Pääministeri Sanna Marin (sd.), että nyt tehdyt päätökset keskittyvät erityisesti koronaepidemiasta aiheutuvan kriisin hoitoon ja sen kielteisten vaikutusten vähentämiseen. Lisäksi hallitus linjasi talouspolitiikan valmistelun jatkoaskelista.

– Hallitus linjasi myös kriisitoimista irtautumisen ja kriisin jälkihoidon strategisesta valmistelusta. Siis siitä, miten kuljemme kriisistä ulos ja miten jälleenrakennamme maamme hyvinvoinnin kriisin jälkeen.

Nyt tehdyillä päätöksillä hallitus panostaa ihmisten terveyteen, toimeentuloon, kuntien tilanteen parantamiseen, yritystoimintaan, maaseudun yritystoimintaan, kulttuuriin ja liikuntaan.

Marin kertoo, että lisätalousarvioesityksessä lisätään yksityisille yrityksille suunnattua apua yhteensä miljardilla eurolla.

Myös kuntia tuetaan runsaskätisesti. Kunnille ehdotetaan korvattavaksi verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista väliaikaisesti aiheutuvia kunnallis-, yhteisö-, ja kiinteistöverotulojen viivästymisiä.  Määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi vuodelle 2020 547 miljoonaa euroa verotulojen menetyksiin maksettaviin korvauksiin. Vastaava vähennys tehdään kuntien määrärahoihin vuonna 2021. Toimenpiteellä tasoitetaan kuntien verotulojen kertymistä verotuksen väliaikaisen maksujärjestelyn aikana.

– Kriisin keskellä on tärkeä auttaa kansalaisia ja yrityksiä selvitymään tilanteesta. Siksi hallitus on sopinut, että toukokuun lisätalousarvioesitykseen valmistellaan kohdennettuja, nopeavaikutteisia ja määräaikaisia elvytystoimenpiteitä, joilla koronakriisin aiheuttamia vaurioita Suomen taloudelle ja työllisyydelle voidaan vähentää.

Hallitus käynnistää elvyttävään talouspolitiikkaan tarkoitetun poikkeusolojen mekanismin aktivoinnin hallitusohjelman mukaisesti.

Talouspolitiikan kokonaisuudesta kriisin jälkeen Marin sanoo, että siitä linjatan elokuun budjettiriihessä.

– Silloin määritetään toimenpiteitä, jotka vahhvistavat julkisen talouden kestävyyttä ja työllisyyttä ottaen huomioon taloudellisessa toimintaympäristössä taphtuneet muutokset. Julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen toteutetaan tavalla, joka turvaa hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet ja niiden kestävän rahoituksen.

Marinin mukaan hallitus on sitoutunut siihen, että kriisin aiheuttama taakka jaetaan sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella ja ekologisesti kestävällä tavalla sekä oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä.

Marinin mukaan yhtä kestävää kuin hoitaa päällä olevaa kriisiä on myös katsoa tulevaan.

– Hallitus on asettanut tänään valmisteluryhmän yhteensovittamaan nopealla aikataululla strategisen tason suunnitelman välittömän kriisivaiheen taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten vahinkojen rajoittamiseksi ja nyt päätetyistä toimista irtautumiseksi oikea-aikaisesti, epidemiologisen ja lääketieteellisen tilannekuvan sekä yhteiskunnallisen kokonaisarvion pohjalta.

Valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki ja varapuheenjohtajana sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.  Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä tuottaa valmisteluryhmälle epidemiologisen ja lääketieteellisen tilannekuvan ja ennusteet COVID-19-epidemian terveysvaikutuksista mukaan lukien tehohoidon kapasiteetin riittävyys.