Saksan entinen ulkoministeri Guido Westerwelle on kuollut

Kuva: Lehtikuva/AFP
Guido Westerfelle tunnettiin värikkäänä poliitikkona.

Saksan entinen ulkoministeri Guido Westerwelle on kuollut, kertoi Westerwelle säätiö Facebook-sivullaan perjantaina. Säätiön mukaan 54-vuotias Westerwelle kuoli perjantaina sairaalassa Kölnissä leukemiahoitojen komplikaatioihin. Hänellä todettiin leukemia vuonna 2014.

Westerwelle toimi Saksan ulkoministerinä vuosina 2009–2013. Hän toimi myös liberaalipuolue FDP:n puheenjohtajana. Hän luotsasi vuoden 2009 liittopäivävaaleissa puolueensa sen historian parhaaseen vaalitulokseen.

Westerwelle tunnettiin värikkäänä poliitikkona. Hän oli avoimesti homoseksuaali.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Kokoomus käänsi kelkkansa Ruotsissa: Yhteistyö maittaisikin ruotsidemokraattien kanssa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Ruotsin maltillinen kokoomus on valmis vuoropuheluun ruotsidemokraattien kanssa maan valtiopäivillä. Kokoomus ei myöskään suhtaudu kielteisesti ruotsidemokraateilta mahdollisesti saamaansa tukeen.

– Meidän ei pidä sulkea pois mahdollisuutta muodostaa enemmistöjä ruotsidemokraattien kanssa yksittäisissä kysymyksissä, joissa on edellytyksiä sopuun, sanoi kokoomusjohtaja Anna Kinberg Batra (kuvassa) torstaina tiedotustilaisuudessa Tukholmassa.

Kinberg Batran mukaan Ruotsin kokoomus ei kuitenkaan halua hallitusyhteistyöhön tai budjettineuvotteluihin ruotsidemokraattien kanssa.

Voimakkaasti maahanmuuttopolitiikkaa kritisoineet ruotsidemokraatit on yritetty vuosien varrella eristää päätöksenteosta maan valtiopäivillä. Myös Ruotsin kokoomus on takavuosina suhtautunut ehdottoman kielteisesti yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa.

Maltillinen kokoomus eli moderaatit on Ruotsin toiseksi suurin puolue ja ruotsidemokraatit kolmanneksi suurin. Kumpikin puolue on valtiopäivillä oppositiossa. Maata johtaa tällä hetkellä sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen punavihreä vähemmistöhallitus.

Ruotsin seuraavien vaalien odotetaan ajoittuvan ensi vuoden syyskuulle.
STT–MATIAS ÅBERG

Ruotsissa mitattiin hurjat luvut: tuulen keskinopeus 47,8 metriä sekunnissa

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Kuva ei ole mittauspaikalta Pohjois-Ruotsissa.

Pohjois-Ruotsissa mitattiin keskiviikkona ennätyskovat lukemat tuulimittarilla. Stekenjokkin sääasemalla Västerbottenin läänissä Norjan rajan tuntumassa mitattiin tuulen keskinopeudeksi 47,8 metriä sekunnissa.

– Myrskyssä tuulen keskinopeus on 25 metriä sekunnissa, ja jo silloin on hankala kävellä suorassa, Ruotsin ilmatieteen laitoksen meteorologi Elisabeth Saarnak suhteutti tuulen nopeutta Aftonbladet-lehdelle.

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle puhuneen meteorologin mukaan puuskissa tuulen nopeus oli 61 metriä sekunnissa. Tämän kategorian Ruotsin ennätys on peräti 78 metriä sekunnissa.

Stekenjokkin sääasema sijaitsee tunturissa yli kilometrin korkeudessa. Siellä on mitattu myös Ruotsin edellinen tuuliennätys vuonna 2013.

Vertailun vuoksi ja taustaksi:

  • Myrsky on voimakas, 21−32 metriä sekunnissa puhaltava tuuli Sitä voimakkaampi on hirmumyrsky (yli 32 metriä sekunnissa). Kovan tuulen raja on säätiedotuksissa 14 metriä sekunnissa.

Hallitus ja ELN-sissit aloittavat rauhanneuvottelut Kolumbiassa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Kolumbialaset ovat vaatineet vuosia jatkuneen sissisodan lopettamista useissa mielenosoituksissa.

Kolumbian hallitus ja ELN-sissiliike ovat maan presidentin mukaan päässeet sopuun rauhanneuvottelujen aloittamisesta.

Presidentti Juan Manuel Santos sanoi keskiviikkona Sveitsissä, että osapuolet pääsivät sopuun neuvottelujen aloittamisesta ratkaistuaan ELN:n panttivankinaan pitämää poliitikkoa koskevan erimielisyyden.

Santos on jo allekirjoittanut rauhansopimuksen maan suurimman sissiliikkeen Farcin kanssa. Presidentin mukaan rauhansopimuksen allekirjoittaminen pienemmän ELN-liikkeen kanssa toisi maahan täyden rauhan.

Hallituksen ja ELN-sissien oli määrä aloittaa rauhanneuvottelut jo lokakuussa, mutta osapuolten välinen kiista panttivangista siirsi neuvottelujen aloittamista.
ELN-sissiliikkeeseen arvioidaan kuuluvan noin 1 500 ihmistä.

SD: Sairaalaskandaali: ”Potilaat on asetettu suureen vaaraan, emmekä voi sulkea pois mahdollisuutta, että osa heistä on kuollut ennenaikaisesti”

Tukholman Karoliinisessa sairaalassa on paljastunut vakava hoitoskandaali, kertoo sanomalehti Svenska Dagbladet. Lehden mukaan sairaala hoiti lähes 70:tä vaikeasti sairasta potilasta kokeellisella hoidolla ilman siihen vaadittuja lupia vuosina 2011–2014.

Potilaista suuri osa on ollut lapsia. Hoito on perustunut istukoista viljeltyihin kantasoluihin, joita on annettu muun muassa selkäydinsiirtopotilaille vaikeiden komplikaatioiden jälkeen. Lehden mukaan hoito on voinut aiheuttaa potilaille veritulppia ja kasvaimia, ja potilaiden keho on voinut myös hylkiä kantasoluja.

– Potilaat on asetettu suureen vaaraan, emmekä voi sulkea pois mahdollisuutta, että osa heistä on kuollut ennenaikaisesti, kliinisen kantasolututkimuksen professori Katarina Le Blanc Karoliinisesta instituutista sanoo Svenska Dagbladetille.

Lehden mukaan potilaiden kuolleisuus on ollut suuri, mutta ei tiedetä, olisivatko potilaat kuolleet myös ilman kokeellista hoitoa. Sairaalan päälliköiden mukaan on vaikea selittää, miten hoitoja voitiin tehdä luvatta kolmen vuoden ajan.

Suomessa tapauksesta uutisoi ensin Yle.

Professori Le Blanc pitää tapausta vakavampana kuin sairaalassa vuonna 2010 paljastunutta, myös luvatonta tekohenkitorven käyttöä. Muovisen henkitorven kehittänyt italialaislääkäri Paolo Macchiarini käytti henkitorvea Ruotsissa kolmella potilaallaan, joista kaksi kuoli.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sananvapaustaistelija voi jatkaa Venäjällä

Kuva: Lehtikuva

Tietovuotaja Edward Snowdenin oleskelulupaa Venäjällä on pidennetty, kertoo brittilehti Guardian. Venäjän ulkoministeriön edustajan Marija Zaharovan mukaan oleskelulupaa on jatkettu ”muutamalla vuodella”.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n entinen johtaja Michael Morelli vihjasi taannoin, että Venäjä voisi luovuttaa Snowdenin Yhdysvaltoihin samaan aikaan kun tuleva presidentti Donald Trump nousee virkaan.

Venäjä myönsi Snowdenille kolmen vuoden oleskeluluvan vuonna 2013 sen jälkeen kun Snowden oli julkistanut asiakirjoja, jotka paljastivat Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden viraston NSA:n laajan vakoiluohjelman.

AVAINSANAT