Tänä vuonna tulee täyteen 25 vuotta siitä, kun Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi.

Sanna Marin huomautti, että vuodenvaihteessa päättynyt Suomen kolmas EU-puheenjohtajuus oli ensimmäinen Lissabonin sopimuksen aikana. Se tarkoittaa ensinnäkin, että unionilla on ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja Eurooppa-neuvostolla pysyvä puheenjohtaja. Ja lisäksi se tarkoittaa, että Euroopan parlamentilla on entistä suurempi rooli unionin päätöksenteossa.

– Tämän merkitys korostui Suomen puheenjohtajuuskaudella, sillä se ajoittui institutionaaliseen taitekohtaan.

– Alamme nyt nähdä, että uuden komission suunnitelmat ovat isoilta osin linjassa tavoitteidemme kanssa. Haluaisin tässä yhteydessä erityisesti mainita tulevaa työtä viitoittavat komission tiedonannot Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta ja vahvasta sosiaalisesta Euroopasta oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi, Marin sanoi.

Suomen puheenjohtajakauden teema oli ”Kestävä Eurooppa – kestävä tulevaisuus”.

– Keskeinen kaikkia toimialoja koskenut saavutus oli Suomen joulukuussa jäsenmaille ja toimielimille toimittama luvut sisältävä neuvottelulaatikko EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027 (MFF).

– Eurooppaministerin johdolla tehty iso työ näkyy konkreettisesti siinä, että viime viikon lopulla käydyissä neuvotteluissa tuo Suomen laatima neuvottelulaatikko on hyvin pitkälti se pohja, johon neuvoston puheenjohtaja Charles Michel oman esityksensä nojaa. Neuvottelut jatkuvat, mutta Suomen laatima esitys on osoittautumassa tasapainoiseksi kompromissiksi – minkälaiseksi me sen tarkoitimmekin.

Suomen puheenjohtajuuskauden teemat oli valmisteltu kaikkien eduskuntapuolueiden kesken parlamentaarisesti. Marin kiitti yhteistyöstä kaikkia eduskuntaryhmiä ja puolueita.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa teemoja tarkennettiin siten, että Suomen puheenjohtajuuskaudella oli lopulta neljä painopistettä.

Ensinnäkin niitä olivat yhteiset arvot ja oikeusvaltioperiaate EU:n toiminnan kulmakivenä.

– Suomen johdolla unionissa tehostettiin keinoja varmistaa oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen ja erityisesti ennaltaehkäistä siihen liittyviä ongelmia.

– Suomi teki puheenjohtajamaana paljon työtä sen, eteen, että unionin rahakäyttö kytkettäisiin vahvasti oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Mekanismi on vielä osa rahoituskehysneuvotteluja, joten lopputulosta emme vielä täysin tiedä. On kuitenkin selvää, että ilman Suomen vahvaa profiloitumista oikeusvaltioasioissa emme olisi näin pitkällä keskusteluissa.

Toisena teemana Suomella  oli kilpailukykyinen ja sosiaalisesti eheä EU.

– Suomen kaudella neuvostossa valmisteltiin kestävän kasvun pääviestit ja puheenjohtajamaan raportti EU:n kestävän kasvun strategiasta. Painopisteinä olivat etenkin sisämarkkinoiden kehittäminen, digitalisaatio ja osaaminen, tutkimus ja innovointi sekä moderni teollisuuspolitiikka, Marin kertasi.

Ehkä suurimpia edistysaskeleita oli Marinin mukaan kuitenkin EU:n aseman edistäminen globaalina ilmastojohtajana.

– Joulukuun Eurooppa-neuvosto vahvisti tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti. Suomi toi ilmaston kaikkien olennaisten neuvostokokoonpanojen ja useiden epävirallisten ministerikokousten asialistalle, Sanna Marin sanoi.

Neljäntenä teemana oli kokonaisturvallisuuden takaaminen.

Suomen tavoitteena oli vahvistaa unionin sisäistä ja ulkoista turvallisuutta sekä puolustusyhteistyötä, mukaan lukien hybridiuhkien torjuntaa, kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaamiseksi.

Suomi edisti myös keskusteluja EU:n laajentumisesta ja jäsenyysneuvotteluiden avaamista Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa.

– Vaikka päätöksiä ei vielä tehty, Suomi sai Länsi-Balkanin mailta rakentavasta roolistaan kiitosta.

– Lisäksi Suomen johdolla keskusteltiin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämisestä kokonaisvaltaisesti ja pohjustimme omalta osaltamme yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistusta. Keskustelua käytiin esimerkiksi Dublin-järjestelmän uudistuksesta. Huomiota kiinnitettiin tarpeeseen jakaa vastuu tasaisesti ja tukea muuttopaineen kohteena olevia maita yhteisin toimin.

Suomi onnistui hoitamaan EU-puheenjohtajuuden myös ennakoitua pienemmillä kustannuksilla.

– Kokonaiskustannukset muodostuivat noin 26 miljoonaa euroa pienemmiksi kuin, mihin talousarviossa oli varauduttu, Sanna Marin kertoi eduskunnalle.

– Puheenjohtajuuskautemme jälkeen Suomi jatkaa aktiivista EU-vaikuttamista jäsenmaana. Saimme arvokasta osaamista ja hyödyllisiä kontakteja EU-puheenjohtajuuden ansiosta. Nämä ovat avuksi, kun nyt jäsenmaana jatkamme meille keskeisten teemojen edistämistä.

Euroopan komissio antoi työohjelmansa kuluvalle vuodelle tammikuun lopussa. Sen isot painopistealueet ovat linjassa Suomen tavoitteiden kanssa. Olennaista on nyt varmistaa, että tulevat ehdotukset menevät kannaltamme oikeaan suuntaan.

Syksyllä  hallitus antaa hallitusohjelman mukaisesti eduskunnalle EU-poliittisen selonteon.