Sd-edustajat huolissaan kyselytunnilla: ”Hallituksen tekemä poliittinen sopimus jyräsi soten alkuperäiset tavoitteet”

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

 

Sosialidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman totesi eduskunnan suullisella kyselytunnilla perustuslakivaliokunnan lausunnon olleen ”jämerä”.

– Pakkoyhtiöittäminen pois, valinnanvapaus uusiksi, aikataulun voimaanpano uusiksi, julkisen tuotannon kiellon poistaminen. Se malli jolla uudistusta ajettiin, olisi johtanut ihmisten yhdenvertaistumisen vaarantumiseen, Lindtman luetteli.

– Arvoisa puhemies, nämä asiat olivat tiedossa jo silloin, kuin hallitus antoi tätä esitystä.

Lidtman korosti, kuinka hallitus antoi esityksen tästä huolimatta.

– Kaikki palaa siihen, että tämä hallituksen tekemä poliittinen sopimus valinnanvapaudesta ja maakunnista jyräsi soten alkuperäiset tavoitteet.

Lindtman kysyikin, aikooko hallitus palauttaa sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet kärkeen, vai aikooko valtiovarainministeri Petteri Orpo pitää kiinni jääräpäisesti poliittisesta sopimuksesta, joka tekee uudistuksesta mahdottoman.

Vaikka kysymys oli osoitettu pääministerin sijaisena toimivalle valtiovarainminiseri Petteri Orpolle (kok.), puhemies Mauri Pekkarinen antoi vastausvuoron perhe- ja peruspalveluministerin Juha Rehulalle (kesk.).

Hänen mukaansa sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat täysin ennallaan.

– Perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen valinnanvapauden toimeenpanon keinot ja välineet, kuten valinnanvapaussetelit ja henkilökohtainen budjetti, ovat jatkossakin ne elementit, joilla valinnanvapaus toimeenpannaan, Rehula totesi.

– Hallitus on yksiselitteisen selvästi tavoiteaikataulussaan 1.1.2019, jolloin tämä kokonaisuus tulee voimaan.

Siellä on paljon säädöksiä, jotka muuttuvat pakkoyhtiöittämisen poistumisen myötä.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi lisäkysymyksessään alivaltiosihteeri Tuomas Pöystiä lainaten, että mikäli sote-uudistusta halutaan valmistella oikealla tavalla, vie uudistuksen käsittely ainakin marraskuulle.

– Siellä on paljon säädöksiä, jotka muuttuvat pakkoyhtiöittämisen poistumisen myötä ja joita täytyy käydä tarkalleen läpi, Rinne totesi.

Hän kertoi myös pitävänsä selvänä, että uudelle lausuntokierrokselle on tarvetta. Kierros tulee osaltaan venyttää lain valmistumista.

Rinne nosti puheenvuorossaan esiin myös Pöystin Demokraatille antaman haastattelun. Haastattelussa alivaltiosihteeri totesi, että uudistuksen mennessä lausuntokierrokselle, maakuntavaalit on mahdollista järjestää tammikuussa 2018 vain, mikäli maakuntauudistus ja valinnanvapauslainsäädäntö eriytetään.

– Mitä hallitus tulee tekemään tässä suhteessa, Rinne kysyi.

Hallituksen pitää kiinni tavoitteestaan, että uudistus astuisi voimaan 1.1.2019.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) totesi vastauspuheenvuorossaan hallituksen pitävän yhä kiinni siitä tavoitteestaan, että koko uudistus astuisi voimaan 1.1.2019.

– Olisi tärkeää ja tavoitteellista, että maakuntavaalit voitaisi pitää sen mukaisesti, mitä täällä eduskunnassa olevassa hallituksen esityksessä maakuntalakiin liittyy, Vehviläinen sanoi.

Hän kuitenkin jatkoi, että perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen hallituksen tulee arvioida muutoksien tarvetta.

– Miten paljon muutoksia tehdään, ja samassa yhteydessä arvioida tätä koko aikataulua. Me kaikki tiedämme ja myönnämme sen, että tulevien kuukausien aikataulutus on todella tiukka.

Hänen mukaansa on kuitenkin tavoitteellista, että mikäli uudistus halutaan panna voimaan vuoden 2019 alusta, niin hänestä olisi tarkoituksenmukaista pyrkiä pitämään maakuntavaalit vuoden 2018 tammikuussa.

Väkisin suudellut Teuvo Hakkarainen: ”Minulle ei käy viina – ei tipan tippaa. Siitä on päästävä kokonaan irti.”

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

Kokoomuksen kansanedustaja Veera Ruoho kertoi perussuomalaisten kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen suudelleen häntä väkisin eduskunnassa torstaina. Asiasta uutisoi MTV maanantaina.

Hakkarainen häiriköi myös sinisten ryhmähuoneessa, kertoi Aamulehti. Lehden mukaan Hakkarainen muun muassa alkoi heitellä alkoholijuomia lattialle.

Hakkarainen kommentoi tapahtuneita myöhään maanantaina Facebook-sivuillaan.

”Olen kauhean pahoillani kaikesta tapahtuneesta. Minulle ei käy viina – ei tipan tippaa. Siitä on päästävä kokonaan irti. Puoli vuotta saattaa mennä vesilinjalla, mutta paineet purkautuvat juuri ennen istuntotaukoa. Eduskuntatyön olen onneksi hoitanut hyvin.”

Hakkarainen kirjoittaa satuttaneensa Veera Ruohoa ja loukanneensa häntä.

”Tuo ei tietenkään ole ollut tarkoitukseni, mutta humalapäissäni teen typeryyksiä enkä osaa hallita voimiani. Anteeksi vielä kerran.”

Hakkarainen sanoo, ettei tällainen käytös ole hyväksyttävää millään muotoa.

”Olen itsekin menettänyt liikaa tämän ongelman takia. Ainoa ratkaisu on päästä irti alkoholista. Omin voimin se ei onnistu, joten haen siihen apua. Haluan hoitaa työni kunnialla.”

AVAINSANAT

Halla-aho lupailee IS:ssä seuraamuksia Hakkaraiselle – ”Ei pidä saattaa itseään sellaiseen tilaan, jossa hän ei voi vastata käyttäytymisestään”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho toteaa Ilta-Sanomissa, että puolueella ja eduskuntaryhmällä on kolme kurinpidollista vaihtoehtoa reagoida kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen käytökseen viime torstaina.

Silminnäkijöiden mukaan Hakkarainen kävi puoliltaöin eduskunnan kuppilassa kovakouraisesti kiinni edustajakollegaansa, kokoomuksen Veera Ruohoon.

Halla-aho sanoo IS:lle, että tietää asiasta vain sen, mitä Hakkarainen on itse kertonut ja mitä on luettavissa lehdestä.

– Hän on kertonut, että hänellä on hyvin vähän muistikuvia tapauksesta, mutta siellä on muita ihmisiä, joiden kanssa Hakkarainen on oman kertomansa mukaan tästä asiasta puhunut. Hänen omakin käsityksensä perustuu osittain siihen, mitä hänelle ovat muut kertoneet.

Normaalit kurinpidolliset toimet ovat huomautus, varoitus ja erottaminen.

Halla-ahon mukaan eduskuntaryhmän johto ja perussuomalaisten puolueen johto keskustelevat tällä viikolla, millaisia seuraamuksia Hakkaraiselle tulee.

– Emmeköhän me tästä viimeistään torstaina keskustele eduskuntaryhmän kokouksessa tai jo ennen sitä. Se on selvää, että kenenkään mielestä tällainen käytös ei ole hyväksyttävää, Halla-aho painottaa IS:n haastattelussa.

Perussuomalaisten puheenjohtajan mukaan Hakkaraiselle voi seurata puolueen tai eduskuntaryhmän taholta kolmenlaisia kurinpidollisia seuraamuksia.

– Sääntöjen mukaan normaalit kurinpidolliset toimet ovat huomautus, varoitus ja erottaminen. Hakkarainen ilmoittaa, ettei muista tapahtumista mitään, muttei se ei poista hänen vastuutaan siitä, että hänen ei pidä saattaa itseään sellaiseen tilaan, jossa hän ei voi vastata käyttäytymisestään, Halla-aho korostaa lehden haastattelussa.

Li Andersson avautuu Teuvo Hakkaraisen käytöksestä: ”Kuulostaa päinvastoin siltä…”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson on ottanut kantaa perussuomalaiten varapuheenjohtajan, kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen käytökseen.

– Teuvo Hakkaraisen käytöksessä ei ole mitään hauskaa. Kuulostaa päinvastoin siltä, että edustaja humalassa on pahoinpidellyt ja ahdistellut kolleegansa, vaan muutama päivä sen jälkeen, kun eduskunta on puhunut häirinnän nollatoleranssin tärkeydestä. Nyt nähdään mitä se tarkoittaa, Li Andersson kirjoittaa Twitterissä.

Muun muassa Ilta-Sanomat on tänään kertonut, että lehden tietojen mukaan Hakkarainen on suudellut väkisin kansanedustaja Veera Ruohoa (kok.) eduskunnan pikkujouluissa.

– Olen satuttanut kansanedustaja Veera Ruohoa ja loukannut häntä. Tuo ei tietenkään ole ollut tarkoitukseni, mutta humalapäissäni teen typeryyksiä enkä osaa hallita voimiani. Anteeksi vielä kerran, Hakkarainen kirjoittaa itse Facebookissa.

Keskustelua aiheesta

Puhemieheltä meni kuppi nurin: eduskunnan pikkujouluille loppu?

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) selvittää Eduskuntatalon kaikkien pikkujoulujen lopettamista. Kaleva ja Verkkouutiset uutisoivat, että Lohela kirjoittaa asiasta Facebook-sivullaan.

Lohela kertoo pyytävänsä eduskuntaryhmiltä näkemyksiä asiasta.

Eduskuntaryhmien pikkujouluilla on Lohelan mukaan perinteensä, mutta jos käytös ei ole sitä, mitä sen eduskunnassa kuuluisi kaikissa olosuhteissa olla, on perinnettäkin puhemiehen mielestä tarkasteltava uudelleen.

Viime torstain pikkujoulujuhlat eduskunnassa ovat nousseet uutisiin järjestyshäiriöiden vuoksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen häiriköi sinisten ryhmähuoneessa eduskunnassa viime torstain pikkujoulujen yhteydessä, kertoo Aamulehti. Lehden mukaan Hakkarainen muun muassa alkoi heitellä alkoholijuomia lattialle.

AL:n silminnäkijäkertomusten mukaan Hakkarainen käyttäytyi aggressiivisesti ja uhkaavasti, kun työministeri Jari Lindström (sin.) pyysi häntä poistumaan sinisten ryhmähuoneesta. Hakkarainen pyysi myöhemmin Facebookissa tapahtunutta anteeksi. Lindström kiisti Iltalehdelle, että Hakkarainen olisi haastanut käsirysyyn.

Aamulehden mukaan saman pikkujouluillan yhteydessä kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) kutsuttiin lääkärin roolissa apuun täysistuntosalista, kun perussuomalaisia edustavalla henkilöllä epäiltiin alkoholimyrkytystä. Kyse ei ollut kansanedustajasta. Paikalle hälytettiin myös ambulanssi.

 

HS:n päätoimittaja vakuutti Ylellä seisovansa kohujutun takana – ei aio erota, jatkojutuille tuli aikalisä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi vakuutti illan Ylen A-studiossa, että lehti seisoo edelleen kohua aiheuttaneen tiedustelu-uutisensa takana. Hänen mukaansa HS ei ole rikkonut mitään lakia.

– On ollut yllättävää, kuinka viranomainen on reagoinut tähän [juttuun], mutta seisomme jutun takana, Niemi ihmetteli A-studiossa.

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina Puolustusvoimien Viestikeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin, jossa käytettiin salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja.
Niemi huomautti A-studiossa, että monet meillä turvaluokitellut asiat ovat avoimia tietoja esimerkiksi Ruotsissa.

Keskusrikospoliisi tutkii tapausta turvallisuussalaisuuden paljastamisena ja virkasalaisuuden rikkomisena. Tapauksella on arvioitu olevan vaikutusta kansalliseen turvallisuuteen ja Suomen suhteisiin muihin maihin. Jutussa on epäiltynä rikoksesta ainakin Helsingin Sanomien henkilöstöä.

Niemeltä kysyttiin Ylen A-studion haastattelussa, että pelottaako jutun julkaisusta seuraava mahdollinen rangaistus, totesi hän siihen, että ”kyllä tämä on hyvin vakavasti otettava”.

– Kyllä se tietenkin huolettaa, mutta lähdemme siitä, että oikeus tekee päätöksen aikanaan ja sitten näemme mitä siitä tulee, mutta lähtökohtaisesti katsomme, että emme ole mitään lakia rikkoneet.

Toistaiseksi luottamus on olemassa.

Niemen mukaan Helsingin Sanomat päätti tehdä jutun, koska tiedustelulakia ollaan uudistamassa. Lehti halusi kiinnittää huomiota sotilastiedusteluun, jonka yleisö tuntee kaikkein heikoiten. Hän kuitenkin myönsi, että Helsingin Sanomat olisi voinut selittää yleisölle paremmin syyt, miksi juttu tehtiin.

– Mutta jutussa esitetyt tiedot ja siihen liittyvät journalistiset seikat pitävät kyllä kutinsa, Niemi painotti A-studiossa.

Niemi totesi, ettei aio erota omatoimisesti, koska sellaista virhettä ei ole ilmennyt, että se olisi tarpeen. Hänen mukaansa Sanoman hallitus arvioi, voiko hän jatkaa lehden vastaavana päätoimittajana. Se on pyytänyt selvityksen uutisoinnin journalistisesta prosessista.

– Toistaiseksi luottamus on olemassa, Niemi sanoi Ylen A-studiossa.

Helsingin Sanomat lupasi lauantaina, että se julkaisee samasta aiheesta jatkojuttuja, joista ensimmäisen piti tulla julki sunnuntaina. A-studiossa kysyttiin, miksei jatkojuttuja ole kuitenkaan julkaistu.

– Olemme ottaneet aikalisän. Harkitsemme tarkasti seuraavien juttujen julkaisun. Se ei tietenkään tarkoita sitä etteikö jatkojuttuja tulisi. Meidän tehtävänä on käsitellä aihetta jatkossakin, Niemi vastasi.