Uutiset

Schafeitel esitti yt-neuvotteluja, lomautuksia ja rekrytointikieltoja Tampereen kaupungin työntekijöille

Tampereen kaupunki tarvitsee lisää tuloja eli rahaa.
Tampereen kaupunki tarvitsee lisää tuloja eli rahaa.
Tampereen kaupunki tarvitsee lisää tuloja eli rahaa.

Tampereen kaupungin talouskatsaus alkuvuodelta 2018 kertoo, ettei kaupungin taloudessa ole näkyvissä helpotusta ainakaan ihan äkkiä. Kaupungin tammi-huhtikuun tulos on 16,9 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tulos oli 15,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Toimintakate on kasvamassa viidellä prosentilla vuodesta 2017. Valtuuston hyväksymän vuoden 2018 muutetun talousarvion mukainen tilikauden tulos on 18,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Huhtikuun tilanteen perusteella laadittu koko vuoden tulosennuste on vieläkin heikompi. Tulosennuste päätyy 57,8 miljoonan euron alijäämään. Tilikauden tulosennuste on 39,2 miljoonaa euroa vuosisuunnitelmaa heikompi.

Suurimmat menojen ylitykset ovat hyvinvoinnin palvelualueella, jonka tilinpäätösennuste on 56,5 miljoonaa euroa vuosisuunnitelmaa huonompi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakate on ylittymässä 52,0 miljoonalla eurolla budjetoidusta. Muilla palvelualueilla ylitykset ovat tavan mukaan huomattavasti pienempiä, jos niitä on laikaan.

Verorahoituksen arvioidaan kasvavan 2,1 prosenttia.

Suurten poikkeamien vuoksi valtuuston 20. elokuuta pidettävään kokoukseen valmistellaan kuluvan vuoden talousarvioon tehtäviä muutoksia.

Säästöohjelman toimia voidaan aikaistaa

Yrjö Schafeitelin (TaPu) populistisen tulkinnan mukaan suurin syy kaupungin talouden epätasapainoon on puoluepolitiikassa. Poliitikot kun kävelevät taloudesta vastaavien virkamiesten yli. Käynnistetty talouden tasapainottamisohjelma on hänen mielestään riittämätön.

– Käyttöön on otettava järeät toimet. Niin järeät, ettei pormestarikoalitiokaan sitä ehkä kestä.

Riitta Ollila (sd.) kaipaili tilaaja-tuottaja -malliin kuuluvaa sopimusohjausta. Järjestelmä pitää hänen mukaansa tulot ja menot tasapainossa.

Ollila sai ehdotukseensa heti virkamiehiltä vastauksen, jonka mukaan sopimusohjaus on nytkin osittain käytössä.

Sopimusohjausta kehui myös valtuutettu Irja Tulonen (kok.), joka kertoi mallin olevan tamperelaisten käsialaa. Hänkin oli mallin käyttämisen kannalla. Sitä tullaan hänen mukaansa soveltamaan myös maakuntien toimintaan.

Pormestari Lauri Lylyn (sd.) mukaan pohdinnassa on, voitaisiinko talouden tasapainottamisohjelman toimia aikaistaa ja toteuttaa niin sanottuja vaihtoehtoisia säästötoimia, joita säästöohjelmassa esiteltiin, mutta ei vielä laitettu käyntiin.

Lylyn mukaan palvelujen keskittäminen tulee olemaan myös yksi keino säästöjen hakemiseen.

Schafeitel esitti yt-neuvotteluja, lomautuksia ja rekrytointikieltoja

Schafeitel ehdotti uudessa puheenvuorossaan kaupungin henkilöstölle yt-neuvotteluita, kahden viikon lomautusta ja täydellistä rekrytointikieltoa. Lisäksi hän tarjosi liikelaitosten yhtiöittämistä.

– Koukkuniemi voitaisiin ulkoistaa. Ulkopuolisten palveluiden käyttöä pitäisi lisätä ja omaa vähentää.

Schafeitelin mukaan talouden tasapainottaminen edellyttää uutta ajattelutapaa. Tosin hänen esittämänsä konstit kuuulostivat aika vanhoilta ja tutuilta.

Riitta Ollilan mukaan ostopalvelujen hintoja on verrattu oman tuotannon hintoihin eikä suuria eroja ole löydetty.

Sanna Marinkaan (sd.) ei havainnut Schafeitelin ajattelusta suuria uutuuksia. Hänen mukaan esitetyt keinot merkitsisivät kaupungin sulkemista.

Aila Dündar-Järvisen (sd.) mukaan Schafeitelin puheet vain provosoivat.

– Onko Schafeitelin henkilöstöön kohdistuvat ehdotukset kestävää henkilöstöpolitiikaa, hän kysyi.

Anne Liimola (sd.) kehoitti Schafeitelia tutustumaan kaupungin työpaikkoihin ja työntekijöihin, koska hänen mukaansa Schafeitelin asiantuntemuksessa olisi tässä mielessä parannettavaa.

Valtuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen (kok.) muistutti, että valtuustolla olisi mahdollisuus palata talouden säästötoimiin elokuussa, ja että maanantai-iltaan sisältyi vielä isoja ja tärkeitä asioita.

Ikosen toteamus sattoi hieman hillitä Schafeitelin provosoimaa keskustelua.

Useassa puheenvuorossa todettiin lomautusten ja vastaavien toimien herättävän työntekijöissä vain levottomuutta ja heikentävän sekä työtehoa että -ilmapiiriä.

Pormestari Lyly palasi vielä puoluepolitiikkaan todeten, ettei se estä kaupungin talouden tasapainottamista. Päinvastoin. Meneillään olevaan talouden tasapainottamisohjelmaankin poliittiset puolueet hakivat suurin ponnistuksin yksimielisiä ratkaisuja.

Ja päästiinhän sitä lopulta puhumaan myös veronkorotuksistakin. Keskustelua tosin ainakin tässä vaiheessa hillitsi se, että veronkorotus on luettu pormestariohjelmassa viimeisten konstien joukkoon. Eniten veronkorotuksen mahdollisuudesta taisi säikähtää Kokoomuksen Petri Rajala, joka useampaan otteeseen muistutti valtuutettuja pormestariohjelman sisällöstä.

Talousmiehet laskivat kaupungin kassaan kilahtavan vuodessa vajaat 10 miljoonaa euroa, jos kaupunkilaisten veroprosenttia korotettaisiin 0,25 prosentilla. Laskelmassa keksituloisen kaupunkilaisen kuukausituloksi laskettiin 3 000 euroa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat