SAK:n Lyly tv:ssä: ”Ensi viikko on ratkaiseva”

Kuva: Kari Hulkko

– Ensi viikko on ratkaiseva. Kukaan ei uskalla ennustaa päivää, mutta tosissaan tätä nyt tehdään. Tarkoitus ei ole viivytellä.

Näin sanoo SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly niin kutsutun yhteiskuntasopimuksen syntymisestä. Lyly on lauantaivieraana Ylen Ykkösaamussa.

Hän sanoo, että sopimuksen varsinainen sisältö on edelleen tekemättä. Maksujen siirrossa on päästy eniten eteenpäin. Tämä tarkoittaa jonkin verran lisätaakkaa palkansaajille.

– Olisi kova suoritus saada tässä kuussa maaliin.

Tällä viikolla päästiin jo eteenpäin paikallisessa sopimisessa siltä osin, että työehtosopimukset ovat ensisijainen kanava hoitaa asia.

Työmarkkinaneuvotteluilla on tarkoitus löytää korvata ratkaisu hallituksen pakkolaeille.

Lylyn mukaan olisi luontevaa sopia jo nyt keväällä myös ensi vuoden palkoista. Näin taattaisiin talousnäkymää kahdeksi vuodeksi.

– Jos pakkolakeja ei saada nyt korvattua, vaikuttaa se syksyn liittokierrokseen.

Lyly sanoo, että SAK on mukana neuvottelupöydässä, koska Suomessa on lähes 400 000 työtöntä ja kasvu on nollan pinnassa. SAK haluaa pakkolait uhkaamasta palkansaajien harteita.

Hälytyskellojen pitäisi soida: Luottamus päättäjiin on matalalla

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Suomalaisilla on heikko luottamus päättäjiin, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta.

Euroopan unionin päättäjiin luottaa erittäin tai melko paljon vain alle viidesosa suomalaisista (18%). Valtakunnan ja oman maakunnan päättäjiin luottaa hiukan useampi, noin joka neljäs (26%). Kotikunnan päättäjiin puolestaan luottaa kolmannes (33%).

Edellisen kerran luottamusta oman kotikunnan päättäjiin selvitettiin vuonna 2013. Vertailu aiempaan ei kerro mittavasta muutoksesta.

Kokoomuksen kannattajat luottavat päättäjiin muita enemmän, perussuomalaisten tukijat taas muita vähemmän. Keskustan kannattajat luottavat muita enemmän oman maakunnan ja kotikunnan päättäjiin.

SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien epäluottamus kohdentuu voimakkaasti valtakunnan tason päätöksentekijöihin. Tämä selittyy sillä, että puolueet ovat oppositiossa.

Oman maakunnan päättäjiin luotetaan eniten Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa luotetaan maakunnan päättäjiin keskimäärää vähemmän.

Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS. Viime joulukuussa järjestettyyn internetpaneeliin osallistui noin 4 300 vastaajaa.

Trumpilta vihjaileva tviitti demokraattien pj-valinnasta: ”En voisi olla onnellisempi”

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on onnitellut Twitterissä Tom Pereziä (kuvassa), jonka demokraattinen puolue valitsi lauantaina uudeksi puheenjohtajakseen. Trump kirjoitti tviitissään, ettei voisi olla onnellisempi Perezin puolesta. Samaan lauseeseen presidentti kuitenkin lisäsi, ettei voisi olla onnellisempi myöskään republikaaniseen puolueen puolesta.

Trump ei tarkentanut kommenttiaan, mutta republikaanisen puolueen mukaan Perezin valinta osoittaa, kuinka pahasti demokraattinen puolue on menettänyt kosketuksensa amerikkalaisiin.

55-vuotias Perez on entinen työministeri. Perezillä on latinotausta, sillä hänen vanhempansa ovat siirtolaisia Dominikaanisesta tasavallasta.

Perez keräsi toisella kierroksella 235 ääntä ja toinen ennakkosuosikki Keith Ellison 200 ääntä. Ellison on ensimmäinen Yhdysvaltain kongressiin valittu muslimi.

Pereziä kannattivat muun muassa entinen varapresidentti Joe Biden ja eräät muut entisen presidentin Barack Obaman hallinnon avainhenkilöt, jotka tukivat Hillary Clintonia demokraattien presidenttiehdokkaiden esivaalissa.

Ellisonin taakse oli ryhmittynyt muun muassa esivaaleissa Clintonille hävinnyt Bernie Sanders.

Kiemunki erotettiin perussuomalaisista: ”Ei ole muuta ulospääsyä”

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Perussuomalaisten puoluehallitus on erottanut Tampereen perussuomalaisten puheenjohtajan Terhi Kiemungin puolueesta. Asian vahvistaa STT:lle puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Erottamisesta päätettiin puoluehallituksen kokouksessa perjantaina.

Slunga-Poutsalo sanoo, ettei voi avata erottamisen syitä, koska puolueen jäsenyyteen liittyvät tiedot ovat luonteeltaan arkaluonteisia. Hänen mukaansa perussuomalaiset on puolueena hyvin pitkämielinen, mutta nyt puoluehallitus totesi, että on ajauduttu tilanteeseen, josta ei ole muuta ulospääsyä.

Kiemunki on kansanedustaja Lea Mäkipään avustaja.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti lokakuussa 2016 syytteen Kiemunkia vastaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Käräjäoikeus tuomitsi Kiemungille kirjoituksesta 30 päiväsakkoa.

Sipilä uhkuu voitonvarmuutta: ”Kyllä keskusta tulee olemaan isojen kaupunkien puolue”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kaupungistuminen on kiihtynyt Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, vaikka pääministeri on toistuvasti puolustanut koko maan asuttuna pitämistä. Viimeksi kymmenen suurinta kaupunkiseutua ovat kasvaneet Suomen sisäisellä muuttoliikkeellä mitaten yhtä nopeasti Paavo Lipposen (sd.) pääministerikaudella 2000-luvun taitteessa. Aluetutkija Timo Aron laskelmasta voi tulkita, että taloustilanne vaikuttaa kaupungistumisen vauhtiin hallituspohjaa enemmän.

Sipilän mukaan kaupungistumisen vauhti riippuu työpaikkojen synnyttämisestä. Hän sanoo hallituksen panostaneen esimerkiksi tieverkkoon ja korjausrakentamiseen, jotka vaikuttavat kasvukeskusten ulkopuolella.

– Isot uutiset kasvukeskusten ulkopuolella ennakoivat toisenlaisesta kehityksestä, paljon on toisenlaista virtaa olemassa. Siinä löytyy luonnon tasapaino mihin työpaikat syntyvät, Sipilä sanoo STT:n kuntavaalihaastattelussa.

Hän viittaa isoilla uutisilla biotuotetehtaisiin ja muihin tehdashankkeisiin. Sipilän mukaan kaupungistuminen on eurooppalainen ilmiö, jossa Suomi etenee valtavirrassa.

– Biotalouden hankkeet ovat hyvä esimerkki, että tekeminen hajautuu sinne missä luonnonvarat ovat. Se on tervettä hajauttamista, kun se lähtee luontaisista elinvoimatekijöistä, joita kullakin alueella on, Sipilä sanoo.

Moneen asiaan pätee keskilinjan kulkeminen ja realistinen vihreys.

Tällä hetkellä ihmiset muuttavat samalla keskustan vahvoilta kannatusalueilta kaupunkeihin, joissa Etelä-Suomessa keskusta on pieni puolue. Helsingissä ja Espoossa keskusta keräsi edellisissä vuoden 2012 kuntavaaleissa alle neljä prosenttia äänistä, Tampereella ja Vantaalla puolueen kannatus oli noin viisi prosenttia.

Sipilä uskoo keskustan kasvavan etelän kaupungeissa, mutta prosenttitavoitetta puolue ei ole huhtikuun kuntavaaleihin asettanut. Helsingissä puolue tavoittelee suurempaa kannatusta maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla, joka vaihtaa pääkaupunkiin Ruokolahdelta.

– Kyllä keskusta tulee olemaan isojen kaupunkien puolue. Keskusta edustaa yleispuolueena keskilinjaa, joka esimerkiksi Eurooppa-politiikassa näyttää tulevan Suomen linjaksi. Moneen asiaan pätee keskilinjan kulkeminen ja realistinen vihreys, Sipilä sanoo.

Sipilä uskoo, että kuntien määrä tulee vähenemään ”jonkin verran” vapaaehtoisten kuntaliitosten myötä. Sipilä välttää antamasta kuntapoliitikoille neuvoja esimerkiksi koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä, mutta puolustaa hallituksen linjaa. Hallitus on antanut kunnille vaihtoehdon esimerkiksi rajoittaa subjektiivista päivähoitoa ja kasvattaa varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja.

– Hallituksena olemme kuntien toivomuksena päättäneet antaa liikkumavaraa, ja haemme yhä liikkumavaraa muissa kysymyksissä, Sipilä sanoo.

Hänen mukaansa paras asiantuntemus on paikan päällä.

– Jos koulussa oppilasmäärä laskee eikä ole mahdollisuutta kaikkia kouluja pitää, luotan paikalliseen päätöksentekoon, Sipilä sanoo.

Sipilä sanoo tavanneensa esimerkiksi koulutuksesta tai elinkeinopolitiikasta kiinnostuneita ehdokkaita, jotka eivät ole aiemmin olleet ehdolla, koska sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut valtuuston suurin asia. Nyt sote-uudistus vie kunnilta tämän vallan, mutta voi tuoda muista asioista kiinnostuneita mukaan politiikkaan.

STT–MIKKO ISOTALO

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus

Euroopan parlamentin hyväksymä robottiraportti on hieno, jopa lyyrinen. On helppo huomata, että viime täysistunnossa hyväksytyn päätöslauselman kirjoittaja, luxemburgilainen demari Mady Delvaux, on koulutukseltaan sekä insinööri että kirjallisuustieteilijä. Harvoinpa EU-papereista saa lukea viittauksia Mary Shelleyn, Isaac Asimovin tai muiden kirjailijoiden tekoälyhahmotelmiin.

Robotiikkaa koskevia sääntöjä käsitellyt päätöslauselma on paitsi kaunis, myös erittäin tärkeä Euroopan ja Suomen tulevaisuudelle.

Siinä hahmotellaan, millaisia sääntöjä roboteille tarvitaan sitten, kun robotisaatio vielä hiukan etenee. Moraaliset, taloudelliset ja työtä koskevat kysymykset ovat edessämme jo nyt, ja alle kymmenen vuoden kuluessa niitä tulee paljon lisää. On esimerkiksi laadittava säännöt siitä, missä määrin itseoppiva kone voi olla vastuussa teoistaan tai laiminlyönneistään ja ratkaistava, voiko roboteilla olla oikeudellinen asema.

Valitettavasti oikeisto äänesti päätöslauselmasta pois monia työtä ja sosiaaliturvaa koskevia kohtia. He eivät halunneet selvittää, millaisia vaikutuksia robotiikan ja tekoälyn kehittämisellä saattaa olla vaikkapa sosiaaliturvajärjestelmien kestävyydelle ja vertoukselle – miten työmarkkinat muuttuvat, ketkä jäävät työttömiksi ja millaisia uusia työllisyysmalleja meidän täytyy luoda?

Oikeisto kieltäytyi ottamasta huomioon robottien mahdollisia riskejä työmarkkinoihin. He eivät ole edes valmiita aloittamaan keskustelua aiheesta, ja sivuuttivat kansalaisten huolet.

Oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee.

Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan rahoituksen, inhimillisen sosiaaliturvan sekä uusien työpaikkojen ja -ehtojen kehittäminen kaatuu myös robotiikka-asiassa vasemmiston harteille.

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus. Siinä on riskejä, esimerkiksi joidenkin alojen katoamisen aiheuttama työttömyys tai vaurauden yhä epätasaisempi jakautuminen, joita tulee pehmentää. Nyt oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee. Jää meidän vastuulle luoda tasa-arvoinen tulevaisuuden yhteiskunta.

Keskustelua aiheesta