Niinistö kirjoittaa, että maailma on menettänyt vankkumattoman sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen tukijan ja suuren rauhanvälittäjän.

President Niinistö on the passing of Mr. Kofi Annan: The world has lost a staunch supporter of the international rules-based order and a great peacebuilder. On behalf of myself and the Finnish people, I offer my deepest condolences to his family and loved ones.

— TPKanslia (@TPKanslia) August 18, 2018

– Hän arvosti perinteistä, hiljaista diplomatiaa. Hän rakensi kylmän sodan jälkeen rauhan agendaa, yhdistämällä YK:ta ja sen rauhanturvaamisoperaatioita, Unto sanoo.

Ghanalainen Annan toimi YK:n seitsemäntenä pääsihteerinä vuosina 1997–2006.

Vuonna 2001 Annan valittiin toiselle viisivuotiskaudelle. Samana vuonna hän otti vastaan Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä YK:n kanssa. Palkinnon perusteluissa Nobel-komitea sanoi Annanin tuoneen uutta elämää järjestöön ja korosti, että ainoa tie rauhaan ja yhteistyöhön kulkee YK:n kautta.

Annanin uralle mahtui myös synkkiä hetkiä, kuten Ruandan kansanmurha vuonna 1994. Annan vastasi tuolloin YK:n rauhanturvaoperaatioista. Annan sai kritiikkiä passiivisuudestaan, mutta Unton mukaan kansanmurhaa ei saatu estettyä ennen kaikkea siksi, että suurvallat olivat haluttomia lähettämään joukkoja maahan.

– Ruanda kuitenkin vaikutti siihen, että Annan halusi myöhemmin kehittää YK:n rauhanturvaoperaatioita, Unto arvioi.

Annan itse kertoi vuonna 2013 Time-lehdelle, että YK:n kyvyttömyys estää Yhdysvaltain invaasio Irakiin vuonna 2003 oli hänen uransa synkin hetki.

– Tein paljon töitä – puhuin kaikkien johtajien kanssa maailmassa. Yhdysvalloilla ei ollut turvallisuusneuvoston tukea, joten he toimivat ilman sitä, hän sanoi.

Johtaessaan YK:n rauhanturvaoperaatioita 1990-luvun puolessavälissä Annan ajautui konfliktiin YK:n silloisen pääsihteerin Boutros Boutros-Ghalin kanssa hyväksyttyään sotilasliitto Naton rajut pommitukset Kosovossa Bosnian serbejä vastaan. Boutros-Ghali vastusti pommituksia.

– Kylmän sodan jälkeisessä maailmassa rauhanvälitykseen kuului myös rauhaan pakottaminen, ajatus siitä, että voidaan puuttua valtioiden asioihin, kuten Balkanilla kävi, Unto sanoo.

Hänen mukaansa diplomaattinen Annan onnistui rakentamaan hyvät suhteet YK:ssa suurta valtaa käyttävän turvallisuusneuvoston kanssa. Unton mukaan Annanin toiminnan kaltaiselle hiljaiselle diplomatialle on tarvetta nykymaailmassakin.

– Toivottavasti sellaista diplomatiaa on nykymaailmassa enemmän, kuin mitä pinnalle nyt näkyy. Tällä hetkellä YK on vaikeuksissa, kuten koko kansainvälinen multilateraalinen yhteistyö, kun kaikkialla nationalismi nousee, hän sanoo.

Annan ponnisteli koko uransa rauhanprosessien eteen, myös YK-uransa jälkeen, sanoo Tampereen yliopiston rauhantutkimuskeskuksen Taprin emeritusprofessori Tuomo Melasuo.

– Sellaista on harva tehnyt, hän sanoo.

Melasuo sanoo, että uransa jälkeen Annan edisti rauhaa perustamalla muun muassa Kofi Annanin rauhanturvaamiskeskuksen Ghanaan.

Väistyttyään pääsihteerin tehtävästä Annan toimi myös entisistä maailman johtajista koostuvan Elders-ryhmän puheenjohtajana. Ryhmään kuuluu muun muassa presidentti Martti Ahtisaari.