Politiikka

SDP esitti kovasanaisesti epäluottamusta: ”Eduskunnalle tässä näytelmässä ei annettu kummoista roolia” – ”Osalla taisi olla merkatut kortit tässä pelissä”

Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Antti Lindtman.
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Antti Lindtman.
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Antti Lindtman.

SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman  puhui pääministerin tiedonannoista eduskunnassa oppositiosta ensimmäisenä.

– Vaikeina aikoina arvojen merkitys korostuu. Lauantaina 10.6.2017 Suomessa heräsi paljon toivoa. Molempien hallituspuolueiden puheenjohtajat sanoivat pohtivansa

hallitusyhteistyön tulevaisuutta juuri arvojen näkökulmasta.

– Kyse on myös periaatteista, ei pelkästä hallitusohjelmaan sitoutumisesta, ministeri Petteri Orpo (kok.) kiteytti.

– Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puhui ihmisyyskäsityksestä ja perusarvokysymyksistä.

– Moni ajatteli, että vihdoinkin. Politiikka palautetaan perusasioihin. Suvaitsemattomuudelle, vihapuheelle laitetaan rajat.

– Tiistaihin tultaessa arvopuheet olivat poissa – suunta vaihtui suihkukoneen nopeudella: arvot vaihtuivat valtapolitiikkaan. Pääministeri Sipilä peruutti lennosta hallituksen eronpyynnön. Hallitus päätti jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut.

– Tämän päivän tietojen valossa johtopäätös on selkeä. Tässä korttipelissä osalla pelaajista taisi olla merkatut kortit.

– Vastuulliset päättäjät eivät saa toimia niin että sanat halpenevat suussa, ja arvot latistuvat sanahelinäksi. Ei pitäisi puhua tasa-arvosta, jos samalla tekee eriarvoisuutta kasvattavia päätöksiä.

– Niin sanotussa hallituskriisissä puhuttiin arvoista. Näin hallitus ehti sanoillaan luoda toivoa uudesta johtajuudesta, mutta teot veivät luottamuksen.

– Kansanedustaja Hjallis Harkimo (kok.) antoi asiasta eilen tyhjentävän arvion: Viime viikollahan meillä oli hallituskriisi, joka oli hallituskriisi kaikille muille paitsi Soinille, Orpolle ja Sipilälle.

Harkimo ihmetteli diiliä, miten ministeripaikat säilyvät, vaikka kansanedustajien lukumäärä lähes puoliintui.

– Saa nähdä, onko totuudenpuhujalla majatalossa tilaa.

– Kansanedustajalla on ja pitää olla täysi oikeus jättää puolueensa, jos he katsovat puolueen suunnan muuttuneen. Oikeutusta kuitenkin lisäisi, jos ratkaisuun ei liittyisi omien ylisuurten valtapaikkojen turvaaminen. Muutoin ulkopuoliselle tämä selittyy kaukaa historiasta. 30 hopearahaa ovat vain muuttuneet viideksi ministeripaikaksi. Ja juuri tällä kohtaa hallitus tekee moraalisen haaksirikkonsa: ylevistä arvoista laskeudutaan ohdakkeiseen todellisuuteen.

– Pääministeri Sipilä käveli ratkaisuillaan eduskunnan ylitse. Hätäisesti asiaan pyydettiin siunaus entiseltä eduskunnan keskustalaiselta pääsihteeriltä ja yhdeltä

emeritusoikeusoppineelta. Virassa olevien oikeusoppineiden näkemykset sivuutettiin. Oikeuskanslerin virka oli tätä ennen päätetty jättää puoleksi vuodeksi odottamaan valittua viranhaltijaa. Professori Lavapuro kuvaa tapahtunutta ”vakavaksi ongelmaksi”.

– Eduskunnan puhemies, jonka olisi pitänyt vartioida parlamentin asemaa, kuului itse loikkaajiin, joten sekin vartiovuoro jäi täyttämättä.

– Presidentti Niinistö heräsi asiaan viikonvaihteessa sanoen, että hallituksen eronpyyntö olisi voinut olla paikallaan. Pehmennettynäkin presidentin kannanotto oli kova ja

poikkeuksellinen. Sen pitäisi pysäyttää meidät kaikki tässä salissa. Kaikissa tapauksissa olemme jälleen saaneet yhden esimerkin, että kaikkea valtaa ei

pidä keskittää yksiin käsiin – ei myöskään pääministerin käsiin.

– Hallitus yrittää nyt jatkaa olemassaoloaan muina miehinä. Se jatkaa kuitenkin parlamentaarisesti ja moraalisesti ohentuneena ilman kansalaisten enemmistön tukea. On ilmeistä, että hallituksen takana on enää vajaa 40 prosenttia kansasta. Se ei ole

paljoa.

– Moraalisen laskuopin tulos on vielä huonompi. Politiikka, yhteisten asioiden hoitaminen, ei pitäisi olla korttipeliä valtapaikoilla. Arvojen ei pitäisi olla vaihdannan pelimerkkejä.

– Eronpyyntö ja uudet hallitusneuvottelut olisivat antaneet mahdollisuuden keskustella Suomen linjasta ja samalla mahdollisuuden tarkistaa linjaa sosiaalisesti

oikeudenmukaisempaan suuntaan. Sitä mahdollisuutta ei haluttu käyttää – valtapoliittisten päämäärien johdosta.

– Hallitusneuvottelut olisivat antaneet eduskunnalle mahdollisuuden hakea toisenlaista politiikkaa. Sitä sosialidemokraatit esittivät. Voi olla, että nyt nähty varmistaa sen, ettei

todelliseen muutokseen ole mahdollisuutta ilman kansan uutta valtakirjaa, ilman eduskuntavaaleja.

– On sanottu, että hallitusneuvotteluita ei pidä uudelleen avata, koska talous kasvaa. Kyllä, talous kasvaa ja kansainvälinen, erityisesti Suomen päämarkkina-alueilla puhaltava

myötätuuli tukee vuonna 2015 tapahtunutta käännettä. Valitettavasti tässä käänteessä kaikki suomalaiset eivät ole mukana.

– Epäoikeudenmukaiset leikkaukset jatkuvat ja uudet veronalennukset, kuten apteekkarivähennykset ja miljoonaperintöjen verotuksen keventämiset tuovat kymmenien tuhansien uudet edut heille, joilla ennestään jo eniten on.

– Edellä sanotun perusteella esitän seuraavan epäluottamuslauseen. ”Tapa, jolla hallitus koottiin ei edusta avoimen kansanvaltaisen demokratian toimintaperiaatteita. Koska hallitus ei myöskään ollut valmis uudistamaan hallitusohjelmaa ja sen arvopohjaa esitän, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Puhe on lyhennetty versio.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat