Sauli Niinistö lähtee jatkokaudelle historiallisen voiton tuomalla vahvalla mandaatilla – Rönnholm MTV:llä: Poikkeukselliset vaalit

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö poistuu presidentinvaalien vaalivalvojaisista Helsingin Säätytalolta sunnuntaina.

Valitsijayhdistyksen ehdokkaana ollut istuva presidentti Sauli Niinistö valittiin sunnuntaina jatkokaudelle selvin luvuin jo ensimmäisellä kierroksella. Niinistö sai kaikista annetuista äänistä 62,7 prosenttia.

– Tulos on minulle yllätys, se on huomattavasti parempi kuin osasin odottaa. Tulkitsen sen myös niin, että kansa on, jos kohta ei täysin tyytyväinen, mutta kuitenkin osapuilleen tyytyväinen siihen mitä olen tehnyt ja mitä linjaa olen edustanut, ja sen vuoksi ei ole mitään syytä muutoksiin vain muutosten vuoksi, Niinistö sanoi.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun presidentinvaalit ratkeavat jo ensimmäisellä kierroksella. Suora kaksivaiheinen kansanvaali on ollut käytössä vuodesta 1994.
Vaalit ratkesivat käytännössä jo ennakkoäänten tultua julki. Niinistö sai niistä yli 64 prosenttia.

Kilpakumppaneista vihreiden Pekka Haavisto, valitsijayhdistyksen keskustataustainen ehdokas Paavo Väyrynen ja keskustan ehdokas Matti Vanhanen onnittelivat Niinistöä heti ennakkoäänten jälkeen.

Haavisto ylsi kakkoseksi saaden kaikista äänistä 12,4 prosenttia. Kampanja ei kuitenkaan nostattanut samankaltaista ilmiötä kuin kuusi vuotta sitten, jolloin hän sai ykköskierroksen äänistä 19 prosenttia.

Niinistön saama mandaatti on poikkeuksellinen.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi STT:lle eilen illalla ääntenlaskun ollessa vielä käynnissä, että Niinistön saama mandaatti on poikkeuksellinen.

– Meillä ei ole aiemmin ollut tällaista toisen kauden presidenttiä, joka lähtee näin vahvalla mandaatilla hallitsemaan, Jokisipilä luonnehti tilannetta.

Niinistö itse sanoi vaalivalvojaisissaan, että vaalituloksesta seuraa monenlaisia tuntemuksia.

– Minä olen suorastaan liikuttunut siitä tuesta, jonka tämän hienon maan hienot ihmiset ovat minulle antaneet. Samaan hengenvetoon minä tunnen myöskin aikalailla vastuuta, koska tällaiseen on kyettävä vastaamaan. Minä taas tapojeni mukaan omistaudun hommaan ja teen niin hyvin kuin osaan, Niinistö sanoi.

Haavisto sanoi kakkossijan olevan hieno saavutus itselleen ja kehui Niinistön tulosta loistavaksi.

– Se antaa presidentille erinomaisen pohjan jatkaa seuraavat kuusi vuotta.

Niinistölle on esitetty onnitteluja ulkomaita myöten..

Viron presidentti Kersti Kaljulaid onnitteli Niinistöä Twitterissä suomeksi.
– Sauli: Toivotan Sinulle onnea ja menestystä seuraaville vuosille. Yhdessä lähimpien ystävien ja naapureiden kanssa aiomme tälläkin tapahtumalla juhlia 100-vuotiasta Viroa, Kaljulaid tviittasi.

Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström onnitteli Niinistöä niin ikään Twitterissä. Hän tviittasi tiiviin, jossa hän sanoo yhteistyön maiden välillä jatkuvan. Wallström käytti viestissään Suomen toista kotimaista kieltä, ruotsia.

Lopullisissa tuloksissa vihreiden Pekka Haavisto sai äänistä 12,4 prosenttia. Kolmanneksi tuli perussuomalaisten Laura Huhtasaari 6,9 prosentilla.

Valitsijayhdistyksen ehdokkaan Paavo Väyrysen kannatus oli 6,2 prosenttia, keskustan Matti Vanhasen kannatus 4,1, SDP:n Tuula Haataisen 3,3, vasemmistoliiton Merja Kyllösen 3,0 ja RKP:n Nils Torvaldsin 1,5 prosenttia.

Äänestysprosentti jäi 69,9 prosenttiin, kun taas 2012 presidentinvaalissa ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 72,8.

Kukin vaali on oma vaalinsa.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm ja keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska eivät löytäneet omasta ehdokkaastaan tai puolueen vaalityöstä syytä heikkoon vaalitulokseen. Puoluesihteerit kommentoivat asiaa maanantai aamuna MTV:n Huomenta Suomessa.

Kumpikin puoluesihteeri korosti uudelleen valituksi tulleen Sauli Niinistön valtavan kannatuksen tehneen vaaleista poikkeukselliset.

Rönnholmia pyydettiin vertaamaan Haataisen tulosta Paavo Lipposen kuuden vuoden takaiseen tulokseen, joka oli 6,7 prosenttia äänistä. Tuolloin tulosta pidettiin vaatimattomana SDP:lle.

– Kukin vaali on oma vaalinsa ja istuva presidentti oli nyt ehdolla, viimeksi ei ollut, Rönnholm sanoi.

– Toki olisin toivonut kovempaa kannatusta ja toista kierrosta, hän lisäsi.

Rönnholm ei kuitenkaan lähtenyt spekuloimaan sillä, olisiko SDP:n pitänyt valita joku muu kuin Haatainen ehdokkaaksi.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen antoi haastattelua vaalivalvojaisissaan Helsingissä sunnuntaina. KUVA: Lehtikuva

Ovaska puolestaan analysoi vaalituloksen osoittavan, että kansa haluaa sisä- ja ulkopoliittisessa myllerryksessä pysyvyyttä.

– Kansa koki, ettei ole syytä vaihtaa presidenttiä, Ovaska sanoi.

Hän uskoi keskustan äänestäjien palaavan ruotuun tulevissa vaaleissa, vaikka monet hylkäsivät nyt Vanhasen ja äänestivät Niinistöä. Hän katsoi, että Vanhanen teki hyvän kampanjan ja puolueväki huhki töitä hänen hyväkseen.

”Hallituspuolueet eivät olleet valmiita hakemaan kompromissia” – SDP: Puhemiesneuvostossa syntyi vakava repeytymä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
SDP:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ennen eduskuntaryhmän kokousta eduskunnassa.

Eduskunnan puhemiesneuvostossa syntyi tänään vakava repeytymä tiedustelulakien valmisteluun, kun puhemiesneuvoston enemmistö torjui kaikki sosialidemokraattien muutosehdotukset, SDP kertoo tiedotteessaan.

– Hallituspuolueet eivät olleet valmiita hakemaan kompromissia tiedusteluasioiden valmistelussa eduskunnan työjärjestyksen muutoksiin, puolue katsoo.

Puhemiesneuvoston jäsen Eero Heinäluoma kommentoi asiaa myös Twitterissä. Hän toteaa, että neuvoston enemmistö torjui SDP:n esityksen koko toiminnan parlamentaarisesta valvonnasta.

Sosialidemokraatit esittivät työjärjestykseen kolmea muutosta, jotka olisivat tarkentaneet ja täsmentäneet tiedusteluun sekä salassapitoon liittyviä säädöksiä.

Puolueen esittämät muutokset ovat seuraavat:

”1. Sosialidemokraatit halusivat täsmentää ja tarkentaa kansallisen turvallisuuden vaarantamisen käsitettä, lisäämällä työjärjestykseen tarkentavan määreen vakava vaarantaminen. Tällä kirjauksella turvattaisiin se, että eduskuntatyön salassapitovelvollisuus ei kohtuuttomasti rajoittaisi suuren yleisön tiedonsaantioikeutta. Monet asiantuntijat esittivät lausuntokierroksella kansallisen turvallisuuden tarkempaa määrittelyä.”

”2. Jotta tiedusteluvalvontavaliokunta pystyisi tehokkaimmin täyttämään tehtävänsä tiedustelutoiminnan valvojana, sillä tulee olla pääsy kaikkiin tiedustelutoimintaa koskeviin tietoihin ja mahdollisuus valvoa tiedustelutoimintaa suorittavia viranomaisia. Nyt tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävät on ehdotettu kirjattavaksi uuteen työjärjestyksen pykälään 31 b. Tehtävät on määritelty pykälässä tiedustelutoiminnan kautta. Huomioiden tiedusteluviranomaisille esitetyt laajat uudet toimivaltuudet, tätä toimintaan kohdistuvasta valvonnasta lähtevä kirjoitustapaa ei kuitenkaan ole pidettävä riittävänä.”

”Suojelupoliisiin ei esitetyn työjärjestyksen jälkeenkään kohdistuisi sellaista parlamentaarista kokonaisvalvontaa, joka olisi perusteltua sen uudet valtuudet huomioiden ja sen varmistamiseksi, ettei tiedusteluviranomaisen valta pääse muodostumaan epäterveen vahvaksi. Tämän johdosta SDP esitti, että työjärjestykseen olisi valiokunnan tehtäväkohtaan kirjattu uusi selkeä kirjaus: ”valvoa suojelupoliisin toiminnan asianmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.”

”3. SDP piti myös kaikkien valiokuntien jäsenten ja virkamiesten vaitiolovelvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa koskevan uuden pykälämuutoksen valmistelua riittämättömänä sen tultua ehdotukseen vasta lausuntokierroksen jälkeen. On myös esitetty perusteltuja eriäviä tulkintoja siitä, voidaanko perustuslain 50 §:n 3 momentin tarkoittamasta vaiteliaisuutta koskevasta vaatimuksesta johtaa suoraan rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettu salassapitovelvoite rikoslainsäädännön täsmällisyysvaatimuksen täyttävällä tavalla.”

”Sosialidemokraattien mielestä ei pitäisi tehdä mitään sellaisia kirjauksia, joiden voidaan tulkita rajaavan lisää koko eduskunnan, toimittajien tai suuren yleisön tiedonsaantia ohi sen, mitä tiedusteluvalvontavaliokunnan perustaminen vaatii. Sosialidemokraatit esittivät, että työjärjestyksen ei oteta mitään uutta sääntelyä tai viittauksia rikoslakiin. Sen sijaan tästä asiasta tulisi tehdä uusi perusteellinen valmistelu eduskuntaryhmiä kuullen.”

Lindtman valittelee tilannetta.

SDP:n ryhmänpuheenjohtaja Antti Lindtman valittelee nyt syntynyttä tilannetta

–  Valiokuntatyöskentely tulee osoittamaan, voidaanko lakimuutoksista saavuttaa laajempaa yhteisymmärrystä vai päätyykö eduskunta asiassa huomattaviin erimielisyyksiin. SDP on aiemmin ilmoittanut ottavansa kantaa perustuslain kiireellisyyteen sen jälkeen, kun kokonaisuudistuspaketin sisältö on valiokuntakäsittelyn jälkeen tiedossa, Lindtman toteaa.

– Puhemiesneuvoston enemmistön linjaukset johtavat salailun lisääntymiseen ja ovat omiaan estämään toimittajien ja suuren yleisön tiedonsaantia.

Hän toteaa, että rangaistuspykälien ottamisella työjärjestykseen pelotellaan kansanedustajia ja ulotetaan kansanedustajia koskevat rangaistusuhat myös vaiteliaisuusmääräyksiä koskeviin asioihin.

– Suojelupoliisille ehdotetaan nyt huomattavia tiedusteluoikeuksia ilman, että eduskunta pääsee valvomaan Supon kokonaistoimintaa ja sitä, mitä uusilla tiedonhankintamenetelmillä saatavilla tiedoilla tehdään.

– Hallituksen lupaukset kuunnella myös oppositiota ja pyrkiä yhteiseen esitykseen ovat nyt osoittautumassa tyhjäksi puheeksi.

Juttuun päivitetty Heinäluoman twiitti klo 16:21.

Kommentti: Ajautuuko hallitus samaan miinaan kuin viime vuonna? Joku saattaa jo kuulla rapinaa veronmaksajien kukkaroilla

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Juha Sipilän hallitus on sitä mieltä, että soten valinnanvapauslaille ei tarvitse tehdä Euroopan komission ennakkotarkistusta, niin sanottua notifiointia. Syy on varmasti kaikille jo tässä vaiheessa selvä, hallituksella on kiire toteuttaa uudistus.

Tavallaan perustelu on totta, onhan uutta sotea puuhattu jo vuosikausia.

Toisaalta, kelloja ei tarvitse kääntää kuin kevääseen 2017 ja sama sanoma löytyi hallituksen yhteisestä mantrasta. Tällöin kiireellä perusteltiin valinnanvapauslain läpipuskemista eduskunnassa.

Keskeneräinen laki kuitenkin törmäsi kesäkuussa eduskunnan omaan rajavalvontaan, perustuslakivaliokuntaan. Valinnanvapaussäädökset joutuivat rumien saatesanojen saattelemana uuteen valmisteluun.

Kiirehtiminen ei ainakaan tuolloin nopeuttanut sote-uudistuksen valmistumista.

Katsotaanko liikelaitokset taloudellisiksi vai ei-taloudellisiksi toimijoiksi.

Tällä kertaa kysymys on siitä, katsotaanko valinnanvapauslaissa palveluita tuottavat maakuntien liikelaitokset taloudellisiksi vai ei-taloudellisiksi toimijoiksi. Jos EU katsoo liikelaitokset luonteeltaan taloudellisiksi toimijoiksi, voivat Suomen ja unionin määräykset ajautua ristiriitaan.

Esimerkiksi Suomen korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi joulukuussa pitävänsä oikeusvarmuuden kannalta ainoana oikeudellisesti kestävänä menettelytapana sitä, että hallitus tekee EU-notifioinnin valinnanvapauslaista saadakseen komission kannan asiassa selville.

Sipilän hallitus on kuitenkin todennut, ettei se aio notifiointia tehdä. Näin toimitaan, vaikka sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg myönsi jo tammikuussa esimerkiksi Kuntalehdelle, että EU-notifiointi olisi ainoa keino täyden oikeusvarmuuden saamiseksi.

Linjauksen myötä myös Sipilän hallituksen perustelut alkavat horjua.

Vielä helmikuun alussa tilanne oli kuitenkin ratkaisevasti toinen. Hallitus näet pystyi nojaamaan asiassa Slovakian sairausvakuutusjärjestelmään uudistukseen, olihan sekin mennyt EU:ssa läpi. Tammikuussa julkaistussa lakiluonnoksessa Suomen valinnanvapausesitystä perusteltiinkin kolmen sivun verran Slovakian sairausvakuutusjärjestelmään nojaten.

Sittemmin EU-tuomioistuin on kuitenkin antanut päätöksen, joka kumoaa komission aiemman lausunnon Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä. Linjauksen myötä myös Sipilän hallituksen perustelut alkavat horjua.

Nerg kuitenkin kiirehti kommentoimaan jo heti keskiviikkona asian noustua julkiseen keskusteluun, että hallitus ei aio muuttaa kantaansa notifioinnin suhteen.

– Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, mitä vaikutusta Suomen tulevaan valinnanvapauslakiin on EU-tuomioistuimen tuoreella ratkaisulla koskien Slovakian terveydenhuoltojärjestelmää. Vastaus on, että EU-tuomioistuimen päätös ei muuta aiempaa arviota Suomessa. Hallitus luonnollisesti ottaa huomioon Slovakiasta nyt tehdyn ratkaisun osana valinnanvapauslain perusteluita, hän kirjoitti sosiaali- ja terveysministeriön blogissa ministeriön ylijohtaja Kirsi Varhilan kanssa.

– EU-tasolla Slovakian asian käsittely voi vielä jatkua, eikä ratkaisu välttämättä jää pysyväksi. Komission on mahdollista hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen.

Aikaisemmin Nerg on perustellut notifioinnin jättämistä toteamalla, että siinä saattaa kestää vuosia.

Viime keväänä hallituksen valinnanvapaudessa toteuttama katsotaan ja kadutaan -taktiikka johti uudistuksen lykkääntymiseen.

Jos EU katsoo Suomen rikkoneen EU:n valtiontukisääntöjä, voi komissio nostaa asiassa rikkomuskanteen ja EU-tuomioistuin voi todeta rikkomuksen tapahtuneen.

Tällöin rikkomuksesta vahinkoa kärsineet tahot voivat vaatia valtiolta vahingonkorvausta kärsimästään vahingosta siltä ajalta, jonka EU-oikeuden vastainen olotila on ollut voimassa, Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio totesi eilen Iltalehdessä.

EU-tuomioistuimen päätös Slovakian suhteen saattaa toimia asiassa ennakkotapauksena.

Viime keväänä hallituksen valinnanvapaudessa toteuttama katsotaan ja kadutaan -taktiikka johti uudistuksen lykkääntymiseen. Nähtäväksi jää, koituuko hallituksen päätöksestä jättää laki notifioimatta myöhemmin lisäkuluja valtioille.

Toivottavasti hallitus tietää mitä tekee, eikä vain aja uudistusta kuin käärmettä piippuun sen sisäisten diilien pysymisen toivossa. Joku saattaa kuitenkin jo kuulla rapinaa veronmaksajien kukkaroilla.

Yksityiselle terveyspalvelualalle neuvottelusopimus: voimassa maaliskuuhun 2020

Kuva: Thinkstock

Yksityiselle terveyspalvelualalle on saatu neuvottelutulos, kertoo Tehy. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy sopimusalalla välittömästi.

Sen sijaan yksityisellä sosiaalipalvelualalla ylityö- ja vuoronvaihtokielto jatkuu.

Uusi työehtosopimus on voimassa maaliskuuhun 2020.

Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksia sovelletaan muun muassa lääkäriasemilla, työterveyshuollossa, vanhustenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kiinassa visioidaan Uutta silkkitietä – tutkija: Ongelmia riittää, mutta jos niistä selvitään, Suomi sijaitsee otollisessa paikassa

Kiinan presidentti Xi Jinping asetti vuonna 2013 tulevaisuuden visioksi Uuden silkkitien rakentamisen. Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkijana työskennellyt Markus Holmgren analysoi kirjoittamassaan Impulsseja-julkaisussa Kiinan suurhanketta ja tarjoaa laajan suomenkielisen katsauksen aihepiiriin.

”Uusi silkkitie tulisi ymmärtää laajana Kiinan politiikan suuntaa kuvaavana käsitteenä, ei niinkään yksittäisenä hankkeena. Uuden silkkitien kautta on pyritty edistämään Kiinan ja Keski-Aasian välistä kauppaa ja rakentamaan laiva-, tie- ja raideyhteyksiä Kiinasta Eurooppaan”, kirjoittaa Holmgren.

Holmgren analysoi Kiinan taloudellisia, alueellisia ja globaalipoliittisia intressejä hankkeen taustalla.

”Kiinan tavoitteena on, että uusi infrastruktuuri ja uudet kauppayhteydet länteen auttaisivat Kiinan sisäosia saavuttamaan rannikkoalueiden vaurauden. Toisaalta hanke palvelee Kiinan pehmeää valtaa globaalipolitiikassa, minkä vuoksi Silkkitietä on verrattu Yhdysvaltojen Marshall-apuun kylmän sodan aikana.”

Silkkitietä koskevassa keskustelussa on nostettu esiin säätiön tiedotteen mukaan se, että infrastruktuurihankkeissa kiinalaisella lainarahalla työllistetään kiinalaisia, vaikka työttömyys on korkealla tasolla monissa Keski-Aasian maissa.

Holmgrenin mukaan Keski-Aasian valtiot hyötynevät kuitenkin kiinalaistoimijoiden tarjoamasta laadukkaasta infrastruktuurista. Taloudelliset riskit liittyvät korruptioon, sillä on vaara, että hankkeen resursseja ei jaeta taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden vaan suhteiden perusteella, arvioi Holmgren.

Holmgrenin mukaan Uusi silkkitie -hanke on toistaiseksi pysähtynyt EU:n rajoille, sillä kiinalaisten yritysten suosimiseen perustuva malli on osoittautunut sopimattomaksi suhteessa EU:n vapaan kilpailun sääntöihin. EU:n jättäytyminen pois hankkeen piiristä vahingoittaisi hanketta vakavasti, sillä EU on merkittävä kauppakumppani useimmille Uuden silkkitien valtioille.

Jos Uusi silkkitie selviää taloudellisista ja poliittista ongelmistaan, niin Suomi on Holmgrenin mukaan ”otollisessa paikassa, sillä sijaitsemme suunnitellun arktisen radan ja Itämeren laivareittien risteyskohdassa. Suomen kannattaisikin yrittää varmistaa, että Uuden silkkitien Itämeri-kytkökset kulkisivat mahdollisimman laajalti Suomen kautta.”

Keskustelua aiheesta

Jyrki Kataiselle uusi oikea käsi

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) on valinnut kabinettipäällikökseen kokoomuksen valtiosihteerin Risto Artjoen (kok.). Artjoki toimii tällä hetkellä kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteerinä.

Nykyinen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi (kok.) palaa maaliskuussa Suomeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi.

Nykyisen komission kausi on päättymässä ensi vuonna.

Keskustelua aiheesta