

Vesivalo ei kuitenkaan hyväksy koko hoitohenkilökunnan syyllistämistä tai leimaamista, mitä on esiintynyt viime päivinä erityisesti sosiaalisessa mediassa. Pääosin Suomessa potilaat saavat hyvää hoitoa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat hyvin koulutettuja ja tekevät vaativaa työtä.  Päivystystyössä korostuu ennustamattomuus, äkillisesti sairastuneiden ja vammautuneiden potilaiden oikea-aikainen hoito ja nopea päätöksenteko potilaiden pelastamiseksi, potilaan ja omaisten hädän kohtaaminen sekä potilasmäärien suuret vaihtelut ja eri-ikäisten potilaiden hoito. Työ on fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa.

– Hoitajat tekevät erittäin arvokasta työtä usein kovan paineen alla ja tilanteissa, joissa on riittämättömät resurssit kuten vaikkapa liian vähän hoitajia tai muita puutteita työoloissa. Monet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kokevat, että he eivät pysty kiireen ja tiukentuvien resurssien vuoksi hoitamaan potilaita niin hyvin kuin he haluaisivat, Vesivalo sanoo.

Tehyn järjestötutkimuksen mukaan joka kolmas tehyläinen on kohdannut väkivallan uhkaa tai väkivaltaa työssään. Erityisesti haastavia tilanteita on päivystyksessä.

Puun ja kuoren välissä

– Moni hoitaja kokee, että vaikka asiakastilanteessa tekisi kuinka hyvää työtä niin seurauksena voi olla mm. päälle käymistä, nimittelyä tai jopa tappouhkauksia, Vesivalo sanoo.

Tehyn järjestötutkimuksen mukaan melko suuri osa hoitohenkilöstöstä arvelee, ettei jaksa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan töissä työuran loppuun asti. Kaikkiaan 42 prosenttia vastanneista on tätä mieltä.  Myös houkutus siirtyä töihin kokonaan muille aloille on yleistä.

– Monet hoitajat kokevat olevansa puun ja kuoren välissä. He ovat kyllä ylpeitä omasta ammatistaan ja haluavat tehdä työnsä hyvin, mutta käytännön työelämässä koettu kiire ja riittämättömät resurssit johtavat tilanteisiin, joissa äärirajoilla työskentelevät hoitajat yrittävät vain selviytyä työpäivästä.