Wallin ja Tuppurainen ovat jättäneet asiasta eriävän mielipiteen.

– Eläinten oikeuksiin liittyvät, tuotantoeläinten hyvinvointi, ruuan alkuperäkysymykset sekä kiinnostus lemmikkieläinharrastusta kohtaan luovat tarpeen itsenäiselle valtion viranomaiselle. On lyhytnäköistä olla jatkamatta virkaa tilanteessa, jossa eläinsuojeluasiamiehen työ saatiin hyvin käyntiin ja eläinsuojeluasiamies saavutti tunnettavuutta, Wallin ja Tuppurainen sanovat.

Eläinsuojeluasiamiehen virka perustettiin viime hallituskaudella SDP:n aloitteesta koordinoimaan valtakunnallista eläinsuojelupolitiikkaa.

– Eläinsuojeluasiamiehen kustannukset ovat pienet mutta hyödyt erittäin suuret. Suomi on ollut eläintensuojelussa edistyksellinen ja vain harvassa muussa maassa on eläinsuojeluasiamiestä. Tätä ei pidä nyt romuttaa.

Tytti Tuppurainen. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

Wallin ja Tuppurainen ovat huolissaan Sipilän hallituksen eläinsuojelupolitiikasta. Heidän mukaansa hallitusohjelman kirjaukset herättävät kysymyksen, miten kunnianhimoinen eläinsuojelulaista onnistutaan tekemään, jos maataloustuottajien kustannukset eivät saa hallituskaudella nousta.

Wallinin ja Tuppuraisen mielestä hallituksella on nyt tarkistuksen paikka.

– Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on viivästynyt ja muut eläinten pitoa parantavat säädökset ovat olleet vastatuulessa. Suomi tarvitsee eläinsuojeluasiamiehen koordinoimaan valtakunnallista eläinsuojelupolitiikkaa sekä kunnianhimoisen eläinsuojelulain, joka vastaa kansalaisten käsitystä sekä lemmikki- että tuotantoeläinten hyvästä kohtelusta, he päättävät yhteisen kannanottonsa.