Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli pysytteli tiistaina ennallistamisasetusta koskevissa lausunnoissaan hyvin yleisillä linjoilla. Kalli tähdensi, että metsillä on suomalaisten hyvinvoinnille valtavan tärkeä merkitys.

Kallin mukaan keskustan ryhmä arvioi välikysymysvastausta sen jälkeen, kun vastaus on valmistunut.

– Luotan kyllä, että myös välikysymysvastaus on Suomen edun mukainen.

Hetkeä ennen Kallia välikysymyksen kiemuroita kommentoi Demokraatille ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.)

Onko hallituksella nyt yhteisymmärrys ennallistamisasetukseen?

– Huomenna vastaillaan yhdessä ja hyvällä mielellä.

Mutta onko sopu saavutettu?

– Asiassa edetään hyvin, Ohisalo vakuutti.

EU-ASIOITA käsittelevän eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) lyttäsi koko kokoomuksen johdolla tehdyn opposition välikysymyksen täydeksi teatteriksi. Hassin mukaan toissijaisuushuomautukset ovat eduskunnan itsensä ratkaistavissa olevia asioita. Kokoomus ja muu oppositio syyttävät hallitusta huomautuksen eli Suomen komission esityksestä eriävän mielipiteen laiminlyönnistä. Käytännössä Suomi olisi sillä ilmoittanut, että metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätösvaltaan.

Eduskunta on Hassin mukaan tällä kaudella jo tehnyt yhden toissijaisuushuomautuksen ennen kuin hallituksen kannan sisältävä U-kirjelmä saapui eduskuntaan. Asia koski tuolloin rakennusten energiansäästöön liittyvää EU:n ehdotusta.

– Ensimmäinen tieto eduskuntaan komission ennallistamisasetuksen vireilletulosta on kesäkuun lopulta. Se on silloin ollut suuren valiokunnan toissijaisuuslistalla. Seuraavan kerran se on ollut esillä 7. syyskuuta ja seuraavana päivänä ympäristövaliokunnassa. Jos kokoomuksen edustajat katsovat, että ennallistamisasetuksesta olisi pitänyt valmistella toissijaisuushuomautus, se olisi ollut ajankohta, jolloin heidän olisi pitänyt tuoda asia esille eikä vasta jälkikäteen.

Mitä toissijaisuushuomautuksella olisi voitu saavuttaa, jos kaksi maata, Ruotsin lisäksi Suomi, olisivat sen tehneet?

– Käytännössä toissijaisuushuomautus vaikuttaa, jos kolmasosa EU:n jäsenmaista tekee sen. Siitä ollaan todella kaukana. Historiasta löytyy tapauksia, joissa sillä on ollut vaikutusta, mutta silloin vähintään kolmasosa EU-maiden parlamentista on sen tehnyt.

Mitä järkeä koko asiasta on puhua?

– Se, että kokoomus on tämän nostanut on silkkaa poliittista teatteria. Ehkä se oli poliittista teatteria myös Ruotsissa, koska siellä toissijaisuushuomautus tehtiin juuri ennen heidän parlamenttivaalejaan.

– Kaikki jotka ovat olleet vuosia EU:n ministerineuvoston neuvotteluissa mukana sanovat, että paras lopputulos saadaan, jos lähtötilanteessa sanotaan kyllä, mutta. Eli olemme valmiita edistämään perusajatusta, mutta meillä on nämä ja nämä huolet. Ja sitten neuvotellaan ja pyritään siihen, että konkreettiset huolet ratkaistaan.

Eikö valtioneuvoston U-kirjelmässä ole jo kaikki huolet listattuna?

– U-kirjelmässä on aika kattavasti listattu näitä huolia. Ja otettu hyvin selvä kanta siihen, että luonnon monimuotoisuuden suojelu ja luontokadon pysäyttäminen ovat tärkeitä, mutta keinoista pitää pystyä päättämään kansallisesti.

Onko kyse siitä, että keskusta haluaisi lisätä U-kirjelmän muotoiluihin adjektiiveja?

– Sitä pitää kysyä heiltä. Jokainen voi kysyä onko kyse enemmän symboli- ja sananmuototaistelusta vai asiasisällöstä. Minusta asiasisällön puolesta kaikki pointit, mitä keskustelussa on tuotu esille, sisältyvät jo hallituksen kantaan.

VAIKEUTTAAKO RUOTSI omalla toissijaisuusehdotuksellaan omaa neuvotteluasemaansa?

– Saattaa olla. Ruotsi aloittaa vuoden alusta EU:n puheenjohtajamaana. Saa nyt nähdä miten he tämän asian kanssa taiteilevat.

– Jos neuvottelija lähtötilanteessa ilmoittaa haluavansa koko asian hylkäämistä, se on varmin tapa hoitaa oma maansa neuvotteluista ulos. Normaalissa lainsäädäntöasiassa ei tarvita yksimielisyyttä, siinä riittää määräenemmistö. Sitten neuvotteluissa haetaan sitä maajoukkoa, joka määräenemmistön voi muodostaa. Jos ilmoittaa heti kättelyssä, että me ei lähdetä tähän hommaan ollenkaan, tippuu neuvotteluista pois mutta neuvottelun lopputulos sitoo kuitenkin kaikkia maita.

Eli Suomen ei olisi kannattanut toissijaisuushuomautusta edes jättää?

– En näe, että siitä olisi ollut hyötyä. Jos kokoomuslaiset ovat sitä mieltä, että sellainen olisi tarvittu, heidän olisi pitänyt se viimeistään kesäistuntotauon jälkeen tehdä.