Politiikka

Sd-kansanedustaja huolissaan vammaispalvelulakiesityksestä: ”Valmisteltava uudelleen”

Hanne Salonen / Eduskunta
Hanne Salonen / Eduskunta
Hanne Salonen / Eduskunta

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja on huolissaan sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevan vammaispalvelulakiesityksen rajauksista. Esityksen rajaukset ovat hänen mielestään ihmisten, erityisesti muistisairaiden, yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta ongelmallisia, jopa syrjiviä. 

– Lain tarkoituksena on muun muassa toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, edistää itsenäistä suoriutumista sekä turvata riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. Nämä tavoitteet ovat kannatettavia, hän toteaa.

– Luonnoksessa kuitenkin esitetään lain soveltamisalaan rajausta, jonka mukaan lakia ei sovellettaisi, jos henkilön avun tai tuen tarve johtuu pääasiassa korkean iän myötä alkaneista, lisääntyneistä tai pahentuneista sairauksista tai vammoista.

Tällaista ikään liittyvää rajausta voidaan Mäkisalo-Ropposen mukaan pitää yksilöiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta ongelmallisena. Lain rajausta voidaan pitää epämääräisenä erityisesti muistisairaiden ihmisten näkökulmasta. Muistisairaudet ovat eteneviä neurologisia sairauksia eivätkä ne kuulu normaaliin ikääntymiseen hän toteaa. 

 – Lakiesityksen perusteluissa ohjataan arvioimaan sitä, mikä on normaaliin ikääntymiseen liittyvää toimintakyvyn heikkenemistä käyttämällä vertailuryhmänä henkilön ikäryhmän tavanomaista toimintakykyä. Tämä lisää eriarvoisen kohtelun mahdollisuutta ja riskiä, että päätöksiä tekevät henkilöt tulkitsevat virheellisesti esimerkiksi tiettyjen neurologisten sairauksien liittyvän normaaliin ikääntymiseen.

Jos vammaispalvelulain uudistus toteutuu nyt esitetyssä muodossa, tilanteeseen ei tule korjausta.

Uuden lain pykäläperusteluissa todetaan, että niissä tilanteissa, joissa henkilö jää vammaispalvelulain soveltamisalan ulkopuolelle, palvelut järjestetään vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisesti. Mäkisalo-Ropponen kuitenkin huomauttaa, että vanhuspalvelulaki tai sosiaalihuoltolaki eivät kuitenkaan takaa vammaispalvelulakiin kirjattuja oikeuksia erityispalveluihin kuten esimerkiksi henkilökohtaiseen apuun ja tarpeen mukaisiin kuljetuspalveluihin.

– Tällä hetkellä muistisairaiden oikeus kuljetuspalveluihin riippuu siitä, missä kunnassa henkilö asuu. Joissakin kunnissa palveluita annetaan vammaispalvelulain mukaan, toisissa vammaispalvelulakia ei noudateta. Jos vammaispalvelulain uudistus toteutuu nyt esitetyssä muodossa, tilanteeseen ei tule korjausta.

Kaikilla vammaisilla henkilöillä tulee olla yhdenvertainen oikeus saada tarvitsemansa apu ja tuki

Mäkisalo-Ropponen korostaa, että kaikilla vammaisilla henkilöillä tulee olla yhdenvertainen oikeus saada tarvitsemansa apu ja tuki vamman laadusta tai syntyperusteesta riippumatta.

– Uuden vammaispalvelulain soveltamisalan rajaus on paitsi YK:n vammaissopimuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevan 5. artiklan myös perustuslain yhdenvertaisuussäännöksen ja yhdenvertaisuuslain syrjinnän kieltoa koskevan säännöksen vastaisena.

Hallituksen esitys vammaispalvelulaista oli alun perin tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2017, mutta ministeriöstä saatujen tietojen mukaan esitys siirtyy annettavaksi aikaisintaan kevätistuntokaudella 2018 ja lain voimaantulo vuoteen 2020. Tämä johtuu siitä, että lakia on valmisteltu sote- ja maakuntalaki huomioiden ja sen on tarkoitettu tulemaan voimaan maakuntien aloittaessa toimintansa.

– On hyvä, että esitystä uudesta laista ei tuoda eduskunnalle kuin aikaisintaan kevätistuntokaudella 2018. Lakiesitys on valmisteltava uudelleen muistisairaat ihmiset huomioiden.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat