Turva – Hymy
Tyomies

Sanna Marin löi lukuja pöytään – onko hallituksen työllisyyshehkutuksessa sumutuksen makua?

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

SDP:n kansanedustaja, varapuheenjohtaja Sanna Marin kyseli tiistaina eduskunnassa budjetin lähetekeskustelussa tietoja, miten työllisten ja työttömien määriä mitataan ja ovatko hallituksen tiedot työllisyysasteen kasvusta todella niin valoisat kuin annetaan ymmärtää.

Marin valisti, miten työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt noin 54 000:lla.

– Tämä kuulostaa hienolta. Mutta Tilastokeskuksen mukaan samaan aikaa työllisten määrä on noussut vain noin 7 000:lla. Voidaan laskea siitä yhteen, että jos toisaalta määrä on vähentynyt 54 000:lla, toisaalta työllisten osuus on kasvanut vain 7 000:lla, niin jossakin nämä ihmiset sitten ovat, kun he eivät ole töissä.

Marinin mukaan kyse ei siis olekaan siitä, että kaikki 54 000 ihmistä olisivat työllistyneet, kuten hallitus antaa ymmärtää. Lukua selittävät eri syyt.

– Yksi syy on varmasti eläköityminen. Siihen on joitakin positiivisiakin parannuksia tehty tämän hallituksen toimesta, esimerkiksi päästetty pitkäaikaistyöttömiä lähellä eläkeikää olevia ihmisiä eläkkeelle. Tämä on ihan positiivinen asia.

– Mutta sitten myös tätä tilastoa vääristää työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuminen, tai yksi syy voi olla myös se, että työnhakujen automaattinen katkeaminen on voinut olla kyseessä uusien ilmoittautumisvelvoitteiden vuoksi ja niiden myötä. Tästä me emme ole ihan saaneet vielä selkoa, kuinka isoa joukkoa tämä kokonaisuus koskee, Marin sanoi eduskunnassa.

Hän viittasi puheenvuorossaan viime päivien kirjoitteluun. Hallituksen tarjoamia työllisyyslukuja on analysoinut ainakin Taloussanomat. Lehti kertoi viime viikolla monien työnhakujen katkenneen automaattisesti vain muutamassa päivässä, koska työnhakijat eivät ole täyttäneet heille annettuja uusia ilmoittautumisvelvoitteita.

– Mutta ei voida siis todeta, että tämä työllisten ihmisten määrä nyt olisi niin merkittävä, että se ansaitsisi tällaisen hehkutuksen, mikä hallituspuolueiden edustajien puolelta ollaan kuultu, Marin päätti.

Keskustelua aiheesta

”Molemmat lait ovat tilastokikkailua ja kiusantekoa” – vihattu malli halutaan jäihin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Li Andersson keskusteli pääministeri Juha Sipilän kanssa viime vuoden viimeisessä täysistunnossa eduskunnassa.

Vasemmistoliitto vaatii, että niin sanottu ”aktiivimalli” kumotaan ja Suomen poikkeuksellisen kovista karensseista luovutaan. Puolue hillitsisi työttömyyttä ohjaamalla riittävät määrärahat työllisyyspalveluihin, palkkatukeen ja uudelleen kouluttamiseen.

Karensseista luopuminen on vasemmistoliiton mielestä tärkeää, sillä ne työntävät työttömät toimeentulotuelle ja lisäävät siten tulottomien kotitalouksien määrää. Työnhakijoita ei pidä rangaista kunnollisten työllisyyspalveluiden puutteesta.

Puheenjohtaja Li Andersson on huomannut, että myös hallitus on tajunnut ”aktiivimalli”, ettei se nimestään huolimatta palkitse työttömiä aktiivisuudesta – eikä vastaa kansalaisten oikeustajua.

Hänen mielestään osotus tästä on, että ministerit Mika Lintilä (kesk.) ja Kai Mykkänen (kok.) ”jopa vääristelivät lain sisältöä julkisuudessa”.

– Nyt on meidän kaikkien tehtävä yhdessä rakentaa painetta ja kaataa työttömien asemaa heikentävät lait, Andersson kannustaa.

Ideana vaikuttaa olevan, että työttömänä on niin huono olla, että mikä tahansa työ millä tahansa ehdoilla kelpaa.

Hän vaatii, että työministeri Jari Lindströmin (sin.) johdolla suunnitellun omatoimisen työnhaun mallin, ns. ”aktiivimalli 2”, valmistelu on myös lopetettava. Malli pakottaisi työttömän karenssin uhalla hakemaan yhtä työpaikkaa viikossa riippumatta siitä onko hakijalla edellytyksiä työllistyä haettavaan paikkaan. Tämä tuottaisi työnantajille ja viranomaisille suuruusluokassa 10 miljoonaa turhaa työhakemusta vuodessa läpikäytäväksi.

– Molemmat lait ovat tilastokikkailua ja kiusantekoa työttömiä kohtaan. Lisäksi turhat hakemukset kannustaisivat työnantajia olemaan ilmoittamatta avoimia työpaikkoja mahdollisimman laajasti. Koko ideana vaikuttaa olevan, että työttömänä on niin huono olla, että mikä tahansa työ millä tahansa ehdoilla tai tuntimäärällä kelpaa ja työehtoja saadaan näin poljettua, Andersson sanoo.

Vasemmistoliitto kutsuu kaikkia suomalaisia omasta ammattiliitostaan riippumatta osallistumaan helmikuun mielenilmaukseen. Puolue hämmästelee myös ”suuresti) korkeastikoulutettujen Akavan puheenjohtajan puheenjohtajan Sture Fjäderin lausuntoja aktiivimallista.

Vasemmistoliiton puoluehallitus käsitteli työttömyysturvaa ja sen uudistamista kokouksessaan tänään.

Nyt paukahti vastaus ”aktiivimallia” hehkuttaneille Juhana Vartiaiselle ja Martti Hetemäelle: ”Ehkä kansalaisten raivolta työttömien kohtelua kohtaan olisi vältytty”

SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen hankepäällikkö Saana Siekkinen vastaa valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäelle ja kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaiselle blogikirjoituksessaan. Sekä Hetemäki että Vartiainen ovat ottaneet omissa kirjoituksissaan kantaa ns. aktiivimalliin, jossa työttömiä patistellaan työnhakuun tukileikkauksen uhalla.

Siekkisen mukaan ”aktiivimallin kehittäjä” Hetemäki puolusteli uudistusta mutta sortui poimimaan verrokkimaa Tanskasta vain yksittäisen palasen työttömyysturvajärjestelmästä.

”On kovin ongelmallista kopioida yksi palanen toisen maan järjestelmästä, kun paremminkin pitäisi analysoida kokonaisuutta ja miettiä, miten voisimme kehittää suomalaista järjestelmää Tanskan suuntaan.”

Siekkisen mukaan myös Vartiainen on väittänyt, että Tanskan aktiivimalli on ankarampi kuin Suomen versio.

”Keskustelussa ei ole otettu huomioon, että Tanskassa työttömyysturvan uudistamista on jatkettu. Tänä vuonna koko työttömyysturvan laskenta on muutettu tuntiperusteiseksi. Samalla työttömiä kannustetaan lyhyidenkin töiden vastaanottamiseen niin, että jokainen tehty työtunti pidentää työttömyysturvaa kahdella tunnilla. Tätä voi aidosti kutsua kannustamiseksi.”

Olisiko syytä hieman miettiä, miten yhteistyötä tehdään?

Siekkinen kertoo tutustuneensa viime syksynä paikan päällä Tanskan malliin.

”Työttömien palvelut todella tekivät vaikutuksen. Tanskalaiset vaikuttavat olevan hyvin sitoutuneita joustoturvamalliin ja ajattelevat työttömien palveluita ja koulutusta ensisijaisesti investointeina, eivät kuluina. Se näkyy niin käytännön toiminnassa kuin tuloksissakin.”

Siekkinen sanoo, että aktiivisuus on olennainen osa Tanskan mallia, mutta samalla työtöntä kohdellaan inhimillisesti.

”Olisiko syytä hieman miettiä, miten yhteistyötä tehdään? Ehkä nyt nähdyltä kansalaisten raivolta työttömien kohtelua kohtaan olisi vältytty, jos hallitus olisi oikeasti kuunnellut kaikkia osapuolia ja etsinyt yhteisistä lähtökohdista uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi.”

Pardia älähtää valtion tienesteistä: Syrjivät palkkaerot pitää korjata

Kuva: Arja Jokiaho

Pardian hallitus linjasi tänään kokouksessaan palkkausta ja palkitsemista. Sen mielestä oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus, tasa-arvo ja samapalkkaisuus ovat arvoja, joita pitää edistää kaikissa palkkaratkaisuissa.

Palkansaajajärjestö Pardiaan kuuluu noin puolet valtion henkilöstöstä.

– Palkkauksen ja muiden palvelussuhteen ehtojen kehittämisen on seurattava vähintään työmarkkinoiden yleistä kehitystä, jotta nämä arvot toteutuvat.

Puheenjohtaja Niko Simola arvioi, että virka- ja työehtosopimuksiin voi sisältyä yleiskorotuksen lisäksi paikallisesti sovittavia eriä ja myös eriä, jotka vähentävät sukupuolten välisiä palkkaeroja.

Pardian vaatii, että tuottavuuden ja tuloksellisuuden paranemisen on heijastuttava myös palkitsemiseen.

– Varsinkin organisaatiomuutoksista, kuten fuusioista, aiheutuu perusteettomia ja syrjiviä palkkaeroja, joita pitää korjata. Palkkojen yhdenvertaisuudesta ja rahoituksesta huolehtiminen on ensisijaisesti työnantajan vastuulla, Simola korostaa.

Pardia haluaa kehittää vaativuuden arviointia.

Pardian sopimusaloilla on laajasti käytössä palkkausjärjestelmät. Niiden sisältöä pitäisi kehittää alan tarpeiden mukaan. Simola huomauttaa, että esimerkiksi valtiolla sopimuksia on peräti 117.

– Niiden yhtenäistämistä tulee jatkaa, ja tavoitteena on oltava yksi yhtenäinen valtion palkkausjärjestelmä. Se vaatii lähes poikkeuksetta lisärahoitusta, mikä on otettava huomioon sopimuksia tehtäessä.

Tehtävän vaativuus on palkkauksen keskeinen osa, jota täydentää suoritukseen perustuva henkilökohtainen osa. Pardia haluaa kehittää vaativuuden arviointia.

– Vaativuuden nousu pitää ottaa huomioon myös silloin, kun tehtävän sisältö tai sen laajuus muuttuu vähittäin entistä vaativammaksi.

Pardia korostaa, että muutosta pitää arvioida työntekijän – ei työnantajan – näkökulmasta.

Pardian hallitus korostaa, että luottamusmiehillä ja muilla henkilöstön edustajilla on oltava tasavertainen neuvotteluasema. Heillä pitää olla käytössään palkkauksesta samat tiedot kuin työnantajalla.

Heikki Hiilamo reagoi rajusti Teemu Laajasaloa ryöpyttäneen Johanna Korhosen toimintaan: ”Helsingin piispanvaalin jälkipeli hakee likaisuudessa vertaistaan”

Kuva: Jari Soini
Heikki Hiilamo.

Sosiaalipolitiikan professori, aiemmin muun muassa diakonia- ja yhteiskuntatyön johtajana kirkkohallituksessa toiminut Heikki Hiilamo arvostelee blogikirjoituksessaan Kotimaa24:ssä voimakkaasti Helsingin piispan Teemu Laajasalon toimintaa kyseenalaistanutta Johanna Korhosta.

Korhosen neljänkymmenen kysymyksen selvityspyyntö Laajasalon yritystoiminnan epäselvyyksistä ja luottokortin käytöstä Kallion kirkkoherrana tuli julkisuuteen viime viikolla. Korhonen on Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja.

Korhonen nosti esille uutena asiana Laajasalon tekemät ostokset Helsingin seurakuntayhtymän luottokortilla, jolla oli ostettu muun muassa matkoja, festivaalilippuja, hotellihuoneita ja samppanjaa. Korhosen mukaan suuri osa kuiteista joko puuttuu tai on muuten puutteellisesti selvitetty.

Hiilamo kirjoittaa, että Laajasalon tapauksessa kyse on muustakin kuin talousepäselvyyksistä ja kirkollisverojen vastuullisesta käytöstä.

”Kohun taustalla on pääasiassa yksi henkilö, toimittaja Johanna Korhonen, joka kannatti syksyllä aktiivisesti Helsingin piispanvaalissa Laajasalolle jo ensimmäisellä kierroksella hävinnyttä ehdokasta. Vaalikamppailun aikana Korhonen pyrki levittämään epämääräisiä väitteitä siitä, että Laajasalo olisi muka syyllistynyt seksuaalisen häirinnän suosimiseen.”

Herää kysymys, onko Johanna Korhosen tavoitteena synnyttää mahdollisimman paljon negatiivista julkisuutta Teemu Laajasalon ympärillä.

Viime viikolla Korhonen julkaisi Hiilamon mielestä ”mediaseksikkäitä väitteitä ja kysymyksiä”.

”Korhonen ei antanut Laajasalolle ennen ”syytekirjelmänsä” julkistamista mahdollisuutta kommentoida väärinkäsityksiä. Pidän menettelyä vääränä ja toimittajaetiikan vastaisena.”

Hiilamo pitää myös outona, ettei Korhonen tuonut Laajasaloa koskevia asioita hiippakuntavaltuuston käsiteltäväksi, eikä informoinut valtuuston jäseniä Laajasalon vastaisista toimistaan.

”Herää kysymys, onko Johanna Korhosen tavoitteena synnyttää mahdollisimman paljon negatiivista julkisuutta Teemu Laajasalon ympärillä ja näin tehdä tämän virkatoimien hoitaminen mahdottomaksi.”

Hiilamon mukaan Helsingin piispanvaalin jälkipeli hakee likaisuudessa vertaistaan.

”Pidän Korhosen menettelytapoja Laajasalon vastaisessa kampanjassa niin vahingollisina, että olen ilmoittanut hänelle, etten tule enää jatkossa hänen kanssaan samalle ehdokaslistalle.”

Olen käyttänyt korttia vain virkaan liittyviin tehtäviin.

Korhonen sanoi viime viikolla Demokraatille suhtautuvansa luottamustehtäviinsä vakavasti.

– Minusta luottamushenkilön on puututtava sellaisiin asioihin, jotka näyttävät kaipaavan selvittämistä.

Korhosen mukaan hän haluaa, että Laajasalo vastaa hiippakunnalle asiassa.

– Kyseessä ei ole minun ja hänen välinen skaba. Tämä ei liity henkilösuhteisiimme, jotka ovat aina olleet hyviä.

Piispa Laajasalo sanoi Demokraatille, että on käyttänyt yhtymän luottokorttia ainoastaan virkatehtäviin.

– Minulta ei ole viiden vuoden aikana palautettu laskuja tai pyydetty lisäselvityksiä kuin muistaakseni kerran. Olen käyttänyt korttia vain virkaan liittyviin tehtäviin.

Hän sanoi, ettei luottokortti-asia liity hänen toimintaansa Helsingin piispana.

– Kuitteja on hukkunut liikaa, niin ei saa tietenkään olla, se on huolimattomuutta, ja siitä olen pahoillani.

Näinkö varma Niinistö on voitostaan? – Tyly arvio Niinistön tempusta: ”Diivailua”

Kuva: lehtikuva / timo heikkala
Presidenttiehdokas Sauli Niinistö.

Yle Radio 1:n Ykkösaamu-ohjelmaan on kuulunut puhelu ehdokkaalle tentin jälkeisenä aamuna ja kysymys, miten meni.

– Mutta Sauli Niinistön kohdalla tämä ei ollut mahdollista. Puhelu ei hänelle sopinut, Ykkösaamun juontaja Sakari Kilpelä sanoi.

Sauli Niinistön eilistä esiintymistä ja asiasisältöä aamun ohjelmassa arvioivat politiikan toimittaja Pirjo Auvinen ja Turun yliopiston yleisen valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen.

Kun Kilpelä kysyi Auviselta, millainen oraattori lavalla esiintyi, Auvinen palasi omaehtoisesti Niinistön kieltäytymiseen puhelusta Ykkösaamuun. Auvisen arvio ei ollut ehdokkaan kannalta imarteleva.

– Ennen kuin arvioidaan sitä puhetta, niin nyt täytyy sanoa, että nyt tuo, että hän ei muitten lailla suostu tähän aamupuheluun, niin se on nyt tämmöistä presidenttiä. Siinä hän kyllä asettaa itsensä nyt muiden yläpuolelle. Ei kuitenkaan olisi soitettu kello kolme hänelle eikä muuta, että… Vaikka eilen aika tuollaisena, miten nyt sanoisin, normaalina presidenttiehdokkaana esiintyikin, niin tämä on nyt vähän diivailua, Pirjo Auvinen sanoi.

Keskustelua aiheesta