Tätä viisautta on toitotettu urheilussakin pitkään, eikä suotta, koska siitä kehittyy alan kulttuuri. Mutta onko se aina tuottanut tulosta, siitä voidaan olla montaa mieltä. Onhan urheilukulttuuri paljon muutakin kuin vain senttejä, sekunteja, maaleja tai pisteitä.

Suuressa maailmassa on paljon urheilun perinteitä, joita vaalitaan eräissä maissa viisaasti. Esimerkiksi niinkin pintaliitoisessa yhteiskunnassa kuin USA:ssa ymmärretään ja kiillotetaan urheilukulttuuria. Sitä pidetään siellä suorastaan eri urheilumuotojen voimavarana.

Matsin ensimmäisellä tauolla esiteltiin peliparketilla suomalaisen koriksen kunniagalleriaan, Hall of Fameen, juuri nimetyt kuusi legendaa. Hallissa oleva yleisö palkitsi nämä ansioituneet suosionosoituksin. Mutta huomioitiinko heitä ruudussa tuossa juhlavassa tilanteessa? Ei, näytettiin sillä hetkellä vain penkillä kököttäviä pelaajia tai muutama pelitilannehidastus.

Joku voisi sanoa, että siinä tuli jokin erehdys.

Kattia kanssa. Homma oli näköjään harkittu poisjättö, koska se tapahtui jo toisen kerran peräkkäin. Edellisen vuotuisen valinnan yhteydessä nimetyille legendoille kävi aivan samalla tavalla. Vaikka telkkariurheilun päällikkö pyyteli silloin menettelyä jälkikäteen anteeksi, niin kappas vaan, sama möhläys toistui taas!

Torstaina Helsingissä alkavissa EM-kisoissa, joissa Suomi kohtaa heti kärkeen Ranskan, keskitytään tietysti siihen, missä iskussa Susijengi on. Harjoituspelit eivät lupaa ruusuista tulevaisuutta. Varsinkin puolustuspää on vuotanut. Viime kauden seitsemässä harkkamaaottelussa Suomen häkkiin tehtiin vain kahdesti yli 80 pointsia, tällä kaudella kahdeksassa matsissa peräti kuusi kertaa yli 80 pojoa.

Suomen pelin ydin on olut viime vuosina Petteri Koponen. Perjantainen Venäjä-ottelu osoitti, että häntä tarvitaan puolikuntoisenakin. Jos hänen pelihuumorinsa säilyy pienistä epäonnistumisista huolimatta, niin tehotkin kasvavat peli peliltä.

Uskon, että takamiespelimme kyllä täyttää kisoissa mitat, mutta kuinka onnistuu sisäpeli. Venäjää vastaan harjoitusmatsissa siitä ei juuri tullut mitään kun vastassa oli mastodontteja, kuten 216-senttinen NBA- sentteri Timofei Mozgov. Niinpä Suomi teki ainoastaan 12 kahden pisteen koria, kun kolmosia upposi kolme enemmän, siis 15.

Suhde ei ole oikea, vaikka nykykoriksessa hyvällä kaukoheittopelillä onkin ratkaiseva merkitys. Heittokynnys ja -uskallus bonusrajan takaa kun ovat tätä menoa ihan kakkosten tasolla.

Tosipelit siis alkavat, joten pelaajatkin ovat tosissaan. Fraasimaisesti: katsotaan mihin se riittää.