Sarkomaa patistaa puuttumaan kiusaamiseen jo päiväkodissa – ”Lisääntynyt riski jatkaa kiusaamista aikuisena”

Kuva: Kari Hulkko
Päivähoidossa tapahtuvaan kiusaamiseen puuttuminen on jäänyt kokoomuksen kansanedustajan mukaan varjoon.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa jätti tänään opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) vastattavaksi kirjallisen kysymyksen kiusaamisen ennaltaehkäisystä ja varhaisesta puuttumisesta varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa.

Sarkomaa pitää vakavana epäkohtana, ettei päivähoitolaissa eikä valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa ole edes mainintaa kiusaamisen vastaisesta työstä.

– Sen minkä kotona ja päivähoidossa oppii, sen koulussa ja myöhemmin elämässä taitaa, sanoo Sarkomaa tiedotteessaan.

– Kiusaaminen on vakava ongelma lapsille ja nuorille, joka näkyy myös kouluterveyskyselyn tuloksissa. Kiusaavilla lapsilla on lisääntynyt riski jatkaa kiusaamista aikuisena, jos kukaan ei pysäytä negatiivista käyttäytymistä. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvoinnille ja koulunkäynnille sekä koko elämälle, hän jatkaa.

Sarkomaa muistutta, että Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Folkhälsanin selvityksen mukaan kiusaaminen on arkipäivää jo päiväkodeissa ja kiusaajia ja kiusattuja koskevat prosenttiluvut vastaavat suurelta osin koulussa tehtyjen tutkimusten tuloksia. Kiusaaminen ilmenee päiväkodissa muun muassa fyysisenä väkivaltana, haukkumisena ja vallankäyttönä.

Keskustelua aiheesta

”Ellei tätä tuomita kunnolla, mitä sitten” – Kiuru puuttui Turkin ihmisoikeustilanteeseen Etyjissä

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) on huolissaan ihmisoikeustilanteesta Euroopassa.

Eri puolilla Eurooppaa on ongelmia oikeusvaltion, tasa-arvon ja sukupuolineutraalisuuden toteuttamisessa sekä erityisen vaikeassa ja haavoittuvaisessa asemassa olevien oikeuksien puolustamisessa. Uhattuna ovat myös sananvapaus ja kokoontumisvapaus Euroopan alueella.

– Ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat edellytyksiä kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Etyjillä on vielä paljon tehtävää olemassa olevien ongelmien ja kriisien ratkaisemiseksi, Kiuru totesi puheessaan Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunnossa Itävallan Wienissä perjantaina.

– Turvallisuustilanteen epävakaudesta kertoo hyvin esimerkiksi se, että Venäjä kieltäytyy yhä tunnustamasta ja toimeenpanemasta Minskin tulitaukosopimusta, hän sanoi.

Samalla, kun tunnustetaan Etyjin jäsenmaiden oikeus ja velvollisuus taistella terrorismia vastaan, on myös tunnistettava, että terrorisminvastaisen taistelun varjolla voidaan rikkoa ihmisoikeuksia ja Etyjin yhteisesti jaettuja arvoja.

– Esimerkiksi Turkissa valtava määrä journalisteja ja kansanedustajia on pidätetty, ja kansalaisten ihmisoikeuksia loukattu todella vakavalla tavalla. Etyjin reaktiot ja toimet ovat olleet riittämättömiä tilanteeseen puuttumiseksi. Ellei tätä tuomita kunnolla, mitä sitten, kysyy Kiuru.

Etyjillä on vielä paljon tehtävää olemassa olevien ongelmien ja kriisien ratkaisemiseksi.

Viime kädessä ihmisoikeusloukkauksiin puuttumisessa on Kiurun mukaan kysymys siitä, miten poliittinen järjestelmä pystyy näyttämään toteen, että yhteistyö, neuvotteleminen ja kansainvälinen diplomatia toimivat ja tulosta tulee.

– Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa huolehtivat ihmisoikeuksista ja turvallisuudesta ja pelkäävät, saadaanko kriisit ratkaistua. Etyjillä on ratkaiseva rooli näyttää, että kykyä tähän on. Kansalaisten luottamus voidaan menettää, elleivät ihmiset koe, että kansainvälisellä poliittisella diplomatialla tulee tuloksia, jotka todistavat, että epäkohtiin, sortoon ja loukkauksiin puututaan.

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istuntoon (23.–24.2.) osallistuvat Krista Kiurun lisäksi Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnasta kansanedustajat Aila Paloniemi (valtuuskunnan puheenjohtaja, kesk.), Kimmo Kivelä (valtuuskunnan varapj., ps.), Ilkka Kanerva (kok.) ja Mika Raatikainen (ps.).

”Finavian yli 30 miljoonan ja vakuutusveron 15 miljoonan tappiot ovat piste” – Suna Kymäläinen: Kuka tästä vastaa?

Politiikka on maratonlaji, jossa pikavoittoja ei tunneta. Politiikassa ei voi vain käväistä, eikä sukeltaa ytimiin perehtymättä ensin sen historiaan, kulttuuriin, toimintatapoihin ja erityisesti itse asiaan. Valtiota ei voi johtaa kuin yritystä. Liika kiire ja hätä johtavat huonoon valmisteluun, joka lopulta pysäyttää kehityksen.

Hätä ja ajatus siitä, että maailma muuttuu tänään, koska tahdon niin, ei toimikaan demokratiassa. Vauhtisokeus on yksi vitsauksista, joihin poliittinen vaikuttaja voi kompastua.

Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) totesi heti ministerikautensa aluksi, että on vain käymässä politiikassa. On vaikea arvioida, miten paljon hän söi tuolla todistuksellaan vaikutusmahdollisuuksiaan ja uskottavuuttaan, mutta kovin ovat laihanlaiset tulokset ja demokratialle vieraita hänen toimintamallinsa. Lista on pitkä. Ja turhakin valmistelu maksaa.

Liikennepoliitikkona on tässä vauhdissa kyyti huimannut. Hätäisesti valmisteltuja esityksiä puutteineen on tippunut ja niistä yksi toisensa perään lopulta peruttu. Suunnitelma liikenneväylien yhtiöittämisestä jäätyi ja siirtyi parlamentaariseen työryhmään valmisteltavaksi.

Vene- ja moottoripyöräveroa ei tullut, päinvastoin valtion kassaan tuli 15 miljoonan euron vaje vakuutusveron tuotossa, kun motoristit postivat käytöstä 100 000 pyörää jo ennen kuin esitys ehti edes voimaan!

Eduskunnan täysistunnossa tästä käytettäisiin termiä ”muunneltu totuus”.

Valtionyhtiö Finavian omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä Berner hyväksyi yli 30 miljoonan tappiot veronmaksajien pussista. Hän edesauttoi kanneoikeuden umpeutumisen. Pysäyttäessään prosessin hän siirtyi yritysjohtajamaiseen diktatuuriin ja unohti kenen tehtävää omistajaohjauksesta vastaavana on tekemässä.

Henkilökohtaiset suhteet, kenties vilpitönkin tahto pelastaa prosessiin liittyneet tahot ja muotovirheet johtivat tilanteeseen, jossa ministeri itse oli liemessä polviaan myöden. Ministeri tietenkin kielsi tämän, ”poliittista ohjausta ei ole ollut.” Surullista sinänsä, että myöhemmin muun muassa sähköpostien julkaisujen jäljiltä kävi päivänselväksi, että poliittista ohjausta oli, eikä edes vähän. Eduskunnan täysistunnossa tästä käytettäisiin termiä ”muunneltu totuus”.

Liikennepolitiikkaa kuusi vuotta tehneenä pidän hyvänä, että monet erittäin huonot esitykset ovat kaatuneet. Olen erittäin huolestunut siitä, mihin veroeuromme käytetään. Finavian yli 30 miljoonan ja vakuutusveron 15 miljoonan tappiot ovat piste. Kuka tästä vastaa? Kuinka kauan tämä voidaan hyväksyä?

Keskustelua aiheesta

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Lain valmistelun tasoa on nostettava konkreettisilla toimilla

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Merja Mäkisalo-Ropponen.

Viime aikoina on käyty laajaa julkista keskustelua lainvalmistelun tasosta.

– Menneellä viikolla pääministeri antoi lainvalmistelun tasosta ilmoituksen. SDP korosti keskustelussa, että lainvalmistelulle on annettava riittävät resurssit ja tarpeeksi aikaa. On parempi tehdä kerralla kunnollista. Nykyhallituksen aikana lainvalmistelussa on ollut erityisen paljon huomautettavaa, toteaa SDP:n kansanedustaja Merja mäkisalo-Ropponen tiedotteessaan.

– Lakiesityksistä on myös puuttuneet kokonaan kustannusvaikuttavuusanalyysit ja vaihtoehtoiskustannuslaskelmat. Hallitus on tehnyt monia päätöksiä, jotka todennäköisesti tulevat pitkällä tähtäimellä todella kalliiksi. Välttyisimme turhilta kustannuksilta tulevaisuudessa, jos laskisimme päätösten kustannukset ennen päätöksentekoa.

On parempi tehdä kerralla kunnollista.

Mäkisalo-Ropposen mukaan Itä-Suomen yliopisto aikoo ”onneksi” vastata hallituksen haasteeseen ja käynnistää lainvalmistelijoiden koulutuksen ensimmäisenä yliopistona Suomessa.

– Lainvalmistelijoiden koulutuksen käynnistämisen taustalla on lainvalmistelun laadusta viime aikoina käyty laaja julkinen keskustelu. Uudella opintokokonaisuudella vastataan siihen yhteiskunnalliseen tarpeeseen, jonka muun muassa pääministeri Juha Sipilä on nostanut esille. Hän totesi, että lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa.

– On kuitenkin selvää, että jos hallitus ei lisää resursseja ja hidastuttaa aikatauluja, niin hyväkään osaaminen ei auta, sillä liiallinen kiire estää laadukkaan toiminnan. Hallituksen onkin itse otettava lusikka käteen ja tehtävä konkreettisia toimia, jotta lakiesitykset olisivat paremmin valmisteltuja ja niissä olisi paremmin otettu huomioon pitkän aikavälin kustannusvaikutukset, Mäkisalo-Ropponen painottaa.

Rinne ihmettelee Malmi-keskustelua: ”Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää Malmin lentokenttää koskevaa hallituksen keskustelua outona. Hänen mielestään hallitus näyttää peruvan jo Helsingin kaupunginkin päätöksiä.

– Tai hallitus, vai yksin pääministeri Juha Sipilä (kesk.)? En tiedä.

Rinne viittaa siihen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) twiittasi eilen, ettei hallituksessa ole sovittu mitään Malmin lentokenttään liittyen.

– Aika outo tilanne taas kerran.

Rinteen mukaan Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti vuonna 2014 siirtää alueen hallinnan Helsingille Helsingin kaupungin toiveen mukaisesti. SDP oli silloin hallituksessa.

– Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa, Rinne sanoi.

Aika outo tilanne taas kerran.

Tuula Haatainen. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

– Tämä haisee siltä, että tässä tehdään nyt kuntavaalipolitiikkaa, SDP:n helsinkiläinen kansanedustaja ja pormestariehdokas Tuula Haatainen sanoo Helsingin Sanomissa.

– Mutta näin isoilla asioilla ei voi leikkiä, Haatainen korostaa.

Haatainen kysyy HS:ssa,voiko hallitukseen enää luottaa.

– Helsingin pitää pystyä suunnittelemaan rakentamista ja kaavoitusta hallitusti ja suunnitelmallisesti, se ei ole mahdollista tällaisessa tempoilussa, mitä Sipilä on tässä esittänyt. Haluamme tietää, mitä on edessä ja voiko hallitukseen luottaa.

Pääministeri Juha Sipilä tarkensi tänään eduskunnassa, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Sipilä sanoo, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) muistutti tänään kannanotossaan, että valtio on kolme vuotta sitten tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille. Kokoomusministeri painottaa, että valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa.

Hallitus ei pakkolunasta Malmin lentokenttää – Soini: Mitään esitystä kentästä ei ole

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Hän sanoi eduskunnassa, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä. Jos siellä halutaan muutosta tehdä, silloin on Sipilän mukaan mahdollisuus edetä. Sipilän mukaan kaikki on aina mahdollista, niin kauan kun ”kaivinkone on alueella”.

– Jos uusi valtuusto Helsingissä päätyy johonkin toiseen ratkaisuun, niin omalta puoleltani ainakin siihen on valmiutta sitten lähteä tarkastelemaan esimerkiksi vaihtoehtoisia alueita, Sipilä sanoi.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) totesi eduskunnassa kentästä, että mitään esitystä ei ole.

– Hallituksessa keskustalla ja meillä on sellainen kanta, että jos päästään Helsingin kanssa uuteen sopimukseen, niin en näe mitään estettä, etteikö valtio voisi olla mukana esimerkiksi korvaavissa järjestelyissä, Soini sanoi.

Hänen mukaansa perussuomalaiset puolueena ja eduskuntaryhmänä ovat yksiselitteisesti Malmin säilyttämisen kannalla.

Keskustelua aiheesta