Mielipiteet

Satsaus lapsiin on yhteiskunnan kannattavin sijoitus

Eriarvoistuva yhteiskunta näkyy karusti lasten ja nuorten arjessa. Satsaus lapsiin on tutkimusten mukaan yksi yhteiskunnan kannattavimpia sijoituksia. Laadukas varhaiskasvatus ehkäisee lasten eriarvoistumista ja opettaa lapsille ryhmässä toimimisen taitoja. Ongelmia on vaikeaa ja kallista korjata teini-ikäisten kohdalla, kuten Sixten Korkmankin totesi Helsingin Sanomien kolumnissaan jo vuonna 2015.

Monessa kunnassa lapsiin ja nuoriin kohdistuvat leikkaukset ovat kuitenkin kiihtyneet. Asiaa on vauhditettu lakimuutoksilla, jotka mahdollistavat mm. ryhmäkokojen kasvattamisen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen varhaiskasvatuksessa. Kaikki kunnat eivät onneksi ole kaventaneet lasten hyvinvointia, vaikka laki sen salliikin. Se on tietenkin positiivinen asia, mutta sen myötä lasten alueellinen eriarvoisuus on lisääntynyt.

Elämänsä alkutaipaleella olevat lapset ja nuoret ansaitsevat parasta mahdollista huolenpitoa perheen taustasta tai varallisuudesta riippumatta. Suomessa on vaalittu yhdenvertaisuutta, mutta suunta vaikuttaa nyt muuttuneen. Meillä on perheitä, jotka voivat paremmin kuin koskaan, mutta myös perheitä, jotka voivat huonommin  kuin koskaan sodanjälkeisessä Suomessa.

Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus tasoittavat eriarvoistuvan yhteiskunnan vaikutuksia ja takaavat lapselle mahdollisuuden pärjätä elämässä, kouluttautua ja hankkia tyydyttävä elintaso. Koulutus on yhteiskunnan lahja lapselle. Koulutus antaa vapauden määrätä oman elämänsä suunnasta.

Työttömien lapsilta voidaan nykyään rajata päivähoito-oikeutta.  Uusi varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelma korostavat lapsen oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Aika ennen kouluikää nähdään osana elinikäistä oppimista. Päivähoito-oikeuden rajaamisessa on kyse lapsen oikeuksien polkemisesta.

Uusi laki mahdollisti ryhmäkokojen kasvattamisen muuttamalla henkilöstömitoitusta yli 3-vuotiaiden lasten ryhmien osalta seitsemästä lapsesta kahdeksaan yhtä kasvattajaa kohden. Kuitenkin juuri ryhmäkokojen pienentäminen nostaisi laatua.

Perusopetuksen ryhmäkokoja ei ole lain tasolla edes määritelty. OAJ:n mukaan ryhmäkoko, eli se, kuinka montaa oppilasta opettaja samanaikaisesti opettaa, on kuitenkin tullut yhä tärkeämmäksi opetuksen laatutekijäksi. Riittävä resurssi avustavan henkilökunnan osalta on myös välttämätöntä tukea tarvitsevien lasten opetuksen turvaamiseksi.

Nuorten eriarvoinen asema näkyy erityisen konkreettisesti toisen asteen koulutukseen siirryttäessä. Lukio- ja ammattiopintojen keskimääräisten opiskelijakohtaisten kustannusten arvioidaan olevan muutamia tuhansia. Helsingin kaupunginvaltuusto on juuri päättänyt kannattaa maksuttomia oppimateriaaleja lukioihin ja ammattikouluihin sosiaalidemokraattien ryhmäaloitteen perusteella. Tällainen satsaus nuoriin vähentää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä.

Vaasan kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajana olen huolissani lapsista. Hyvä varhaiskasvatus ja koulu ovat isossa roolissa myös alueen elinvoiman kannalta. Lapsiperheitä houkutellaan muuttamaan moniin kaupunkeihin. Työikäiset vanhemmat tuovat kuntaan verotuloja  ja lapset jatkuvuutta. Hyvä varhaiskasvatus ja perusopetus ovat vetovoimatekijä, johon kunta voi vaikuttaa omilla ratkaisuillaan. Lapsen etu ja alueen etu kohtaavat.

 

Kirjoittaja on vanhempi rikoskonstaapeli ja kuntapäättäjä Vaasasta.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat