Sanna Marin isännöi Viron presidentin vierailua Tampereella

Kuva: afp/raigo pajula
Viron presidentti Kersti Kaljulaid vierailee Tampereella.

Viron presidentti Kersti Kaljulaid tekee puolisonsa Georgi-Rene Maksimovskin kanssa valtiovierailun Suomeen 7.–8. maaliskuuta 2017 tasavallan presidentti Sauli Niinistön kutsusta.

Toisena vierailupäivänä, keskiviikkona 8. maaliskuuta presidenttipari vierailee Tampereella, jossa heidän vierailuaan isännöivät kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Sanna Marin, pormestari Anna-Kaisa Ikonen sekä Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Mika Hannula.

Tampereen vierailunsa aikana presidentti Kaljulaid tutustuu Tampereen teknilliseen yliopistoon. Vierailu yliopistolla huipentuu presidentti Kaljulaidin puheeseen ja keskustelutilaisuuteen, jonka teemana on Kaupunkien, yliopistojen ja yritysten yhteistyö.

Tiistaina 7. maaliskuuta presidenttipari on Helsingissä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion vieraina Presidentinlinnassa, jossa presidentit keskustelevat Suomen ja Viron suhteista, kuten taloudellisesta ja ICT- sekä opetusalojen yhteistyöstä.

Esillä ovat myös Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne, ajankohtaiset EU-asiat sekä suhteet Venäjään ja Yhdysvaltoihin.

Presidentti Kaljulaidin mukana Suomessa vierailevat opetus- ja tutkimusministeri Mailis Reps sekä yrittäjyys- ja informaatioteknologiaministeri Urve Palo. Lisäksi matkassa on noin 50 hengen yritysvaltuuskunta.

Keskustelua aiheesta

Kukaan ei jää Tampereella hoitamatta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Tampereen kunnallispolitiikassa maanantai 23. lokakuuta oli päivä, jolloin kaupungin talous nousi esiin monin tavoin. Aamulla pormestari Lauri Lyly esitteli tiedotusvälineille  ensimmäisen budjettinsa eli talousarvion vuodelle 2018. Iltapäivällä oli vuorossa kaupunginvaltuutetut.

Esittelytilaisuutta seurasi kaupunginvaltuuston kokous, jossa olivat esillä kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksessa esiinnostamiin huomioihin. Sitä seurasi raportti kaupungin taloudesta ja toiminnasta tammi-elokuulta 2017.

Toivottavasti jaksoitte lukea ja olette vielä mukana.

Lopussa kiitos seisoo.

Kaupunki mokasi tarkastuslautakunnan mukaan viime vuonna pahiten talouden tasapainottamisessa. Tuttu juttu monille. Menot olivat suuremmat kuin tulot. Lisäksi moitteita tuli  sekä pitkäaikais- että nuorisotyöttömyyyden hoidosta. Ketään syyllistämättä lienee syytä muistuttaa, että kyse oli vanhan valtuuston luotsaamasta ajasta.

Nykyisen tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Esa Kanerva (sd) kaipasi vastuuta lautakunnilta. Niiden pitää hänen mukaansa noudattaa valtuuston hyväksymää budjettia. Eli käyttää vain se rahamäärä, mikä niille on annettu. Jos lautakunnat käyttävät enemmän, niin:

– Rahan lapioiminen lautakunnille ei auta. Sitä mukaan, kun rahaa niille osoitetaan, sitä mukaan ne myös menevät. Sanktiotkaan (rangaistukset  tuhlaamisesta) eivät auta, siitä on olemassa kansainvälisiäkin tutkimuksia.

Kanervan mukaan lautakuntien järkevää toimintaa jarruttaa niiden jäsenten huoli uudelleenvalinnastaan. Hänen mukaansa lautakuntien jäsenet voivat tarvittaessa paeta kaupunginvaltuuston päätösten taakse.

Kanerva sai tukea ajatuksilleen Yrjö Schafeitelilta (Tapu). Hän muistutti, että vain kaupungin terve talous takaa hyvät palvelut sen asukkaille. Schafeitel edellytti kaupunginhallitukselta reagointikykyä sekä halua ja taitoa etsiä ratkaisuja ongelmiin, jotka estävät kaupungin talouden tasapainottamisen.

– Lylyn budjettiesityksessä on tässä suhteessa paljon hyvää, Schafeitel totesi.

Pormestari budjettiesityksessä tulojen ja menojen tasapainoa haetaan muun muassa  erillisellä ohjelmalla, jonka laadinta aloitetaan välittömästi.

Uusi pykälä, uusi keskustelu ?

Keskustelu tarkastuslautakunnan huomioista sekoittui seuravaan pykälään. Siinä taas käsiteltiin kaupungin toimintaa ja taloutta tammi-elokuussa 2017.

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan kaupungin talous on kokonaisuutena tänä vuonna toteutumassa lähes vuosisuunnitelman mukaisesti. Kohtuullinen tilanne, kaikesta huolimatta, on seurausta lähinnä verotulojen ennakoitua paremmasta kehityksestä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa menot ovat kuitenkin ylittymässä huolestuttavan paljon.

– Kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttäisi erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvun tehokkaampaa rajoittamista, Yli-Rajala toteaa.

Tähän pohjautui seuraava keskustelu. Se perustui myös kaupunginhallituksen tekemään päätökseen, joka edellyttää ”sosiaali- ja terveyspalveluilta toimenpideohjelman siitä, miten talousarviossa pysytään”.

Kokoomuksen Ilkka Sasi esitti kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi samansisältöistä pontta. Se tietysti lisäisi kaupunginhallituksen päätöksen voimaa.

Pormestariohjelmaan sitoutunut vasemmistoliitto ei ollut ponnen kannalla. Ongelmaksi oli käynyt sana toimenpideohjelma ja sen sisältö.

Sasin esitystä kannattaneen valtuutettu Atanas Aleksovskin (sd) vakuuttelut siitä, että sen enempää ikäihmisiä kuin muitakaan ei jätetä hoitamatta eivät estäneet vasemmistoliiton politikointia.

Aleksovskin mukaan vastaaviin pohdintoihin joutuvat muutkin lautakunnat. Jos talous aiotaan saada tasapainoon, jokaisen lautakunnan on mietittävä, mistä budjetissa osoitettujen määrärahojen yliykset johtuvat. Kun syyt on löydetty, pohditaan, mitä niille voi tehdä.

Sasin ja Aleksovskin ponsi hyväksyttiin äänin 58 – 7, kaksi tyhjää.

Johtaja Taru Kuosmasen mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan ongelmat ratkaisuineen tuodaan lautakuntaan 13. joulukuuta. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa 8. tammikuuta. Selvitystyöhön sisältyy muun muassa kuvaus sote-menoista 10 vuoden ajalta ja menojen vertailu muiden isojen kaupunkien vastaaviin menoihin.

Selvitykseen sisältyy myös palveluiden laatua ja tasoa koskevia ehdotuksia.

– Kukaan ei jää hoitamatta, Kuosmanen lupaa.

Keskustelua aiheesta

Onkiniemen kiinteistön käyttö kulttuurin, urheilun ja käsityön hyväksi jatkuu

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Jukka Gustafsson on tehnyt sitkeästi työtä sen eteen, että Onkiniemen tehdaskiinteistö säilyisi kulttuurin, urheilun ja pienyrittäjien käytössä.

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Jukka Gustafsson (sd) esitti huhtikuussa, että Onkiniemen tehdaskiinteistössä peruskorjattaisiin ne terveydelle haitalliset tilat, jotka remontoituna voitaisiin vuokrata edelleen nykyisten toimijoiden käyttöön. Kyse oli tiloista, joista oli löydetty asbestia.

Valtuustoaloitteessa esitettiin myös sitä, että kaupungin kiinteistöistä katsottaisiin mahdollisimman nopeasti korvaavia tiloja, mikäli terveysriskit olisivat esteenä toiminnalle Onkiniemessä.

Edelleen aloitteessa todettiin, että aluetta ja tiloja koskevissa suunnitelmissa turvattaisiin kultturitoimijoiden ja yrittäjien toiminnan jatkaminen lähitulevaisuudessa.

Gustafssonin mukaan tamperelainen kulttuuriväki, liikuntaseurat, omaehtoista kulttuurityötä tekevät ja merkittävä joukko yrittäjiä ovat vakavasti huolestuneet Onkiniemen tehdaskiinteistössä havaituista terveyshaitoista ja omaa tulevaisuuttaan koskevasta epävarmuudesta.

Onkiniemen sukkatehtaalla on toiminut kymmeniä yrittäjiä.

Halua kehittämiseen on

Kaupungin virkamiehistä hankejohtaja Tero Tenhunen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari ovat suhtautuneet myönteisesti Onkiniemen tehdaskiinteistön kehittämiseen.

Gustafssonin mielestä asiasta käydyn keskustelun myötä ”on vain vahvistunut se näkemys, että laajassa mielessä kulttuurin toimijoilla on paikkansa Onkiniemessä. Monipuolinen kulttuurihautomo kerää taiteen rajat ylittävää lahjakkuutta, osaamista ja luovuutta. Tampereen kulttuuri- ja taideimagon tulevaisuuteen kuuluu Onkiniemen kaltainen kulttuurin aarreaitta, jonka kehittämismahdollisuudet kaupunkilaisten ja turistienkin suuntaan ovat rajattomat. Tämä kaikki on kiistatta niin kaupungin kuin kulttuurin ammattilaisten, harrastajien ja yrittäjienkien etu.”

Kaupungin omistaman tehdaskiinteistön tiloista on vuokrattu alle puolet. Osa tiloista on jo puhdistettu niiden käyttäjiä kiusaavasta asbestista. Osalle käyttäjistä on osoitettu uudet tilat.

Tilakeskus Liikelaitoksen mukaan välittömät remontit maksaisivat 430 000 euroa, josta asbestin käsittelyyn kuluisi 100 000 ja kattoremonttiin 300 000 euroa. Elokuun puoliväliin mennessä rahaa asbestin poistamiseen oli kulut toinen 400 000 euroa. Täydellinen remontti maksaisi 20 miljoonaa euroa. Siihen tilakeskuksella ei lähiaikoina ole mahdolllisuutta. Koko kiinteistön peruskorjaus edellyttäisi täysin uusia suunnitelmia.

Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen arvion mukaan nykyisten vuokralaisten toiminta voi tarvittavien korjausten jälkeen jatkua lyhyellä tähtäimellä nykyisissä tiloissa. Julkisuudessa on arveltu, että toiminta voisi jatkua ainakin siihen saakka, kunnes koko Särkänniemen alueen uusi asemakaava valmistuu. Tehdasalue sisältyy uuteen asemakaavaan.

Sukkatehtaan tulevaisuuden käyttötarkoitus ja toimintamalli linjataan meneillään olevan kaavoitusprosessin yhteydessä. Särkänniemen alueen yleissuunnitelman mukaisesti tehdaskiinteistössä voisi tulevaisuudessakin olla kulttuuritoimintoja asumisen, palvelujen ja yritystoiminnan ohella.

Gustafssonin aloitteen allekirjoitti aikoinaan yli 40 edellisen kaupunginvaltuuston jäsentä.

Apulaispormestari Anna- Kaisa Heinämäki kertoi kaupungin maanantaisessa budjetti-infossa 23. lokakuuta, että tarvittavat 430 000 euroa löytyvät kaupungin ensi vuoden budjetista.

 

Keskustelua aiheesta

Tampere kohentaa työllisyyttä ja talouttaan

Talousjohtaja Jukka Männikkö (vas), pormestari Lauri Lyly ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala esittelivat maanantaina Tampereen ensi vuoden budjettiesitystä aamupäivällä tiedotusvälineille ja iltapäivällä kaupunginvaltuustollle.

Tampereella keskitytään ensi vuonna parantamaan työllisyyttä ja taloutta. Pormestari Lauri Lyly esitteli maanantaina 23. lokakuuta vuoden 2018 talousarvioehdotuksensa, joka perustuu Lylyn mukaan pormestariohjelmaan ja kaupungin strategiaan. Strategian tuodaan valtuuston käsittelyyn marraskuussa.

Tampereella työttömyysaste on laskenut vuodessa noin 4,1 prosenttiyksikköä. Tampereen työvoimasta on työttömänä 14,2 prosenttia (elokuu 2017). Elokuussa 2017 alkaneella työllisyyskokeilulla tavoitellaan ensi vuonna näkyvää vaikuttavuutta ja Tampereen työmarkkinatuen kuntaosuuden, paljon puhuttujen sakkomaksujen, pienentämistä 32 miljoonasta eurosta viidellä miljoonalla eurolla 27 miljoonaan euroon.

– Näiden lukujen suuruusluokista saa jonkinlaisen käsityksen kun vertaa niitä kunnan tuloveroihin. Tampereella yksi tuloveroprosenttiyksikkö tuo tuloja 36 miljoonaa euroa. Työllisyydenhoidon palveluihin osoitetaan 10 miljoonaa euroa pormestariohjelman mukaisesti, Lyly toteaa.

Vaikka myös nuorisotyöttömyys on lähtenyt laskuun, nuortenkin työllistämiseksi panostetaan pormestariohjelman mukaisesti. Ohjelman yksi tavoite on taata yhdessä kaupungin yritysten kanssa jokaiselle nuorelle ensimmäinen työpaikka. Lylyn mukaan yritykset ovat lähteneet hyvin mukaan hankkeeseen. Nuorille rakennetaan työpaikoille erilaisia polkuja, joista kaupunki kertoo myöhemmin syksyllä.

­- Työllisyyden vahvistaminen on tärkeää paitsi taloudellisesti myös inhimillisesti, Lyly sanoo.

Talous tasapainoon

Kunnallisvero ja kiinteistövero säilyvät budjettiesityksen mukaan Tampereella ensi vuonna ennallaan, ja koiravero poistuu. Ensimmäinen askel talouden tasapainottamisessa on otettu, jos tai kun vuoden 2017 ennakoitu alijäämäinen tulos saadaan supistettua noin 24 miljoonasta 15,7 miljoonaan euroon. Tämä tavoite löytyy budjetista.

Konsernijohta Juha Yli-Rajalan mukaan kaupungin talouden vaikeudet alkoivat vuosina 2007-2008 finanssikriisistä. Vuonna 2010 talouden tulos oli vielä plussalla, mutta sen jälkeen vuotta 2013 lukuunottamatta ovat olleet vuorossa alijäämäiset vuodet. Yli-Rajalan mukaan hyvät vuodet yhteisveron kertymisen suhteen menivät Nokian kännykkäteollisuuden myötä. Toisena syynä kaupungin talouden alijäämäisyyteen ovat valtionosuuksien leikkaukset, jotka ovat kohdelleet Tamperetta keskimääräistä pahemmin.

Talouden tasapainoon saattaminen valtuustokaudella on mainittu pomestariohjelman tavoitteeksi. Siihen ei talouskasvusta huolimatta pelkkien ulkopuolisten tekijöiden varassa päästä, vaan myös kaupungin omat toimet ovat tarpeen. Niinpä talouden korjaamista vauhditetaan erillisellä tasapainottamisohjelmalla, jonka laadinta aloitetaan välittömästi.

Sote-menoja leikataan

Ensi vuonna kaupungin nettomenojen arvioidaan vähenevän 0,3 prosenttia tämän vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Talousarviossa vuosikate on 95,3 miljoonaa euroa, ja tilikauden tulos on 15,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tämän vuoden ylitykset asettavat paineita ensi vuodelle.

Talouden tasapainottamisohjelman myötä kaikki lautakunnat joutuvat tutkimaan vielä kertaalleen tulonsa ja menonsa.

Yli-Rajala mukaan tähän astisilla tasapainottamistoimenpiteillä ei ole saavutettu merkittävää muutosta kaupungin taloudelliseen tilanteeseen, vaan se on vuoden aikana edelleen heikentynyt. Kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvun tehokkaampaa rajoittamista. Nykyisellä tulorahoituksella kaupunki ei konsernijohtajan mukaan kykene rahoittamaan toiminta- ja investointimenojaan.

Kaupunginhallituskin on edellyttänyt ”sosiaali- ja terveyspalveluilta toimenpideohjelmaa siitä, miten talousarviossa pysytään”.

Palveluiden taso pohdintaan

Johtaja Taru Kuosmasen mukaan sote-menoja ei saada pienennettyä riittävästi pelkästään rakenteellisilla toimenpiteillä. On puututtava myös palveluiden tasoon.

Konkreettisia toimia sote -menojen supistamiseksi ei talousarvion esittelytilaisuudessa kerrottu. Apulaspormestari Johanna Loukaskorven mukaan niitä suunnitellaan parhaillaan. Asiaa työstävät tekevät muun muassa tutustumismatkan Vantaalle, jossa sote-monejen suhteen on ilmeisen onnistuneesti saavutettu kaupungin edellyttämiä säästöjä. Tarkempia tietoja sote-menojen supistamisesta on Loukaskorven mukaan odotettavissa joulukuuussa.

Vaikka sote-menoja pyritäänkin rajaamaan, kuntalaisia ei kuitenkaan unohdeta.

– Kuntalaisten palvelutarpeiden voimakas kasvu edellyttää myös mittavia panostuksia esimerkiksi juuri sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisten palvelujen tuotantoon, Yli-Rajala muistuttaa.

– Ikäihmisten palveluita vahvistetaan merkittävästi. Lisäksi Tampere palkkaa lisää henkilökuntaa esi- ja perusopetukseen, sillä oppilasmäärät kasvavat ja opetusryhmien koko halutaan pitää opetusta tukevana, korostaa puolestaan Lyly.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kaupungin investoinnit ja velka kasvavat Tampereella

Kuva: Timo Sparf
Tampere satsaa lähivuosina peruskouluihin ja päiväkoteihin vuosittain noin 40 miljoonaa euroa.

– Kasvu haastaa meitä ja aiheuttaa suuria investointipaineita. Verotulojen suotuisasta kehityksestä huolimatta myös kaupungin lainamäärä kasvaa. Lainamäärän nopea kasvu ja käyttömenojen korkea taso haastavat tulevien vuosien taloudenpidon. Tästä syystä niihin tartutaan heti vaarantamatta peruspalveluja, pormestari Lauri Lyly sanoo.

Investointitaso pysyy Lylyn mukaan vahvasti kasvavassa kaupungissa edelleen korkeana. Kehitysohjelmat, kuten Viiden tähden keskusta, Hiedanranta ja raitiotie, tukevat kaupungin elinvoimaa. Ne lisäävät Tampereen vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä edistävät työllisyyttä ja kestävää kehitystä.

Ulkoiset nettoinvestoinnit ovat ensi vuonna 203,1 miljoonaa euroa. Uutta lainaa varaudutaan ottamaan 136 miljoonaa euroa, mikä nostaa asukaskohtaisen lainamäärän 3040 euroon. Lainamäärä on Lylyn mukaan suurista kaupungista pienimpiä, mutta velkaantumisen vauhti on liian kovaa.

Lyly muistuttaa, että Tampereelle on aina ollut leimallista halu uudistua, tehdä rohkeita päätöksiä ja olla edelläkävijä.

– Vuoteen 2030 mennessä Tampereen on mahdollista olla 300 000 asukaan viihtyisä, elävä ja sujuvan arjen kaupunki, pormestari maalaa.

– Niinpä panostamme myös kaavoitukseen, jotta voisimme varmistaa tonttien riittävän tarjonnan. Lisäksi kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen rahoitusta nostetaan. Uusi maauimala valmistuu ja rakennamme uusia hyvinvointikeskuksia. Remontoitu pääkirjasto Metso laajentaa aukioloaikojaan.

Digitalisaatio, Smart Tampere -ohjelma ja uudet teknologiat avaavat Lylyn mukaan paljon uusia mahdollisuuksia kaupungin vetovoimaisuuden, elinkeinorakenteen ja kaupungin omien palvelujen toteuttamisessa.

Peruskouluihin ja päiväkoteihin vuosittain 40 miljoonaa euroa

Tampereen kaupunki osoittaa talonrakennushankkeisiin ensi vuonna 50,6 miljoonaa euroa. Koko taloussuunnitelmakaudella varaudutaan peruskoulujen ja päiväkotien talonrakennushankkeisiin vuosittain lähes 40 miljoonalla eurolla.

Kaupunkiympäristön kehittämisen perusinvestointeja tehdään ensi vuonna 46 miljoonalla eurolla. Merkittävimpiä investointeja ovat uusien alueiden rakentaminen Kauppiin, Lahdesjärvelle sekä Tarasten kaava-alueelle, Hämeensillan perusparannus ja raitiotien rakentamiseen liittyvät rinnakkaishankkeet.

Kehitysohjelmien investointeja tehdään 35 miljoonalla eurolla ja Tampereen Vesi liikelaitoksessa 23 miljoonalla eurolla. Talousarvioon sisältyy 19,6 miljoonan euron oman pääoman sijoitus Tampereen Raitiotie Oy:öön. Vastaavan suuruinen summa arvioidaan saatavan valtion rahoitusosuutena raitiotieinfran vuoden 2018 rakentamiskustannuksiin. Talousarviovuonna jatketaan tämän vuoden lopulla alkavan Kannen ja Areenan rakentamista.

Henkilöstömenot laskevat 54,6 miljoonaa euroa

Talousarvion mukaan kaupungin henkilöstömenot vähenevät kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen nähden 57,6 miljoonaa euroa (-8,2 %). Henkilöstömenojen lasketaan olevan ensivuonna 612,4 miljoonaa euroa, ja henkilöstön määrä laskee 13 158 henkilötyövuoteen.

Yli tuhannen ihmisen henkilöstövähennykset syntyvät pääosin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen että maakuntauudistukseen varautumisen tuomista muutoksista, kuten Hatanpää sairaalan yhdistyminen Taysiin. Henkilöstön määrää vähentävät myös kaupungin liikelaitosten yhtiöttäminen esimerkkinä Tilakeskus Liikelaitos. Yksiköt ovat sisällyttäneet talousarvioihinsa kaupunginhallituksen edellyttämiä talouden tasapainottamistoimenpiteitä muuan muassa vähentämällä henkilöstömenoja ja henkilötyövuosia.

Eläkeikänsä saavuttaa vuosittain noin 250–300 ihmistä, mikä muun vaihtuvuuden lisäksi antaa kaupungille  mahdollisuuksia toiminnan uudelleenarviointiin ja tehtäväjärjestelyihin. Noin 50 tehtävää jätetään täyttämättä. Myös työnantajamaksujen lasku vähentää kaupungin henkilöstömenoja, noin 4,6 miljoonaa euroa.

Palkkatuetun henkilöstön osuus on ensi vuonna 220 henkilötyövuotta.

Tampereen kaupungin talousarvio 2018 lukuina: Asukasluku 31.12.2018  233 500, tuloveroprosentti 19,75 prosenttia,  toimintakatteen muutos            0,3 prosenttia, verorahoituksen muutos 1,1 prosenttia, vuosikate 95,3 miljoonaa euroa, tulos -15,7 miljoonaa euroa, investoinnit yhteensä (netto)  203,1 miljoonaa euroa, lainamäärä per asukas 3040 euroa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suunnitelmat Tampereen Hipposkylän uudeksi asemakaavaksi jakavat tienoon asukkaiden mielipiteitä

Hipposkylän rakennukset huonokultoisuudestaan huolimatta ovat varsin viihtyisän näköisiä.

Kissanmaalla sijaitsevaa Hipposkylän rakennuskantaa aiotaan purkaa ja täydentää. Tätä varten alueelle tarvitaan uusi asemakaava. Uuden asemakaavan valmisteluaineiston nähtävillä olo päättyi viime viikolla. Asemakaavasta on valmisteltu kaksi luonnosvaihtoehtoa. Asukkaaiden mielipiteet esitellyistä vaihtoehdoista jakautuvat pääasiassa kahtia.

Suunnittelualue sijaitsee Itä-Tampereella noin kolmen kilometrin päässä keskustasta. Alueeseen kuuluu asuin- ja liikerakennusten kortteli sekä Hippospuistoa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,2 hehtaaria. Suunnittelualueella on 14 kaksikerroksista, huonokuntoista puista asuinkerrostaloa sekä tiilirunkoinen entinen saunarakennus.

Tampereen kaupunki rakennutti vuokratalot entisen Kosken maantien varrelle vuosina 1947 – 49. Moni viime sotien rintamilta palannut sotilas aloitti perhe-elämänsä Hipposkylässä. Suuri osa alueen lapsista kuuluu nyt eläkevuosiaan viettäviin suuriin ikäluokkiin. Alueella on kulttuurihistoriallista arvoa. Se on todettu maakunnallisesti arvokkaaksi asuinalueeksi.

Hipposkylän puukerrostalot edustavat sotien jälkeisten Kalevan ja Kissanmaan kaupunginosien vanhinta rakennuskerrostumaa. Alueen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta ovat säilyttäneet hyvin alkuperäisen ilmeensä. Nykyisin alue on Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n vuokra-asuntokohde.

Alueella on valmiina hyvät palvelut ja kunnallistekniikkaa sekä hyvät liikenneyhteydet. Lähimmät raitiotien pysäkit tulevat sijaitsemaan kävelyetäisyydellä suunnittelualueesta.

Kaksi asemakaavaluonnosta

Vaihtoehdossa 1 säilytetään kymmenen vanhaa kaksikerroksista puutaloa ja saunarakennus. Asemakaavan perusteella olisi mahdollista rakentaa kymmenen uutta asuinrakennusta. Näistä viisi korkeaa pistetaloa sijaitsevat Hervannan valtaväylän puolella ja kaksi alueen keskiosassa. Hippoksenkadun puolella on paikat matalammille lamellitaloille.

Uudelle katuliittymälle osoitetaan paikka Hippoksenkadulta Sudenkadun kohdalta. Kadulta jatkuu pyöräilyn ja kävelyn yhteys Hippoksenkadulta Hervannan valtaväylän varteen. Alueen keskellä kulkee virkistysreitti.

Vaihtoehdossa 2 alueella säilytetään viisi vanhaa kaksikerroksista puutaloa ja saunarakennus. Uusia asuinrakennuksia on asemakaavan perusteella mahdollista rakentaa yhdeksän. Hervannan valtaväylän puolella tulisi kolmen lamellikerrostalon kortteli ja alueen keskellä kaksi korkeaa pistetaloa ja kolmea matalampaa lamellikerrostalolle. Hippoksenkadun varrella on rakennuspaikat kahdelle nelikerroksiselle lamellitalolle.

Virkistysreitti kulkee alueen eteläreunalla. Hippoksenkadulta suunnittelualueelle on esitetty uusi tonttikatu hieman eri kohtaan kuin vaihtoehdossa 1. Kadulta jatkuu pyöräilyn ja kävelyn yhteys Hippoksenkadulta Hervannan valtaväylän varteen.

Vaihtoehdossa 1 uudisrakennusoikeutta muodostuu 29 000 kerrosneliömetriä. Suojellut rakennukset huomioon ottaen (6580 kerrosneliömetriä) vaihtoehdon kokonaisrakennusoikeus on 35 580 kerrosneliömetriä.

Vaihtoehdossa 2 uudisrakennusoikeutta muodostuu myös 29 000 kerrosneliömetriä. Suojellut rakennukset (3580 kerrosneliömetriä) huomioon ottaen vaihtoehdon 2 kokonaisrakennusoikeus on 32 580 kerrosneliömetriä.

Vaihtoehdosta riippuen alueella voisi tulevaisuudessa asua noin 600 – 700 ihmistä. Nykyisin asukkaita on runsaat kaksisataa.

Asukkaiden mielipiteet kahtia

Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä viime viikon loppuun asti. Syyskuun loppulla järjestetyssä yleisötilaisuudessa asukkaiden mielipiteet alueen tulevaisuudesta jakautuivat kahtia.

Osa alueen asukkaista, etenkin vanhoissa puutaloissa asuvat, kannattaa mahdolliisimman monen vanhan puutalon säilyttämistä. Osa ihmisistä, etenkin puutalojen naapurustossa asuvat, on puolestaan mahdollisimman monen vanhan talon purkamisen kannalta. Osa talojen asukkaista haluaisi palata saneerattuihin taloihin vuokralaisiksi.

Puutaloalueen naapurissa asuvien joukossa toivotaan paitsi mahdollisimman monen rakennuksen purkamista, purettujen tilalle tuleviin uusiin taloihin myös omistusasuntoja. Näin vanhan alueen väestö ” sekoittuisi” ja saisi uutta verta.

Myös uudisrakennusten korkeus jakaa asukkaiden mielipiteitä. Osa katsoo, että näinkin lähellä kaupungin keskustaa sijaisevalle alueelle sopisi varsin korkeitakin rakennuksia. Ja jälleen osa on toista mietä ja tyytyisi matalimpiin ratkaisuihin.

Asukkkaillla oli mahdollisuus jättää valmisteluaineistosta mielipiteensä luonnosvaihtoehtojen nähtävillä olon aikana. Seuraavassa vaiheessa luonnosvaihtoehtojen pohjalta kehitetään asemakaavaehdotus, joka asetetaan myös nähtäville arviolta tämän vuoden lopulla.

Keskustelua aiheesta