x

SAK:n Tukiainen: ”Vielä ei ministereiden kannata tuuletella nyrkkitervehdyksin”

Kuva: Kari Hulkko

SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen sanoo, että kilpailukykysopimus nytkähti eteenpäin, mutta on edelleen vaarassa kaatua. Hänen kirjoituksensa julkaistiin ensin Länsiväylä-lehdessä.

EK ilmoitti SAK:n joidenkin liittojen vetäytymisestä kuultuaan, ettei se käynnistä soveltamisneuvotteluja.

– EK:n jarrutus on liioittelua, koska kattavuus on jo yli 80 prosenttia. EK teki saman virheen joulun alla, kun se keskeytti neuvottelut AKT:n ilmoitettua, ettei ole sopimuksessa mukana.

Tukiaisen mukaan virheitä ovat tehneet myös hallitus ja ay-liike. Hallitus koetti ajaa pakkolakeja, mutta syyskuisen mielenilmauksen myötä hallituksen toiminta maltillistui, kun se huomasi, ettei koko ay-liike mene ihan vapaaehtoisesti kyykkyyn.

– Ay-liikkeen virheeksi voidaan laskea se, että sopimuksen tavoitteista ei osattu kertoa riittävän konkreettisesti, jolloin työehtojen heikennykset korostuivat.

Tukiaisen mukaan käsillä oleva solmu voi aueta, jos hallitus poistaa pakkolait, lisäsäästöt ja veronkorotukset sekä toteuttaa kansalaisten ostovoiman turvaavat tuloveronkevennykset. Tämä voisi Tukiaisen mielestä saada maan suurimman ammattiliiton PAMin harkitsemaan kantaansa uudestaan. Tukiainen sanoo, että vastustus on ymmärrettävää varsinkin pienipalkkaisilla palvelualoilla.

– Jos PAM käynnistää soveltamisneuvottelut, kattavuus nousee yli 90 prosenttiin. Toki sopimus voi kaatua soveltamisneuvotteluihinkin. Vielä ei ministereiden kannata tuuletella nyrkkitervehdyksin.

Keskustelua aiheesta

Heinäluoma: ”Yhden koon sukkahousujen aika EU:ssa on ohi” – kansallisvaltion voimakkuus ajatteluun tunnustettava

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustaja Eero Heinäluoman mukaan kuntavaalien tauottua Suomessa on tarve käydä iso Eurooppa-keskustelu.

Euroopan unioni joutuu valitsemaan uudelleen suuntansa ja tekemään johtopäätöksiä vastoinkäymisistä, joita se on viime vuosina kohdannut.

– Tienristeys on haastava. Pidän selvänä, että unioni tulee olemaan toisenlainen kuin tähän saakka on ajateltu.

Heinäluoma katsoo, että keskustelu Euroopasta pitää aloittaa siitä, mikä on EU:n suunta.

– Se on tiedettävä ensin, ennen kuin mietitään sitä, mitä Suomi tekee. EU on jättiläismäinen tuhatjalkainen. Onko niin, että kun pilliin vihelletään, kaikki jalat menevät yhteen suuntaan?

– Vai onko hyväksyttävä se, että 27 maan unionissa osa menee yhteistyössään pidemmälle ja osa jää katsomaan, miten pidemmälle menevät onnistuvat ja ovatko yhteistyössään edistyneet tyytyväisiä elämäänsä? En pidä tätä jälkimmäistä huonona ratkaisua, sillä sen vaihtoehtona taitaa olla paikalleen pysähtyminen ja aikaa myöten taantuminen.

– Suomella pitää olla silmät auki ja pitkät päällä ajovaloissa. Pitää katsoa kauas, miten Eurooppa voi kehittyä.

Euron kehittäminen voi olla visaista.

Heinäluoma puhuu niin eurosta kuin pakolaiskriisistä.

– Eurokriisi on testannut EMUn toimivuutta ja siinä on jo korjaustoimia jo tehty. Nyt rakennetaan yhteistä pankkisuojaa ja rahoituslaitokset ovat tietysti ihan talouden ytimessä. Kysymys on, miten euro jatkaa tästä eteenpäin, se ansaitsee myös tulla mietityksi.

– Euron kehittäminen voi osoittautua meille vielä kaikkein visaisimmaksi osaksi EU:n tulevaisuuskeskustelua.

Pakolasikriisi on osoittanut, että Schengen ei toimi.

– Tässä kysymys kuuluu, mitkä ovat korjausliikeet. Toisaalta halutaan nauttia vapaasta liikkuvuudesta. Se on yhtä hyvin tärkeää tavalliselle ihmisille kuin liike-elämälle. Se haluttaisiin säilyttää. Ongelma on kuitenkin, että EU:n ulkorajat vuotavat. Se koskee ennen kaikkea Etelä-Eurooppaa, ja pulma ei tule pysähtymään, vaikka Syyrian kriisi saataisiin ratkottua.

– Oman etumme nimissä joudumme ottamaan vastuuta Pohjois-Afrikan kehityksestä vaikkapa aktiivisemmalla kehitysyhteistyöllä ja keskinäisellä kaupalla.

”Edelleenkin ihmiset tuntevat suurempaa lojaliteettia kansallisvaltiota kohtaan.”

Heinäluoman mukaan EU:ssa joudutaan myös tunnustamaan, miten voimakas kansallisvaltio on ihmisten ajatuksissa.

– Sillä on paljon voimaa ja sen ohi ei voi mennä huomaamatta. Se on tullut kaikissa kriiseissä esiin. Edelleenkin ihmiset tuntevat suurempaa lojaliteettia kansallisvaltiota kohtaan kuin EU:ta kohtaan. Se on tosiasia, mikä täytyy hyväksyä.

Heinäluoman mielestä ratkaisu on eri kehien Eurooppa.

– Täytyy hyväksyä, että EU:n kehityksessä tulee vaihe, jossa tulee erilaisia yhteistyöratkaisuja. Jotkut haluavat kulkea pidemmälle ja eteenpäin. Toisilla ei ole tähän halua. Eri kehien Eurooppa ei ole se kovasti toivottu asia, mutta se taitaa olla ainut mahdollinen ratkaisu. Ei unionilla ole voimia pakottaa kaikkia samaan lopputulokseen. Yhden koon sukkahousjen aika on ohi, täytyy olla joustavuutta.

”Nyt palataan vanhaan totuuteen.”

Heinäluoma muistuttaa, että eritahtisuus on ollut EU:n todellisuutta pitkään, esimerkiksi Schengen on tästä hyvä esimerkki, niin myös euro. Eivät niissä ole kaikki valtiot mukana.

– Unionissa on ollut kuitenkin myös sisäänrakennettu ajatus, että kaikki jäsenmaat pystyisivät yhtä aikaa hyppäämään samaan suuntaan. Nyt palataan vanhaan totuuteen, jonka mukaan unioni ei voi laajentua ja syvyntyä yhtä aikaa. EU:n arvo- ja kulttuuriyhdentymiseen menee oma aikansa.

– Kysymys kuuluu, tehdäänkö jotain vai odotetaako vain että lähestymme toisiamme. On hyväksyttävä se, että niiden, jotka haluavat, täytyy olla oikeus kulkea eteenpäin. Tärkeää on, että tiiviimpi yhteistyö ei ole poissulkevaa. Sen täytyy olla avointa kaikille unionimaille, kunhan ne täyttävät yhteistyön ehdot.

”Katseet kääntyvät Kasarmitorin laidalle.”

Jos asioita katsoo Suomen kannalta, keskeinen asia on euron kehittäminen. Heinäluoma muistuttaa uudelleen, miten tähän liittyvät ratkaisut voivat olla maamme kannalta vaikeita.

– Suomi on elämän opettamana omaksunut lähtökohdan, että yritetään välttää jäsenmaiden yhteisvastuuta, ja otetaan todesta voimassa olevat säännökset, joiden mukaan maat eivät vastaa toistensa veloista, hän toteaa.

Hänen mukaansa ideat euroalueen yhteisestä budjetista ja yhteisvastuun lisäämisestä eivät oikein mahdu Suomen ajatteluun.

– Euroaluetta koskeva keskustelu ei ole meille helppo rasti. Sen sijaan puolustusyhteistyön edistämisessä Suomella on kaikki syyt olla aktiivisesti mukana.

– Tässä Suomella olisi kaikki syyt olla aloitteellinen, koskeepa se materaalihankintoja tai yhteisiä suoritusnormistoja tai yhteistä harjoitustoimintaa. Katseet kääntyvät Kasarmitorin laidalle. Siellä pitäisi käyttää aikaa ja energiaa ja tuoda julkiseen keskusteluun ideoita, joita EU:n puolustusyhteistyö voisi tarkoittaa. Siinä on nyt momentum.

Helsingin Kasarmitorin varrella sijaitsee puolustusministeriö.

– Jokainen asia täytyy harkita omanansa siltä kannalta, mikä on Suomen etujen mukaista, Heinäluoma linjaa EU-ajatteluaan.

Puskuri on jäänyt käyttämättä.

Kansanedustaja katsoo, että Suomen mukana olo Euroopan yhteisessä valuutassa on vahvistanut maamme asemaa ja antanut alkuvaiheessa paljon hyötyä.

– Erityisesti hyödyt ovat koskeneet meidän pk-sektoria. Euro on poistanut ulkomaankaupan riskejä. Olemme myös hyötyneet kansalaisina, kun euro on helpottanut matkustamista ja hintojen vertailua. Alhainen korkotaso on sekin ollut kansantaloudelle eduksi.

Heinäluoman mukaan heikkous on siinä, että emme ole täysin ymmärtäneet, mitä tarkoittaa elää yhteisessä valuuutassa.

Tässä yhteydessä hän nostaa esiin työeläkerahaston ja työttömyysvakuutusrahaston puskurit. Työeläkepuskuria ei ole käytetty, vaikka sillä olisi voinut helpottaa taantumaa.

– Olisi pitänyt ilman muuta käyttää olosuhteissa, joissa kova shokki on todellisuutta, Heinäluoma sanoo.

Lue Eero Heinäluoman henkilöhaastattelu 30.3. ilmestyvästä Demokraatista. Heinäluoma kertoo elämäntilanteestaan, kuntavaaliasetelmista, tulevaisuuden suunnitelmistaan muun muassa presidentinvaalien suhteen ja ottaa vahvasti kantaa työmarkkinatilanteeseen.

HS: Suomalaisprofessori ryöpyttää Trumpia: ”Arvostelukyvytön seksuaalinen häirikkö”

Kuva: Lehtikuva

Arviot Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aikeista ja persoonasta kovenevat sitä mukaa kun hänen kautensa etenee.

Tällä kertaa vuorossa on kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, joka pelkää Helsingin Sanomien haastattelussa, että Yhdysvallat hakee Trumpin johdolla sotaa.

”On ennustettavissa, että tällainen arvostelukyvytön seksuaalinen häirikkö hakee arvostusta juuri voimapolitiikasta. Trump vetoaa usein ’kunnian’ palautukseen. Hän on huomauttanut, että olisi jo aika, että Yhdysvallat voittaa jonkin sodan”.

Tammikuussa psykiatri ja vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Claes Andersson sanoi Ilta-Sanomille, että Trump käyttäytyy narsistisesti eikä hän välitä toimintansa seurauksista.

Koskenniemikin pohtii Trumpin roolia.

”Onko kyse rooseveltilaisesta vallankaappauksesta vai onko oikeampi vertailukohta Hitler, Mussolini tai Berlusconi. Valitettavasti nämä ovat ne lähihistorialliset kiintopisteet, jotka Trumpia arvioi­taessa tulevat väistämättä esiin, vaikka kuinka yritän välttää lyömästä leimoja.”

Sitoutumattomien ehdokkaiden määrä pudonnut jyrkästi

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Kevään kuntavaaleissa sitoutumattomien valitsijayhdistysten ehdokkaita on yhteensä 805 kappaletta, kertoo Yle.

Valtaosa heistä on mukana yhteislistalla jossakin sitoutumattomassa ryhmässä, jotta läpimenoon olisi mahdollisuus.

Kaikkiaan sitoutumattomien yhteislistoja on Suomessa yli 70 kappaletta. Sitoutumattomien valitsijayhdistysten ehdokkaita on 93 kunnassa.

Viime kuntavaaleissa sitoutumattomat saivat yhteensä läpi 185 ehdokastaan.

Sitoutumattomien ehdokkaiden määrä on laskenut vuosien saatossa. Yle kertoo, että vuoden 2000 kuntavaaleissa puolueisiin sitoutumattomia ehdokkaita oli lähes 1 700. Valituksi tuli 480 ehdokasta eli lähes 4 prosenttia kaikista valtuutetuista.

Vaalitutkija Sami Borg sanoo Ylelle, että sitoutumattomien määrä on vähentynyt muun muassa kuntien ja valtuustojen lukumäärän vähenemisen takia.

– Mutta varmaankin erityisesti 2010-luvulla perussuomalaisten nousu on tarjonnut joissain kunnissa uskottavan protestointikanavan, Borg sanoo.

Suomen Sitoutumattomat ry:n puheenjohtajan Teuvo Niemisen mukaan perussuomalaisten gallup-kannatuksen sulaminen on tulevissa vaaleissa iskun paikka valitsijayhdistysten ehdokkaille.

Tutkija Borg puolestaan muistuttaa, että Suomessa on edelleen kolmattakymmentä kuntaa, joissa sitoutumattomilla ryhmillä on vaaleista toiseen tuntuvaa kannatusta.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja esittää uutta mallia – Näin päästään tunnissa Turusta Helsinkiin

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari esittää uutta investointimallia tarpeellisiin väylähankkeisiin.

– Suomi on jäänyt saavutettavuudessa pahasti muita Pohjoismaita jälkeen. Kuntapäättäjät näkevät tarpeen uusille investoinneille, mutta samalla kuntien tosiasialliset mahdollisuudet uusien hankkeiden rahoitukselle ovat rajalliset, Skinnari toteaa.

Hänen mukaansa kuntien tulee jatkossa luoda kumppanuusmalleja esimerkiksi Kuntarahoituksen ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa, joiden avulla uudet suuretkin väylä- ja korjaushankkeet saadaan liikkeelle.

– Samalla päätösvalta hankkeiden toteutuksesta pysyy demokraattisesti valituilla kuntapäättäjillä, Skinnari sanoo.

Skinnarin mukaan tämä edellyttää kokonaan uutta ajattelua.

– Meillä seisoo moni tärkeä väylähanke pelkästään sen takia, että hankkeilla ei ole omistajaa. Esimerkiksi tunnin junayhteys Turusta Helsinkiin voisi olla kaupunkien, maakuntien ja valtion sekä rahoittajien yhteinen elinkaarihanke, jonka omistajuus olisi vahvasti kuntapäättäjillä.

– Toimivia esimerkkejä löytyy useita muualta Euroopasta. Hankkeissa on hyödynnetty muun muassa Euroopan Unionin ESIR – rahoitusta, Skinnari päättää.

Keskustelua aiheesta

MTV: Rinne aikoo ehdolle maakuntavaaleissa – epäilee kuitenkin niiden toteutumista

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo MTV:n Vaaliextra-ohjelmassa, että aikoo lähteä ehdolle maakuntavaaleihin. Ne järjestettäisiin ensi vuoden tammikuussa.

Rinne ilmoittaa kuitenkin epäilevänsä maakuntavaalien toteutumista.

– En tiedä, ovatko maakuntavaalit tulossa piakkoin. Pitäisi varmaan vaalilainsäädäntö ensin hyväksyä ja viedä loppuun maakuntahallinto. Jos maakuntavaalit tulevat ennakoidussa ajassa tai joskus myöhemmin niin kyllä näen, että maakunta on sellainen paikka, jossa ainakin ehdolla on syytä olla, Rinne sanoo.

Keskustelua aiheesta