Virhe tapahtui soveltuvuuskokeiden perusteella valittujen hakijoiden kohdalla. Heitä valitaan 32, mutta tieto hyväksymisestä lähti 103 hakijalle. 22 ehti ottaa paikan vastaan.

Yliopisto pahoitteli asiaa ja selvitti sitä Opetushallituksen edustajien kanssa. Yliopisto päätti, että valituksi tulee 80 luokanopettajaopiskelijaa eli aloituspaikkojen mukainen määrä. Yliopisto oli jokaiseen virheellisesti paikan saaneeseen yhteydessä.

Ilta-Sanomat on kertonut esimerkiksi opiskelijasta, joka luuli päässeensä opiskelemaan ja joka ehti irtisanoa jo oman asuntonsakin. Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) on taasen Verkkouutisten mukaan kannustanut hylätyiksi tulleita vaatimaan paikkoja edelleen ja yliopistoa ottamaan nuoret sisään sekä kantamaan vastuun virheestään.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ymmärtää niin opiskelijoita kuin harmittelee myös inhimillisen virheen sattumista.

– Hakijan kannalta ajatellen tilanne tuntuu epäinhimilliseltä ja kohtuuttomalta, koska nuori tai aikuinenkin ihminen on siinä tilanteessa tiedon saatuaan tietysti hyvin iloinen opiskelupaikasta, hän toteaa Demokraatille.

– Sen tiedon mukaan, mitä olen tästä tapauksesta saanut, kyse on ilmeisesti ollut erittäin valitettavasta ja harmillisesta inhimillisestä virheestä, hän toisaalta myös sanoo.

Grahn-Laasonen kertoo, että opetusministeriössä juristit selvittävät parhaimmillaan oikeudellista perustaa.

– Opiskelijavalinta sinällään on yliopistojen autonomian piirissä. Uskon, että pohdintaa käydään myöskin yliopiston sisällä.

Mistä näkökulmasta juristit selvittävät?

– Lähinnä siitä, mikä on oikeudellinen perusta hakijan oikeusturvan näkökökulmasta, koska tämäntyyppiset tilanteet ovat harvinaisia.

Grahn-Laasosen omaa mielipidettä kysyttäessä hän sanoo, että mikäli asettu ensin hyväksymisestä tiedon saadun ja sitten päinvastaisen tiedon kuulleen hakijan asemaan, tilanne tuntuu raskaalta.

Pitäisikö mielestänne heidän saada opiskelupaikka?

– Joudumme ottamaan nyt ihan rauhallisesti, sillä juristit selvittävät oikeudellista perustaa. Opiskelijavalinta sinällään on yliopiston autonomian piirissä, joten ministeriön rooli tässä yksittäisessä kysymyksessä on sitä kautta rajallinen. Toivon, että yliopisto pohtii asiaa erityisesti kohteeksi joutuneiden hakijoiden näkökulmasta. Tilanne on äärimmäisen ikävä heidän kannaltaan.