D-analyysit

Sapelit kalisevat Itämerellä

Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Soma yhteensattuma, että Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa tänään torstaina, kun samalla viikolla Venäjän ja Kiinan sotalaivat harjoittelevat Itämerellä. Venäjän media antoi laivastoharjoitukselle taustatukea, kun se Putinin vierailun alla varoitteli Suomea sotilaallisista aktiviteeteista.

Äänekkäämpi sapelinkalistelu ja kilpavarustelu on valitettavasti palannut maailmanpolitiikkaan. Asearsenaalin esittelyllä halutaan pitää pienemmät maat kurissa ja suurvallan nuhteessa. Itämeren sotaharjoitus ja etenkin syksyllä järjestettävä Venäjän pääsotaharjoitus Zapad 2017 on yhtä lailla sotilaallinen kuin myös poliittinen viesti esimerkiksi Baltian maille ja Puolalle – sekä myös Natolle.

Venäjä pitää Zapad-sotaharjoituksen yhdessä Valko-Venäjän kanssa, jonka alueen kautta se kuljettaa osan joukoistaan harjoitusalueena olevaan niin sanottuun Suwalkin kapeikkoon. Sillä tarkoitetaan Venäjään kuuluvan Kaliningradin ja Valko-Venäjän välistä muutaman kymmenen kilometrin matkaa Puolan ja Liettuan rajalla.

Sotilasarvioiden mukaan Venäjä pystyisi tarvittaessa katkaisemaan Baltian maiden maayhteyden muihin Nato-maihin ”kapeikossa” nopeasti. Länsimaiden lisäksi harjoitus herättää värinää myös Valko-Venäjällä, jonka presidentin Aleksander Lukashenkon ja Putinin välejä kuvataan kireiksi. Valko-Venäjällä, jonka armeija on osin venäjämyönteinen, pelätään Ukrainan kohtaloa.

Valtapelien häviäjiä ovat tavalliset siviilit.

Mutta mitä kiinalaiset tekevät Itämerellä sinne ensimmäistä kertaa seilanneen maailman suurimman ydinkäyttöisen sukellusveneen, venäläisen Dmitri Donskoin kanssa?

Kyse on samanmielisten seurasta ja yhteisestä politiikasta. Venäjä on osallistunut Kiinan järjestämiin sotaharjoituksiin Etelä-Kiinan merellä. Niillä Kiina on osoittanut sotilaallista mahtiaan naapurivaltioilleen ja samalla antanut pontta merialuevaatimuksilleen. Harjoitukset ovat myös Kiinan varoitus Taiwanille ja sen itsenäisyyden takaajana toimivalle Yhdysvalloille. Kiina ajaa edelleen yhden Kiinan politiikkaa.

Venäjän kasvanut kiinnostus asemansa vahvistamiseen itäisessä Euroopassa on herättänyt myös Naton, joka siirsi noin 4 000 Nato-sotilasta Puolaan ja Baltiaan. Ele oli määrällisesti lähinnä symbolinen. Etenkin kun Yhdysvaltain presidetti Donald Trump on Nato-jäsenten kovistelulla ja omalla toiminnallaan onnistunut sekoittamaan maan ulkopolitiikan. Tämä voi osaltaan innostaa muita suurvaltoja hyödyntämään tilannetta ja vahvistamaan asemia maailmanpolitiikassa.

Liipaisinherkkyys ja voimankäyttö ovat aikaisempaa useammin työkaluina, kun idän ja lännen suurvallat vahtivat etupiirejään. Ukraina ja Syyria ovat tästä surullisia esimerkkejä. Valtapelien häviäjiä ovat tavalliset siviilit.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat