Sarjahukuttajan juttu hovissa – muuttuuko 14,5 vuoden vankeustuomio?

Kuva: Lehtikuva
Syytetty kontiolahtelaismies saapui viime marraskuussa oikeuteen päässään karvalakki, joka peitti hänen kasvonsa.

Itä-Suomen hovioikeus alkaa tänään käsitellä niin kutsuttua sarjahukutusjuttua.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi tammikuussa 52-vuotiaan Pekka Seppäsen 14,5 vuoden vankeuteen muun muassa kahdesta taposta, kolmesta tapon yrityksestä sekä törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Käräjäoikeuden mukaan Seppäsen kiinteistöillä tai hänen seurassaan sattui yhteensä ainakin 15 hengenvaarallista tilannetta. Kahden uhrin kohdalla tilanteet toistuivat, kunnes ilmeisesti kolmas kerta johti molempien kohdalla kuolemaan.

Oikeuden mukaan Seppänen hukutti toisen tapetuista kesämökkinsä matalaan rantaveteen Polvijärvellä. Toisessa tapauksessa mies kuoli nopeasti veneen kaatumisen jälkeen.

Katosi tuomionannon jälkeen.

Seppänen oli käräjätuomion jälkeen kateissa päiviä, kunnes poliisi otti hänet kiinni Joensuusta. Seppänen yritti myös päästä odottamaan hovikäsittelyä vapaalle jalalle, mutta hovioikeus hylkäsi pyynnön keväällä.

Asianajaja Jukka Ketonen kertoi tuomionannon jälkeen, että Seppänen oli yllättynyt tuomiostaan. Seppäsen lisäksi käräjätuomiosta valittivat myös syyttäjä sekä useampi asianomistaja.

Hovioikeudessa jutulle on varattu käsittelypäiviä syyskuun loppupuolelle asti.

HS: Hyväntekeväisyyshahmo Brother Christmasin taustayhdistyksellä talousepäselvyyksiä – ”Ei ole ongelmaa avata kirjanpitoa”

Brother Christmas -nimellä toimivan hyväntekeväisyysyhdistyksen rahankäyttöön liittyy epäselvyyksiä, uutisoi Helsingin Sanomat sunnuntaina. Lehden mukaan epäselvyyksiä on ollut esimerkiksi yksittäisten ihmisten elämäntarinoilla kerättyjen avustussummien määrässä ja kohdentumisessa sekä yhdistyksen saamien lahjakorttien käytössä.

Yhdistys henkilöityy tuusulalaiseen Ari Koposeen, joka esiintyy Brother Christmas -hahmona ja toimii yhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistys valmistelee jutusta oikaisupyyntöä, Koponen kertoi sunnuntaiaamuna STT:lle. Koponen ei eritellyt, mitkä asiat oikaisua vaativat.

– Ei ole ongelmaa avata kirjanpitoa. Katsotaan vaan sopiva tapa siihen, hän sanoi.

Brother Christmasin avustettaviin kuuluvat erityisesti vanhukset, veteraanit, vammaiset, lapset ja lapsiperheet, yhdistys kertoo nettisivuillaan. Apu voi olla mitä tahansa ruoka-avusta tapahtumien järjestämiseen. Yhdistyksen toimintakertomuksen mukaan viime vuonna ”apua ja iloa” sai 7 000 henkilöä.

Brother Christmasin toiminta on kasvanut nopeasti. Vuonna 2017 yhdistyksen tulot olivat noin 963 000 euroa, selviää tilinpäätöksestä. Varsinaisen toiminnan kulut olivat HS:n mukaan 920 000 euroa. Yhdistys sai heinäkuussa 2017 Poliisihallitukselta rahankeräysluvan. Tätä ennen toimintaa rahoitettiin HS:n mukaan pinssien ja rannekkeiden myynnillä.

”Kuitit pyritään pyytämään kaikilta”

Helsingin Sanomien jutussa yhteistyöstään Koposen kanssa kertoo esimerkiksi rakennusliike Westpron hyväntekeväisyysyhdistys Westpro4U:n vetäjä Alexandra Procopé. Hän oli muutamia kuukausia myös Brother Christmasin palkattuna työntekijänä. Procopén mukaan Koponen maksoi heidän yhteisiä menojaan hyväntekeväisyyteen tarkoitetuilla lahjakorteilla ja piti yhdistyksen saamia lahjatavaroita itsellään tai lähipiirinsä käytössä.

Koposella on lahjakorttien ja -tavaroiden käytöstä erilainen näkemys.

– Ne on menneet siihen, mihin ollaan sovittu lahjoittajien kanssa, hän sanoo STT:lle.

Vuonna 2017 Koponen keräsi rahaa esimerkiksi kuolemansairaiden lasten toiveiden toteuttamiseen. HS:n jutussa kaksi nimettömänä asioista kertovaa äitiä kokee avustusrahoihin liittyvän epäselvyyksiä. Toisen haastatellun äidin mukaan avustusrahaa käytettiin lentolippuihin, mutta matkan majoituksen ja ruoat perhe sai sponsoreilta.

Äideille jäi epäselväksi, paljonko rahaa heidän lastensa tarinoilla oli kerätty ja miten paljon sitä oli käytetty lasten tarpeisiin, sillä kuitteja tai tilitositteita ei heidän mukaansa käytetty.

– Kuitit pyritään pyytämään kaikilta, mutta varmasti on yksittäisiä keneltä niitä ei ole ollut, Koponen kommentoi.

Koponen ei heti sunnuntaiaamuna kommentoinut HS:n juttua seuraajilleen esimerkiksi Brother Christmasin Facebook-sivulla tai yhdistyksen kotisivulla. Yhdentoista jälkeen hän lisäsi Facebookiin tekstin, jonka mukaan hän valmistelee aiheesta pidempää lausuntoa. Facebook-sivulla on noin 132 000 seuraajaa.

STT–MARI AREVA

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Veteraanipoliitikko herkistyi olympiakullasta – ”Iivo. Vieremä. Kypsä hiihto. Henkinen kunto. Omantien kulkija”

Lenkkeilytviiteillään profiloitunut keskustan veteraanipoliitikko, kansanedustaja Seppo Kääriäinen on herkistynyt kotimaakuntaansa Pohjois-Savoon hiihdetystä olympiakullasta.

Iivo Niskasen kultamitalihiihto miesten 50 kilometrin kuninkuusmatkalla saa Kääriäisen listaamaan pääasioita lähes runollisesti Twitter-tilillään.

– Iivo. Vieremä. Kypsä hiihto. Henkinen kunto. Omantien kulkija. Mahdottomasta mahdollinen, Kääriäinen aloittaa.

Tviittinsä lopuksi Kääriäinen onnittelee Niskasta ja toteaa, ettei lauantaiaamu voi iloisemmin alkaa.

Niskasta on onnitellut kultamitalista myös Suomen valtiojohto ja lukuisat muut suomalaiset poliitikot.

Lehti: Ugandassa kuolleen suomalaismiehen tapauksessa pidätyksiä

Kuva: Lehtikuva

Ugandan poliisi on ottanut kiinni kolme naista Kampalassa kuolleen suomalaisen liikemiehen tapauksen yhteydessä, kirjoittaa ugandalainen Observer-lehti. Lehden mukaan naisilla epäillään olevan yhteyksiä miehen kuolemaan.

Suomalaismies löydettiin kuolleena hotellihuoneesta Kampalassa kaksi viikkoa sitten. Matkalla oli mukana entinen viestintäministeri Suvi Lindén (kok.).

Yksi pidätetyistä naisista näkyy lehden mukaan hotellin valvontakameran kuvissa. Kuvien perusteella hän poistui miehen huoneesta iltakymmeneltä ja palasi sinne myöhemmin yöllä kantaen muovikassia. Lehden mukaan poliisi epäilee, että kassissa oli huumeita.

Ugandassa tehdyssä ruumiinavauksessa miehen ruumiista löytyi kokaiinia ja hyönteismyrkkyä.

Keskustelua aiheesta

Viro täyttää 100 vuotta – suomalaislehdet ilmestyivät vironkielisillä nimillä – presidentti ja pääministeri onnittelivat

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Suomalaislehdistä ainakin Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus ovat ilmestyneet poikkeuksellisesti vironkielisillä nimillä. Tällä lehdet kunnioittavat Viron itsenäisyyden satavuotispäivää, jota vietetään tänään.

Helsingin Sanomat ilmestyi aamulla nimellä Helsingi Sönumid. Lehti myös julkaisi pääkirjoituksensa rinnakkain viroksi ja suomeksi. Pääkirjoituksessa arvioidaan, että Viro on hyvä naapuri Suomelle ja että maat ovat entistä läheisemmät kumppanit.

Maaseudun Tulevaisuuden viikonloppunumero ilmestyi jo eilen vironkielisellä nimellä Maaelu Tulevik. Myös monissa muissa suomalaislehdissä on käsitelty tämän viikon aikana Viron itsenäisyyttä sekä Suomen ja Viron välisiä suhteita.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus ovat osoittaneet Virolle ja virolaisille videotervehdyksen, joka on nähtävissä myös verkossa. Viron pääministeri Jüri Ratas sai pääministeri Sipilän onnittelut lauantaiaamuna myös Twitterin välityksellä.

Pasilan linkkitorni Viron väreissä

Viron itsenäisyyden satavuotispäivää juhlitaan tänään Suomessa juhlaliputuksella. Liputus alkaa aamukahdeksalta ja päättyy auringon laskiessa.

Sisäministeriön liputusmääräys koskee valtion virastoja ja laitoksia koko Suomessa. Ministeriö suosittaa myös yleistä liputusta naapurimaan merkkipäivän kunniaksi.

Juhlaliputuksella huomioidaan Suomelle läheisten Baltian maiden erityinen merkkivuosi. Vastaava liputus järjestettiin jo Liettuan satavuotispäivän kunniaksi 16. helmikuuta, ja marraskuussa liputuksella muistetaan Latviaa.

Pasilan linkkitorni on juhlavalaistu Viron lipun väreissä. Valaisu on nähtävissä perjantai-illasta alkaen koko viikonlopun ajan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomalaisen median monimuotoisuuden suurin uhka on omistajuuden keskittyminen, arvioi selvitys

Kuva: Getty Images

Omistajuuden keskittyminen on suurin uhka Suomen median monimuotoisuudelle, arvioi tuore selvitys. Median tilaa tutki vuotuinen yleiseurooppalainen Media Pluralism Monitor -selvitys.

Tutkimus arvioi riskejä neljällä osa-alueella. Näistä ainoastaan lain turvaa koskeva alue Suomessa jäi matalalle riskitasolle.

Poliittisen itsenäisyyden sekä sosiaalisen osallisuuden alueet yltivät keskisuurelle riskitasolle. Omistuksen keskittyminen nousi korkealle riskitasolle.

Journalistien ammattikunnan oloja kuvaava riskimittari nousi lisääntyneen uhkailun ja painostuksen takia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta