Vihreän lapun asian puolesta nostivat perussuomalaiset, kokoomus, keskusta ja Liike nyt. Huomiota herätti etenkin kokoomuksen puheenjohtajan Petterin Orpon toiminta. HS kyselikin jutussaaan, oliko tässä uusi avaus kokoomukselta, sillä lehden mukaan kehitysyhteistyöleikkaukset eivät löydy ainakaan kokoomuksen vaalien alla julkaisemasta talouspoliittisesta ohjelmasta.

Orpo on Suomen punaisen ristin vaalitentissä pitänyt 0,7 prosenttia bkt:stä hyvänä tavoitteena, jota kohti kulkea.

Orpon mukaan lähes kaikkia menoja pitää pystyä arvioimaan kriittisesti. Hänen mukaansa turvallisuudesta ja koulutuksesta ei voi tinkiä ja siksi on käytävä läpi kaikki muut menot ja silloin myös kehitysyhteistyö on kokoomukselle yksi harkinnan paikka.

– Kyllä he ovat sanoneet sen aikaisemminkin ääneen, ei ehkä ihan noin suoraan kuin Orpo eilen sanoi.

LAPPALAINEN ihmettelee myös, miten vaaleista yhtäkkiä tuli leikkausvaalit.

– Ikään kuin vastakkainasetellaan eri asioita.

Lappalainen hämmästelee myös Ylen leikkauspeliä.

– En pidä kovin fiksuna toimintatapana, että ikään kuin pistetään valitsemaan eläkkeet, lapsilisät vai kehitysyhteistyö. Ei se ole mielestäni kovin älykästä toimintaa.

Kehitysyhteistyömäärärahojen tiputtaminen 0,33 prosenttiin bkt:stä ei luonnollisesti saa Lappalaiselta minkäänlaista tukea. Hän näkee, että eurot, joita käytetään kansainväliseen yhteistyöhön tuottavat ja Suomi jää saamapuolelle. Ne luovat myös maallemme poliittista pääomaa, vaikutusvaltaa ja arvostusta, joka muun muassa edistää kauppaa.

– Sitä ei voi suoraan rahassa mitata sitä merkittävää roolia, jossa me osallistumme yhteisiin talkoisiin ja sitä kautta saamme tuloksia aikaiseksi. Mikään muu toimiala ei ole näin paljon tutkittu kuin kehitysyhteistyö. Ulkoministeriö julkaisi loppuvuodesta tulosraportin, jossa on selkeää dataa työn vaikuttavuudesta. Työ vakauttaa yhteiskuntia eri puolilla eri puolilla maailmaa ja sataa meidänkin laariin. Ihmiset pystyvät elämään mielekästä elämää siellä, missä ovat syntyneet, ja kehittämään omaa yhteiskuntaansa, hän muun muassa perustelee, hän muun muassa perustelee.

Lappalainen summaa kehitysyhteistyön luovan globaalia vakautta ja muistuttaa, että pienelle maalle on tärkeää myös globaalissa kontekstissa, millaisten maiden joukkoon se luetaan.

Lappalainen muistuttaa kehitysyhteistyön luovan myös kokonaisturvallisuutta. Siinä mielessä se on myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Häntä harmittaa, että vaaleissa asiasta on puhuttu niin vähän.

– Kehitysyhteistyö on keskeinen väline vakauden luomisessa.

SUOMALAISILLE kehitysjärjestöille kehitysyhteistyömäärärahojen laskeminen OECD-maiden keskimääräiselle tasolle tarkoittaisi isoja leikkauksia.

– Jos tuollaiset leikkaukset tapahtuisivat, monet järjestöt joutuvat lopettamaan isoja ohjelmiansa kehittyvien maiden kanssa.

Lappalainen palauttaa mieliin myös, miten Sipilän hallitusten leikkausten aikana miljoonat ihmiset olivat niiden vaikutusten piirissä.

– Eli pelkästään jo vaikutukset kumppanimaissa ovat äärettömän isot.

Kun leikkauksista sittemmin päästiin takaisin kehitysyhteistyön määrärahojen kasvu-uralle, Suomi joutui Lappalaisen mukaan palauttamaan uudestaan asemaansa esimerkiksi YK-järjestöissä.

Lappalainen muistelee myös kauhulla, miten Sipilän hallituksen aikana kehitystyön ohjelmia jouduttiin ajamaan rysäyttäen alas, kun leikkaukset toteutettiin niin nopealla aikataululla.

Hän pelkääkin, että kehitystyön heilahtelu voisi jälleen jatkua tulevalla hallituskaudella.

– Se ei ole kestävää kehitystä, että poukkoillaan laidasta toiseen. Jokin suunta ihan koko Suomen uskottavuudenkin kannalta on järkevintä politiikkaa, Lappalainen sanoo.

Vuonna 2023 valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 117 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 710 miljoonaa euroa. Arvioiden mukaan tämä vastaisi 0,42 prosenttia Suomen bruttokansantulosta, mikä ei yllä Marinin hallituksen aikaisiin parhaisiin vuosiin mutta on yhä korkeammalla kuin mihin osuus bkt:stä laski Sipilän hallituksen aikana.