Sari Sarkomaa: Pääkaupunkiseudun omaa sote-ratkaisua pitäisi vielä harkita

Kokoomuksen kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa katsoo, että pääkaupunkiseudun omaa sote-mallia voisi harkita vielä.

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen olisivat halunneet perustaa pääkaupunkiseudulle erillisen sote-alueen. Hallitus on linjannut, ettei tämä toteudu.

– Olisin toivonut, että siitä olisi löydetty yhteinen ymmärrys niin, että hallitus olisi vienyt sitä eteenpäin. Nyt näyttää, että soten osalta tällaista ei ole, Sarkomaa sanoo Demokraatille.

– Toivon, että tätä keskustelua jatketaan, mutta totta kai, kun hallitus tekee päätöksiä, niiden mukaan mennään. Mutta katsotaan nyt lausuntokierros ja kokonaisuus.

Kansanedustaja tuntuu odottavan vielä jonkinlaista käännettä asiaan.

– En lähde sitä ennustamaan ja pitämään todennäköisenä tai epätodennäköisenä, mutta totean omana kantanani, että pidän tärkeänä, että keskustelua jatketaan ja katsotaan tarkkaan, että kokonaisuus ottaa eri alueiden erityispiirteet huomioon. Meillä on hyvin erilaisia alueita.

– Itse toivon niin, että ne ajatukset, toiveet ja tarpeet, joita pääkaupunkiseudulla on, otetaan huomioon ja uskon myöskin, että hallitus ottaa, Sarkomaa pyörittelee.
SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on kysynyt blogissaan, eikö hallitus tee lakeja, joilla julkisin varoin sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien yritysten pitäisi maksaa veronsa Suomeen.

Hän on huomauttanut, että vielä alkukesästä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi, että maakuntien sote-toimijoiden on maksettava verot Suomeen täällä tekemästään tuloksesta.

– Ei tietenkään ole meidän intressissä, että maakunnissa olisi toimijoita, jotka eivät maksaisi veroja Suomessa syntyvästä tuloksesta, Sipilä totesi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa 27.5.

Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on sittemmin todennut Demokraatille, ettei tiedä, miten asiassa käy.

Sarkomaaltakaan ei saa suoraa vastausta kysymykseen verojen maksusta Suomeen.

– Olennaista on se, että kaikki julkinen raha, jota käytetään, on läpinäkyvää. Meidän lainsäädännön pitää olla sellainen, ettei ole mahdollisuutta veronvälttelyyn eikä veronkiertoon ja verot pitää maksaa lain mukaan. Tämä koskee kaikkia yrityksiä, ei vain sote-yrityksiä.

– Yrityksille, jotka tulevat valinnanvapausjärjestelmään, laitetaan suitset. Ne eivät voi määrittää hintaa. Julkinen valta määrittää kiinteän korvauksen. Jos haluaa tulla kilpailuun mukaan, pitää täyttää kaikki ehdot, laatuehdot ja myöskin ehdot avoimuudesta.

– Yhtiöittämisessä on tärkeää, että tuottajia päästään vertailemaan. On myös tärkeätä, että kaikki on läpinäkyvää ja me pääsemme johtamaan ja veronmaksajina valvomaan, miten meidän verovarat käytetään ja minkälaisia palveluita saadaan, Sarkomaa sanoo.

Hallintarekisteri palasi taas kummittelemaan – kiistelty esitys talousvaliokunnassa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kiistelty hallintarekisteri palaa tänään eduskunnan talousvaliokunnan pöydälle. Valiokunta käsittelee kokouksessaan arvo-osuusjärjestelmää koskevaa lakiesitystä, johon hallintarekisteri sisältyy.

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) on vastustanut voimakkaasti osakeomistusten piilottamisen mahdollistavaa hallintarekisteriä. Hän pitää asiasta tiedotustilaisuuden valiokunnan kokouksen jälkeen iltapäivällä.

Hallitus ei ole antanut eduskunnalle uutta esitystä asiasta, joten kyseessä on kutakuinkin sama paperi kuin viime keväänä.

Asetuksen myötä suomalainen pörssiyhtiö voisi valita EU:n alueelta arvopaperikeskuksen, josta laskea osakkeensa liikkeelle. Jos yhtiö laskee osakkeita liikkeeseen toisessa EU-maassa, suomalainen sijoittaja voisi piilottaa omistuksensa hallintarekisteriin. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden omistus ei ole julkista. Useissa EU-maissa käytössä oleva hallintarekisteröinti sallii sen, että osakkeiden omistajaksi voidaan kirjata arvopaperin säilyttäjä, yleensä pankki, todellisen omistajan sijasta.

Sijoittaja ei kuitenkaan voisi edelleenkään piilottaa omistuksiaan, jos suomalaisyhtiö on laskenut osakkeet liikkeeseen kotimaassa.

Hallintarekisteriä vastaan hangoitteleville perussuomalaisille on tarjottu ratkaisuksi lähdeveron korottamista. Yhtiö joutuisi maksamaan korotetun lähdeveron, jos se ei kerro kaikkien omistajien tietoja. Turuselle lähdeveron korotus ei kuitenkaan riittänyt.

Yle kysyi vihreiltä: Emma Kari selkeä suosikki puoluejohtajaksi

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kansanedustaja Emma Kari on selvä suosikki vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi, kertoo Ylen kysely. Puolueen kansanedustajille, puoluevaltuuskunnan jäsenille ja varajäsenille tehdyssä kyselyssä 19 kannatti Karia puoleen johtoon.

Yhdeksän ääntä sai eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen ja seitsemän varapuheenjohtaja Maria Ohisalo. Kansanedustaja Touko Aalto sai viisi ääntä ja Olli-Poika Parviainen yhden.

Kansanedustaja Ozan Yanar ei saanut yhtään ääntä, ja viisi jäsentä ei osannut sanoa kantaansa.

Kyselyyn vastasi hieman yli puolet 88 kansanedustajasta, puoluevaltuuston jäsenestä ja varajäsenestä. Ääniä annettiin yhteensä 46.

Vihreät valitsee uuden puheenjohtajan kesäkuussa jäsenäänestyksen pohjalta.

Sopu syntyi viime hetkillä: saaristoliikenteen lakko peruuntui

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Saariston lauttaliikennettä uhannut lakko peruuntuu, kertoi valtakunnansovittelija Minna Helle. Lakko olisi alkanut huomenna perjantaina.

Osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Sopu syntyi Helteen toimistolla keskiviikon ja torstain välisenä yönä kello 02.

Työriidassa oli kyse kulkevien maantielauttojen ja yhteysalusten työehdoista. Helle kertoi olevansa tyytyväinen ratkaisun löytymiseen.

– Lakko olisi toteutuessaan aiheuttanut merkittävää haittaa saariston asukkaiden liikkumiseen ja peruspalvelujen toteutumiseen. Oli tärkeää, että kiista saatiin ratkaistua ajoissa, Helle toteaa.

Työriidan osapuolet olivat Suomen Konepäällystöliitto, Suomen Laivanpäällystöliitto, Suomen Merimies-Unioni sekä Suomen Lauttaliikenne ja Suomen Saaristovarustamo.

HS: Vihreiltä jättiyllätys apulaispormestariksi

Kuva: Vihreät

Helsingin vihreät tekivät keskiviikkoiltana todellisen yllätysvalinnan. Kaupungin toisiksi suurimman puolueen valtuustoryhmä valitsi Helsingin sosiaali- ja terveystoimea johtavaksi apulaispormestariksi suurelle yleisölle varsin tuntemattoman Sanna Vesikansan, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Tehtävästä kamppailivat Vesikansan kanssa vihreiden valtuustoryhmää viime vuodet johtanut Otso Kivekäs, Elina Moisio ja Mari Holopainen. Vesikansa valittiin tehtävään vaalin jälkeen, mutta vihreät ei kerro tarkemmin vaalin äänestystuloksia.

Sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestarin salkku on samaan aikaan todella raskas ja muita apulaispormestarin salkkuja kevyempi, HS mainitsee. Tehtävä on vuoteen 2019 asti painava, sillä Vesikansa johtaa siihen saakka työtä, jolla voidaan kaventaa esimerkiksi helsinkiläisten terveyseroja.

Helsingin kokoomus valitsi apulaispormestariehdokkaaksi Pia Pakarisen

Kuva: Kokoomus

Helsingin kaupunginvaltuuston kokoomusryhmä valitsi Pia Pakarisen apulaispormestariehdokkaaksi ja Risto Rautavan ryhmän puheenjohtajaksi. Kokoomuksen valinnoista kertoi Helsingin tuleva pormestari Jan Vapaavuori Twitterissä.

Kokoomuksen apulaispormestarin vastuulla ovat kasvatukseen ja koulutukseen liittyvät asiat.
Lopulliset päätökset valinnoista tekee Helsingin uusi valtuusto kesäkuussa.