Turva – Hymy
Tyomies

Sanna Marin isännöi Viron presidentin vierailua Tampereella

Kuva: afp/raigo pajula
Viron presidentti Kersti Kaljulaid vierailee Tampereella.

Viron presidentti Kersti Kaljulaid tekee puolisonsa Georgi-Rene Maksimovskin kanssa valtiovierailun Suomeen 7.–8. maaliskuuta 2017 tasavallan presidentti Sauli Niinistön kutsusta.

Toisena vierailupäivänä, keskiviikkona 8. maaliskuuta presidenttipari vierailee Tampereella, jossa heidän vierailuaan isännöivät kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Sanna Marin, pormestari Anna-Kaisa Ikonen sekä Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Mika Hannula.

Tampereen vierailunsa aikana presidentti Kaljulaid tutustuu Tampereen teknilliseen yliopistoon. Vierailu yliopistolla huipentuu presidentti Kaljulaidin puheeseen ja keskustelutilaisuuteen, jonka teemana on Kaupunkien, yliopistojen ja yritysten yhteistyö.

Tiistaina 7. maaliskuuta presidenttipari on Helsingissä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion vieraina Presidentinlinnassa, jossa presidentit keskustelevat Suomen ja Viron suhteista, kuten taloudellisesta ja ICT- sekä opetusalojen yhteistyöstä.

Esillä ovat myös Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne, ajankohtaiset EU-asiat sekä suhteet Venäjään ja Yhdysvaltoihin.

Presidentti Kaljulaidin mukana Suomessa vierailevat opetus- ja tutkimusministeri Mailis Reps sekä yrittäjyys- ja informaatioteknologiaministeri Urve Palo. Lisäksi matkassa on noin 50 hengen yritysvaltuuskunta.

Keskustelua aiheesta

Hämeensillan remontin ajaksi rakennetaan puinen kevyen liikenteen silta Tammerkosken yli

Kuva: Thinkstock
Hämeensillan uudistaminen aloitetaan 5. helmikuuta. Valmistelevat työt ovat jo käynnissä. Sillan patsaat on viety varastoon ja kunnostettaviksi.

Huonokuntoiseksi todettu, vuonna 1929 valmistunut Tampereen Hämeensilta rakennetaan uudelleen alkuperäiseen historialliseen asuunsa. Tammerkosken yli Hämeensillan eteläpuolelle rakennetaan remontin aikaisen kulkemisen helpottamiseksi katettu, puinen kevyen liikenteen silta.

Tilapäinen silta rakennetaan maaliskuussa Värjärinkujan kohdalta Verkarannan taidetalon kulmalle. Silta on noin 110 metriä pitkä, ja sen käytössä oleva leveys on noin neljä metriä. Varasilta saadaan käyttöön huhtikuussa. Kun nykyistä siltaa rakennettiin 1920-luvulla, silloinkin käytettiin varasiltaa.

Hämeensilta uusitaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa puretaan ja rakennetaan sillan eteläinen puoli, ja liikenne siirretään kokonaisuudessaan sillan pohjoispuolelle. Toisessa vaiheessa tämän vuoden lopulla työn alle otetaan pohjoinen puoli ja liikenne siirretään eteläpuolella. Työn aikana silta on joukkoliikenteen käytössä. Kevyt liikenne pääsee siltaa pitkin kavennetuilla väylillä. Yksityisautoilua ei sallita.

Sillan kunto tutkittiin vuonna 2015

Hämeensilta tutkittiin perusteellisesti vuonna 2015.  Silloin varmistui, että lähes 90-vuotias silta alkaa olla käyttöikänsä päässä. Pienemmän korjaustyön jälkeen siltaa olisi pitänyt remontoida jälleen uudelleen noin 20 vuoden päästä. Muun muassa tulevan raitiotien takia päädyttiin uuden sillan rakentamiseen. Uusimisen jälkeen sillalle on laskettu käyttöikää sata vuotta.

Hämeensilta puretaan yksi puoli kerrallaan kivi kiveltä.  Kiviverhoilu otetaan talteen ja tuodaan takaisin sitten, kun siltarakenteet ovat valmiit. Samaan tapaan on uusittu aiemmin muun muassa Tammerkosken tukimuureja. Sillan alapuolelle rakennetaan työtaso.

Nykyinen Hämeensilta on rakennettu vuosina 1928 – 29, jolloin aiempi silta purettiin ja työn ajaksi rakennettiin väliaikainen silta. Hämeensillan rakenteet ovat terästä ja betonia. Silta on 29 metriä leveä ja 68 metriä pitkä.

Siltaurakka alkaa helmikuussa

Varsinainen siltaurakka alkaa viikolla kuusi eli 5. helmikuuta. Ensimmäinen vaihe valmistuu joulukuussa 2018 ja toinen vaihe lokakuun 2019 lopussa. Tämän jälkeen sillalla alkaa raitiotien sekä pintarakenteiden tekeminen.

Valmistelevat työt alkoivat Verkarannan puistossa jo maanantaina 15. tammikuuta työmaa-alueen aitaamisella. Kosken itärannan kevyen liikenteen alikulku ja rannan reitti suljettiin. Sillan patsaat lähtivät evakkoon ja huollettaviksi viime vuoden lokakuussa.

Hämeensillan uusimisen urakkahinta on 4,3 miljoonaa euroa. Sillan länsipuolelle rakennetaan uusi kevyen liikenteen alikulkuyhteys –  nimeltään Tempon tunneli. Uusi silta on aikaisempaa kantavampi. Väliaikainen kevyen liikenteen silta maksaa 250 000 euroa.

Pääurakoitsijana on Lemminkäinen Infra Oy.

Keskustelua aiheesta

Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen asemanseudun jatkosuunnittelun periaatteet

Kuva: Tampereen kaupunki
Tuleva ratikka kulkee läpi asemakeskuksen ja asemanseudun.

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina asemanseudun kehittämisen linjaukset. Asemanseutu on Tampereen keskustan kehittämisen kannalta tärkein alue.

Asemanseutu muodostuu kolmesta osasta eli Kannen ja Areenan alueesta, Ratapihankadun pohjoisosasta sekä Asemakeskuksesta. Kannen ja Areenan alueelle rakennetaan 50 000 kerrosneliömetrin suuruinen monitoimiareena noin 13 000 katsojalle. Lisäksi kannelle tulee 70 000 kerrosneliötä toimisto-, liike-, hotelli- ja asuintilaa – 2000 työpaikkaa ja 700 asukasta.

Ratapihankadun pohjoisosaan rakennetaan 40 000 kerrosneliötä toimisto-, liike- ja asuintilaa. Niiden suojiin mahtuu 1 000 työpaikka ja 200 asukasta.

Asemakeskuksen ensimmäisten osien laajuudeksi tavoitellaan noin 200 000 kerrosneliötä. Tällöin alueelle voidaan rakentaa tilat 3 000 työpaikalle ja 2 500 asukkaalle sekä liikenne- ja palvelukeskus. Näiden alueiden osin ratapihan päälle ulottuva rakentaminen synnyttää kansikaupungin, joka yhdistää radan itä- ja länsipuoliset kaupunginosat.

Kaupungin ja valtion yhteinen hanke

Asemakeskus on valtakunnallinen liikennejärjestelmien kehittämishanke ja keskustan merkittävin kaupunkikehityshanke. Keskus palvelee kaikkia liikennemuotoja, ja se on useimpien kaupungissa ja kaupunkiseudulla tehtävien matkojen solmukohta.

Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisessä MAL- 2013-2015 aiesopimuksessa todetaan, että Tampereen rautatieaseman aluekokonaisuudesta muodostetaan valtion ja Tampereen kaupungin välinen yhteissuunnittelualue ja hanke. Vuosien 2016-2019 aiesopimuksen mukaan Tampereen kaupunki ja valtio kehittävät Tampereen asemakeskusta Suomen kasvukäytäväkeskuksena ja valtakunnallisena solmukohtana.

Asemakeskushankkeen johtoryhmään kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön, liikenneviraston, VR Yhtymä Oy:n, Senaatti-kiinteistöjen ja Tampereen kaupungin edustajat. Alueen suunnittelusta järjestettiin kilpailu vuonna 2014. Yleissuunnitelman pohjaratkaisun valinnan jälkeen ryhdyttiin valmistelemaan yleissuunnittelun käynnistämistä.

Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan myös maanalainen asemakaava Asemakeskuksen huolto- ja pysäköintiratkaisuja varten. Sen viitesuunnitelmaksi tehdään parhaillaan P-Hämpin laajennuksen yleissuunnitelmaa Finnpark Oy:n ja kaupungin yhteistyönä.

Alueen asemakaavoituksen ohjeena noudatetaan Pirkanmaan maakuntakaavaa ja Tampereen keskustan strategista osayleiskaavaa.

Keskustelua aiheesta

Tampere Areenan rakentaminen täyteen vauhtiin – valmis vuoden 2021 syksyllä

Kuva: Tampereen kaupunki/Lentokuva Vallas Oy
Kansi ja areena -hanke pyritään saamaan valmiiksi kokonaisuudessaan vuonna 2024.

Pormestari Lauri Lylyn mukaan Tampereen tapahtumatarjonta ja näkyvyys monipuolistuu kansainvälisestikin monitoimiareenan myötä.

– Nyt päästään konkreettiseen rakentamiseen, ja se on erinomainen uutinen. Tampere Areenasta kaupunki saa yhden ison vetovoimatekijäin lisää.

Tampereen kaupunginhallitus sai maanantaina tiedokseen Kansi ja Areena -hankkeen tilannekatsauksen. Rakentamispäätös on tehty, ja Kansi ja Areena -hankkeen toteutus on varmistunut. Lokakuussa 2017 allekirjoitetun monitoimiareenan osakassopimuksen ehdot ovat täyttyneet, ja rakentaminen pääsee täyteen vauhtiin.

Eteläkannen rakentamisen valmistelevat työt Tampereen ratapihalla aloitettiin jo syksyllä 2017. Ensimmäisessä vaiheessa Sorin sillan eteläpuolelle rakennetaan yhteensä lähes 80 000 kerrosneliömetriä. Tämän vaiheen merkittävin rakennus on 13 000 katsojan monitoimiareena, joka valmistuu syksyllä 2021. Koko Kansi ja Areena -hanke on tavoitteena saada valmiiksi 2024.

Rahoitussopimus monitoimiareenan sijoittajien eli OP-ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöjen, LähiTapiola-ryhmän, SRV:n sekä kaupungin muodostaman yhteisyrityksen sekä monitoimiareenan rahoittajien kanssa allekirjoitettiin 12. tammikuuta 2018. Monitoimiareenan rahoittajat ovat Nordea, OP Tampere, Handelsbanken ja LähiTapiola (Yritysrahoitus I Ky).

Tampereen kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala on tyytyväinen, että Kansi ja Areena -hanke etenee suunnitellusti.

– Kymmenen vuoden työ on jo takana, ja nyt päästään siirtymään uuteen entistäkin mielenkiintoisempaan vaiheeseen hankkeessa.

Keskustelua aiheesta

Tampereen vaalitentin anti jäi vaatimattomaksi – ehdokkailla ei ollut mahdollisuutta keskusteluun väittelystä puhumattakaan

Tampereen vaalitenttiä saattoi seurata myös Yle Areenasta.

Ylen ja Aamulehden Tampereella järjestämä vaalitentti ei suuria yllätyksiä tarjonnut. Tentti oli rakennettu presidenttiehdokkaille esitettyjen kysymysten varaan, jolloin tentin vaatimaton anti muodostui kysymyksiin vuoronperään annetuista vastauksista. Minkäänlaiseen keskusteluun väittelystä puhumattakaan presidenttiehdokkaat eivät päässeet tai yltäneet. Tilaisuuden kulku lienee syystä tai toisesta nuotitettu tarkoituksella näin.

Tilaisuus oli siinä mielessä onnistunut, että paikalla oli kaikki ehdokkaat. Heille esitettyihin kysymyksiin annetuista vastauksista nousi esiin joitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia. Esimerkiksi se, että kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen kertoi isoisänsä olleen sosialistin. Aivan täyttä varmuutta ei saatu siitä, ettei hän olisi ollut jopa kommunisti. Väyrynenkään ei tuntunut asian todellista laitaa varmanpäälle tietävän.

Tilaisuuden juonsivat Aamulehden vt. vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu ja Yle Tampereen päällikkö Sinikka Tuomi.

Ensimmäiseksi ehdokkailta kysyttiin, mitä nimitystä heidän perheissään käytettiin vuoden 1918 sodasta?

SDP:n presidenttiehdokas oli vastausvuorossa ensimmäisenä.  Tuula Haataisen vastaus oli sisällissota. Hän piti nimitystä neutraalina.

Kansanliikkeen ehdokas Sauli Niinistö oli tottunut nimitykseen vapaussota, joskin myös veljessota nimitystä hänen pehepiirissään käytettiin.

Keskustan ehdokas Matti Vanhanen puolestaan kertoi sisällissodan ja siihen liittyneiden  tapahtumien jääneen jatkosodan jälkeen tapahtuneen Karjalan menetyksen aiheuttamien tuntemuksien varjoon.

Paavo Väyrynen puolestaan kertoi isoisänsä olleen sosialisti. Hän epäili, että tämä johti siihen, ettei hänen isäänsä kelpuutettu suorittamaan asepalvelusta.

Arvo, mikä se on?

Ehdokkailta kysyttiin myös sitä, mikä asia tarkoittaa heille arvoa?

Haataiselle se oli ja on inhimillisyys. Hänen sairaanhoitajaäitinsä oli aikoinaan opettanut sairaanhoitajatytärtään kohtelemaan sairaita kuten itseään.

Vihreiden Pekka Haavistolle arvoja olivat muun muassa rauha ja ympäristö. Perussuomalaisten Laura Huhtasaarelle oikeudenmukaisuus, vapaus ja itsenäisyys, vasemmistoliiton Merja Kyllöselle hänellekin inhimillisyys, Niinistölle luottamus, RKP:n Nils Torvaldsille vastuu omista teoistaan, Vanhaselle yksinkertainen elämä, Väryselle Santeri Alkio ja Rooman Klubi aikaansaannoksineen.

Hyvä puheenaihe

Seuraavaksi juontajat kysyivät ehdokkailta, minkälaisessa tilanteessa he käyttäisivät puheenvuoron maan kansalaisille.

Haatainen puhuisi, kun kansakunta olisi kohtaamassa merkittävän tapahtuman. Ei ainoastaan negatiivista vaan myös positiivisen. Haavisto puolestaan avaisi sanaisen arkkunsa kansaa uhkaavan tragedian edessä.

Niinistö pitäisi puheen ristiriitatilanteessa, joka on karkaamassa tai uhkaa päästä käsistä. Vanhanen puolestaan kansaa järkyttävässä tilanteessa. Kyllönen taas olisi valmis puhumaan niin rauhasta kuin rakkaudestakin. Viimeksi mainittua aihetta hän suositteli kansanedustajillekin, koska eduskunnasta aihe vaikuttaa hänen mielestään olevan hukassa.

Torvalds puhuisi esimerkiksi silloin, kun Suomi liittyisi Natoon. Hän kertoisi, miksi näin tehtiin. Ja Huhtasaari taas, jos olisi tarvis luoda uskoa kansaan tai vedota siihen. Väyrynen puhuisi ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Kysymykset jatkuivat. Ehdokkailta kysyttiin, minkä asian he nostaisivat esille Venäjän ja Yhdysvaltojen presidentin kanssa keskustellessaan, miten he huolehtisivat maan kaupunkiseuduista ja lopuksi, mistä itse kukin ehdokas muistettaisiin presidenttinä hänen omasta mielestään, kun Suomi juhlii 200-vuotista itsenäisyyttään.

Näin kaksi tuntia kestänyt vaalitentti Tampereella oli ohitse. Kun tilaisuus alkoi kello 18.00, moni ehdokas ehti hyödyntää päivää jotkut useillakin eri puolilla Pirkanmaata pidetyillä vaalikahveilla. Aivan turha ainakaan kaikille reissu Tampereelle ei ollut.

Keskustelua aiheesta

Tuula Haataisen kampanjakahvila avattiin perjantaina Kauppakadun varteen Tampereella

Unto Vesa on presidentinvaalien toinen veturi Tampereella. Takana seisomassa Tampereen sos. dem. kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen.

SDP:n presidenttiehdokkaan, kansanedustaja Tuula Haataisen vaalikahvila avattiin perjantaina Tampereella. Kahvila sijaitsee osoitteessa Kauppakatu 3. Kodikkaat tilat löytyvät heti Tampereen raatihuoneen takaa.

Maanantaina Keskustorilla aukeaa perinteinen vaalimökki. Ajatuksena on, että mökki olisi auki ainakin arkisin kello 10-14 ja kahvila arkisin kello 14-18. Lauantaina molemmat vaalipisteet palvelevat sen mukaan, miten vaalityöntekijöitä ja äänestäjiä riittää. Talkoolaisia tarvitaan niin vaalimökillä kuin kampanjakahvilassakin.

Perjantaina avattu kahvila on sisustettu ja kalustettu  varsin viihtyisäksi.  Se sijaitsee katutasossa, minne ihmisten on helppo poiketa kupposelle kahvia. Tarjolla on myös pieniä leivonnaisia ja lakritsia.

Presidentinvaalien yhteydessä Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön uusi puheenjohta Jyrki Koskinen pääsi toteuttamaan ideaansa vaalien aikana keskellä kaupunkia toimivasta pop up kahvilasta. Sijainniltaan parempaa paikka tuskin olisi voinut löytää.

Koskinen on sitä mieltä, etteivät toritapahtumat enää riitä.

Kampanjavastaavina Kaisa Penny ja Unto Vesa

Tampereella vaaleista vastaavat ja niitä koordinoivat kampanjavastaavat Kaisa Penny ja Unto Vesa. Aikaansaavasta parivaljakosta viimeksimainittu oli vaalikahvilan avajaisissa paikalla.

Vesa kertoi, että vaalikahvilan tilat kunnostettin parissa päivässä talkoovoimin. Tavoitteena on, että kaupunkilaiset ja poliitikot tapaisivat kahvilan suojissa ja keskustelisivat vaaleihin liittyvistä ja muistakin ajankohtaisista asioista. Enää pelkästää toritapahtumat eivät riitä.

Vesan mukaan vaalikahvila on osoitus siitä, että äänestäjiä on tavattava lähellä heitä. Niinpä tyhjillään ollut liiketila on tarkoitukseen mitä parhain.

– Tarjoamme kahvilaan poikkeaville tietysti kahvia ja jotain makeasti suussa sulavaa. Kerromme Tuulasta – hänen vahvuuksistaan ja aikaansaannoksistaan. Niitä kyllä rittää. Teemme valistustyötä, Unto Vesa sanoo.

Polkupyörienkin pelättiin joutuvan sosialisoitaviksi

Kahvilassa ”työvuorossa” oleva Teuvo Pernu muisteli kahvipöytäkeskustelussa presidentinvaaleja, joissa Mauno Koivisto oli voitokkaana ehdokkaana.

– Silloin ihmisiä peloiteltiin jopa sillä, että polkupyörätkin sosialisoidaan. Vuorineuvokset propagoivat väitteillä, että Suomi joutuu eristetyksi – jopa Euroopasta.

Ainakin vanhemmat kansalaiset muistavat, että jokaisessa presidentinvaalissa on ollut erikoispiirteensä. Kun Martti Ahtisaari erinäisten episodien jälken kieltäytyi ehdokkuudesta, ja rooli lankesi Tarja Haloselle, demareilta vaadittiin kovaa vaalityötä. Erilaiset ennakkoluulot
oli voitettava.

Teuvo Pernu, joka tuolloin vastasi SAK:n toiminnasta Pirkanmaalla kertoo, että yksistään hänen käsiensä kautta kulki 30 000 Halosen vaalimainosta.

Muistoihin nousi myös Sauli Niinistön kampanja työväen presidenttinä. Kahvipöytäkeskustelussa todettiin, että sitä hän ei ollut, eikä ole nytkään.

Haatainen vierailee jälleen 19. tammikuuta

Haataisen suunnitelmiin kuului tänään yllättää vaalikahvilan avajaisia viettävät ihmiset. Aikaa oli vain muutama minuutti ennen Tampereen yliopistolla alkavaa vaalitilaisuutta.

Perjantaina 19. tammikuuta Haatainen vierailee jälleen Tampereella ja Pirkanmaalla. Päivään on mahdutettu monenlaista. Klo 17 Haatainen saapuu Tampereen vaalimökille.

Tämän jälkeen luvassa on Rauhanjuhla Työväenmuseo Werstaan Galleria Bertelissä klo 18 alkaen. Juhlassa on luvassa rauhantutkija Unto Vesan puheenvuoro, Ahti Jokisen, Ilmo Korhosen ja Vesa Tuomen esittämää musiikkia, sekä tietenkin Tuula Haataisen juhlapuhe. Tilaisuudessa on myös kahvitarjoilu.

Samana iltana Demarinuoret järjestävät vielä vaalikahvilassa vohvelikahvilan.

Keskustelua aiheesta