Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

SAK:n työolobarometri: Puolet osa-aikaisista haluaisi kokoaikaisen työn – määräaikaisten töiden osuus pienentynyt hämmästyttävästi

SAK:laisten liittojen jäsenistä 88 prosenttia on vakituisessa, toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja lähes kaikki loput määräaikaisessa työsuhteessa. Vuokratyössä olevien osuus on selvästi alle prosentin, samoin itsensätyöllistäjien.

Naisten ja miesten välillä ei ole eroja siinä, onko työsuhde vakituinen vai määräaikainen. Sen sijaan eri alojen välillä on eroa – määräaikaisia työsuhteita on selvästi vähemmän teollisuudessa kuin muilla sektoreilla.

Työsuhteiden muoto on muuttunut selvästi aiemmista vuosista, sillä vuosina 2012 ja 2014 vakituisten osuus oli noin 80 prosenttia ja määräaikaisia oli vastaavasti vajaa viidennes. Määräaikaisten töiden osuus on pienentynyt hämmästyttävän paljon. Yhtenä syynä voi olla taloudellinen lama. Yt-neuvotteluiden yhteydessä yleensä määräaikaisia työsuhteita ei jatketa, joten vakituisten työsuhteiden osuus kasvaa työssäkäyvien joukossa.

Määräaikaisia työsuhteita on muita enemmän pienemmillä työpaikoilla ja niissä työskentelee yleisemmin nuoret työntekijät. Kuusi prosenttia SAK:laisista tekee ainakin silloin tällöin toista työtä päätyönsä ohella.

Valtaosa (94 prosenttia) on tyytyväinen työsuhteensa muotoon. Vakityössä tyytymättömiä oli vähiten, alle viisi prosenttia. Määräaikaisista tyytymättömiä oli 28 prosenttia. Vastaajista 85 prosenttia on kokoaikatyössä, 11 prosenttia osa-aikatyössä ja noin kolmella prosentilla on jokin muu työaikajärjestely, kuten erikseen töihin kutsuttava. Nämä osuudet ovat pysyneet käytännössä samoina vuosiin 2012 ja 2014 verrattuna.

Naiset osa-aikatyössä selvästi miehiä enemmän.

Epätyypilliset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Aiempien vuosien tapaan naiset tekevät osa-aikatyötä selvästi useammin kuin miehet – naisista 17 ja miehistä kahdeksan prosenttia. Sama ilmiö nähdään myös muilla kuin SAK:laisilla palkansaajilla.

Osa-aikaisen tai määräaikaisen työn tekeminen ei aina ole työntekijän oma valinta. Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevät ovat todellisuudessa osa-aikatyöttömiä, mikä luo köyhyyttä ja epävarmuutta elämään. SAK:laisista osa-aikatyöntekijöistä puolet haluaisi kokoaikaisen työsuhteen.

Työsuhteet on SAK:n mukaan solmittava pääsääntöisesti vakituisiksi ja kokoaikaisiksi. Sen lisäksi työntekijällä pitää olla halutessaan mahdollisuus siirtyä osa-aikatyöhön nykyistä helpommin.

Useampi kuin joka viides SAK:laisista haluaisi tehdä nykyistä enemmän töitä. Työmääräänsä haluaisi puolestaan vähentää varsin harva, vain seitsemän prosenttia SAK:laisista.

Koulutusta vain kahdelle viidestä.

Työnantaja koulutti viime vuonna SAK:laisten alojen työntekijöistä vain kahta viidestä.

SAK:n työolobarometrin mukaan julkisella sektorilla työskentelevät työntekijät osallistuvat työnantajan kustantamaan koulutukseen jonkin verran yksityisellä sektorilla työskenteleviä useammin.

– Vielä kaksi vuotta sitten joka toinen duunariammatissa oleva sai työnantajan maksamaa koulutusta, joten tilanne työpaikoilla on heikentynyt selvästi, huomauttaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

Hänen mukaansa työntekijäammateissa mahdollisuudet työnantajan tarjoamaan koulutukseen ovat jo lähtökohtaisesti olleet heikommat.

– Työpaikoilla koulutetaan toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä, mutta ei duunareita. Trendin osoittaa esimerkiksi Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimus 2012. Toimihenkilö pääsee koulutukseen kaksi kertaa ja ylempi toimihenkilö melkein kolme kertaa useammin kuin työntekijä.

Antila ihmettelee, miksi yrityksissä ei edelleenkään ymmärretä duunarien kouluttamisen tärkeyttä.

– Tuottavuus syntyy yrityksen jokaisella askelmalla, johdosta suorittavaan työhön. Koulutus on tärkeää kaikille.

Kahden vuoden välein julkaistava SAK:n barometri osoittaa myös uuden, huolestuttavan trendin: nuoret ja vanhemmat työntekijät osallistuvat koulutukseen keskimmäisiä ikäryhmiä harvemmin.

– Koulutuskuoppa saattaa vaikuttaa jo pian kilpailukykyyn ja tuottavuuteen. Kehitys on tällä hetkellä päinvastaista kuin mitä suomalaiset yritykset tarvitsisivat tuottavuutensa parantamiseksi.

– Digitalisaatio ja muut työelämän muutokset nostavat työtehtävien vaatimuksia. Menestyksen takaa henkilöstö, jolla on riittävästi tietoa uusien työtapojentapojen omaksumiseen ja tuotekehitykseen.

Innolink haastatteli SAK:n Työolobarometriin puhelimitse yhteensä 1 200 vastaajaa helmi–maaliskuussa 2016. Tulosten virhemarginaali on vajaa kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutustu työolobarometriin tästä linkistä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE