SAS peruu Turun ja Vaasan lentovuoroja

Kuva: Lehtikuva
LKS 20150521 - Finnairin ja SAS:n matkustajakoneet Helsinki-Vantaan lentokentällä 27. maaliskuuta 2012. LEHTIKUVA / Kimmo Mäntylä Instructions: Talous, stt 013, SAS:n lakonuhka yhä ilmassa.
Maanantaina SAS perui 12 lentoa muun muassa Tukholman ja Vaasan sekä Tukholman ja Turun välillä.

Lentoyhtiö SAS peruu tänään useita Turun ja Vaasan lentovuoroja Ruotsissa meneillään olevan työtaistelun vuoksi. Finavian nettisivujen mukaan sekä Turusta että Vaasasta perutaan kaksi Tukholmaan menevää lentoa.

Arlandasta Turkuun saapuvia vuoroja jää puolestaan lentämättä kaksi, ja Arlandasta Vaasaan perutaan yksi lento. Myös huomiselle on jo tiedossa yhden lennon peruutus molempiin kaupunkeihin.

Eilen SAS perui kaikkiaan 12 lentoa muun muassa Tukholman ja Vaasan sekä Tukholman ja Turun välillä. Lisäksi lentämättä jäi Ruotsin sisäisiä lentoja.

Peruutukset vaikuttivat noin 450 matkustajan matkoihin.

SDP:n Kari: Rajavartiolaitoksen leikkaukset peruttava – uhka viennille

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Samaan aikaan, kun maassamme tulisi etsiä keinoja Suomen nostamiseksi taantumasta, uhkaavat maan hallituksen väärin kohdentuvat säästötoimet leikata jo olemassa olevia kasvun eväitä. Rajavartiolaitoksen rajanylityspaikkojen heikennykset on peruttava, katsoo hallintovaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mika Kari (sd.).

Rajavartiolaitos pohtii Imatran ja Niiralan rajanylityspaikkojen sulkemista yöajaksi. Lisäksi se harkitsee aukiolon rajoittamista Vartiuksessa, Kuusamossa, Sallassa ja Raja-Joosepissa. Heikennysten syynä on hallituksen Rajavartiolaitokselle esittämät lisäsäästöt.

– Rajavartiolaitokselle asetetut määrärahojen lisäleikkaukset kohdentuvat esityksessä heikennyksinä muun muassa kotimaiselle vientiteollisuudelle, matkailuelinkeinolle ja liikenneturvallisuudelle. Rajaliikenteen sulkeminen Niiralan ja Imatran rajanylityspaikalla yöksi toisi yöllä liikkuvan raskaanliikenteen päiväliikenteen sekaan. Tällä on suoraan liikenneturvallisuutta heikentävä vaikutus.

– Nyt leikataan kasvun eväitä ja vaarannetaan jo ennestään huolestuttavaan suuntaan kulkevaa tieliikenteen valvontaa ja turvallisuutta, Kari sanoo.

Hänen mukaan hyvin hoidettu ja toimiva Euroopan pisin ulkorajamme on ollut Kaakkois,- Itä- ja Pohjois-Suomen matkailuelinkeinon, kaupan ja teollisuuden keskeinen kilpailuetu.

– Maan hallitus on tästä kilpailuedusta leikkaamassa, kun sen sijaan pitäisi etsiä keinoja, joilla vientiä ja talouskasvua saadaan aikaan. SDP vaatiikin, että hallitus peruu Rajavartiolaitokselle esitetyt rajaliikennettä ratkaisevasti heikentävät leikkaukset.

Ministeriö: Varhaiskasvatuksen ei pidä kysellä vanhempien sairauslomatodistuksia

Kuva: Kari Hulkko

Opetusministeriössä selvitellään, rajaako sairausloma lasten päivähoito-oikeutta.

– Asia on juristilla valmistelussa. Ministeriön kanta tässä vaiheessa on se, että sairausloma ei ole syy rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta. Sairauslomalla ollaan kuitenkin työsuhteessa, opetusneuvos Kirsi Alila sanoo Demokraatille.

– Esimerkiksi pitkät lomautukset ovat sellaisia, jolloin voidaan mahdollisesti rajata, hän jatkaa.

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) kertoi ilmi tulleista tapauksista, joissa lapsen päivähoito-oikeutta on rajattu tilanteessa, jossa perheessä on kaksi kokoaikatyössä käyvää huoltajaa ja joista toinen on joutunut sairauslomalle.

– On pyydetty toimittamaan päiväkotiin lääkärinlausunto, jossa käy ilmi, jos ei ole kykenevä hoitamaan lastaan, vaan tarvitsee yhä kokopäivähoidon lapselleen sairauslomansa aikana. Näin, vaikka huoltajan työelämästatus on ”kokoaikatyössä”, Taavitsainen hämmästelee.

Hän jätti eduskunnassa tänään asiaa käsittelevän kirjallisen kysymykseen. Näin ollen asia tulee myös tätä kautta ministeriön pöydälle.

– Varhaiskasvatuksen tehtävä ei ole kysellä vanhempien sairauslomatodistuksia. Päivähoidon pitää perustua luottamukseen ja siihen, että vanhemmat kertovat asioista ja sairauslomallakin voi olla monesta eri syystä. Sairausloma on aikaa, jolloin vanhemman pitäisi kuntoutua työkykyiseksi, esimerkiksi käydä fysioterapiassa tai levätä, Kirsi Alila toteaa.

– Sairauslomatodistus toimitetaan työnantajalle. Varhaiskasvatuksessa ei ole osaamista eikä pätevyyttä arvioida sairauslomien sisältöä eikä tehdä niiden pohjalta johtopäätöksiä rajauksen perusteeksi. Kyseessä on myös vanhempien yksityisyyden suoja, hän sanoo.

Varhaiskasvatuslain muutokset astuivat voimaan 1.8.2016. Laki rajasi varhaiskasvatuksen kaikille lapsille 20 tuntiin viikossa kunnallisessa tai yksityisessä varhaiskasvatuksessa.

Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on, jos huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat päätoimisesti tai toimivat yrittäjinä.

SAK: Tulorekisteri vähentää paperinpyörittelyä sosiaaliturvaa hakiessa

kaukorantailkkahulkko
SAK:n ekonomisti kantaa Ilkka Kaukoranta huomauttaa, ettei sosiaaliturva saa heikentyä tulorekisterin vuoksi.

SAK:n mukaan tulorekisteri vähentäisi merkittävästi byrokratiaa ja muuta paperinpyörittelyä sosiaaliturvaa käsiteltäessä.

– Tulorekisteri on tärkeä uudistus. Viranomaisille ei tarvitsi enää toimittaa paperisia palkkakuitteja esimerkiksi vanhempainpäivärahoja, asumislisää, työttömyysturvaa tai muita sosiaalitukia hakiessa, kun kaikki tiedot olisivat saatavilla yhdessä rekisterissä, SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta huomauttaa.

Byrokratian vähenemisestä hyötyvät tavallisten ihmisten ja viranomaisten lisäksi myös yritykset.

Kaukorannan mukaan joillekin yrityksille saattaa tulla kustannuksia, kun palkkahallinnon tietojärjestelmiä uudistetaan, mutta valtaosalle siitä ei koidu lainkaan lisäkustannuksia.

– Uudistuksen ensisijaisena tavoitteena on työnantajien taakan vähentäminen. Nykyisin työnantajat joutuvat raportoimaan useille eri viranomaisille työntekijöidensä palkkatietoja. Uusi rekisteri helpottaisi käytäntöä, kun palkkatiedot toimitettaisiin vain yhdelle taholle.

Suomen suurin palkansaajajärjestö haluaa toteuttaa tulorekisteriuudistuksen huolellisesti ja sosiaaliturvaa heikentämättä.

– Jotta tulorekisteristä saadaan kaikki hyödyt irti, sosiaaliturvalainsäädäntöä on muutettava joiltain osin ja etuuksien sääntöjä yksinkertaistettava. Muutoksia tehtäessä on varmistettava, ettei sosiaaliturva heikkene, Kaukoranta painottaa.

Myös STTK ja EK ovat kommentoineet tänään tulorekisteriuudistusta.

Ministeri Mattilalta ei kuultu vielä kantaa Fimean päätoimipaikasta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Perussuomalaisten uusi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila vannoi virka- ja tuomarinvalan valtioneuvoston yleisistunnossa Helsingissä torstaina.

Sosiaali- ja terveysministeriksi tänään nimitetty Pirkko Mattila (ps.) varoi heti nimityksen jälkeen ottamasta kantaa asiakysymyksiin.

Häneltä kysyttiin niin lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean päätoimipaikasta, apteekkien vapauttamisesta kilpailulle kuin sosiaali- ja terveysuudistuksestakin.

Mattilan nimittänyt presidentti Sauli Niinistö vapautti samalla Hanna Mäntylän (ps.) ministerin tehtävästä.

Päätös Fimean päätoimipaikasta on jumittanut keväästä asti. Mäntylä kertoi maaliskuun lopussa aikovansa viedä Fimean alueellistamisasian mahdollisimman nopeasti valtioneuvoston ratkaistavaksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö esitti maaliskuussa aiempia päätöksiä muutettavaksi niin, että Fimean päätoimipaikka olisi sittenkin Helsinki eikä Kuopio.

Fimean lopullinen sijoituspaikka on silti yhä auki, sillä keskusta ilmoitti keväällä kannattavansa Kuopiota päätoimipaikaksi. Elokuun puolivälissä ministeriksi valitsemisen jälkeen Mattila sanoi, että ei ole mitään syytä kyseenalaistaa Mäntylän päätöstä sijoittaa päätoimipaikka Helsinkiin.

– Tällä hetkellä en voi muodostaa tässä ja nyt kantaa, vaan asiaan on perehdyttävä. Tiedän, että valmistelutyötä on tehty, Mattila sanoi.

Apteekkien vapauttamista kilpailulle on Mattilan mukaan valmisteltu ministeriössä.

– Siihen mitä valmistellaan olen sitoutunut, mutta mitään valmista ei ole esittää, Mattila sanoi.

Mattila arvioi, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on hänen suurin työnsä.

Sote-uudistuksen lakiluonnoksen on arvioitu lähtevän lausuntokierrokselle lähiaikoina.

STTK: Sosiaaliturva ei saa heikentyä tulorekisterin vuoksi

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK kannattaa valtiovarainministeriön tulorekisterihanketta.

STTK kuitenkin painottaa, että uudistus pitää tehdä yritysten ja palkansaajien hallinnollista taakkaa vähentäen. Tulorekisterihanke ei saa myöskään toimia perusteena muuttaa sosiaalivakuutuslainsäädäntöä kuin teknisiltä osin kustannusneutraalisti.

– STTK pitää tulorekisterihanketta kannatettavana. Onnistuessaan se vähentäisi sekä työnantajien että palkansaajien hallinnollista taakkaa, sekä helpottaisi sosiaalietuuksien hakemiseen liittyvää byrokratiaa, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo.

– On kuitenkin korostettava, että tulorekisterihanke ei saa toimia perusteena muuttaa sosiaalivakuutuslainsäädäntöä kuin teknisiltä osin kustannusneutraalisti. Häntä ei saa heiluttaa koiraa, eli sosiaaliturvaa ei saa heikentää tulorekisterin johdosta, Murto lisää.

STTK uskoo, että tulorekisterin myötä yrityksille voi tulla kertakustannuksia palkkahallinnon tietojärjestelmien osalta, mutta kustannukset maksavat itsensä takaisin todennäköisesti melko pian.

– Yritykset uusivat palkkajärjestelmiään joka tapauksessa aika ajoin. Uudistus tukisi osaltaan siirtymistä digitalisaation aikaan, Murto jatkaa.

– Tulorekisterihankkeeseen liittyy niin paljon selvitettäviä yksityiskohtia, että sen valmistelu tulee tehdä maltilla ja huolella.

Elinkeinoelämän keskusliitto kertoi tänään kannattavansa sähköistä palkansaajista kerättävää tulorekisteriä, mutta huolellisesti valmisteltuna. Rekisterin avulla pitää pystyä keventämään työnantajien hallinnollista taakkaa ja helpottamaan viranomaisten toimintaa.

AVAINSANAT