SDP haluaa selvittää CETA-sopimuksen riskit ehdotettua tarkemmin – Timo Harakan esitys laajennetusta valiokuntakäsittelystä sai kannatusta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n kansanedustajat Tuula Haatainen (vasemmalla), Maarit Feldt-Ranta ja Timo Harakka eduskunnan täysistunnossa tänään.

Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelua EU:n ja Kanadan välisestä CETA-vapaakauppasopimuksen hyväksymisestä.

– Pidän järkevänä, että edistetään pyrkimyksiä luoda monenväliset puitteet sellaisille kansainvälisille investoinneille, jotka vastaavat sekä kehittyvien maiden että teollisuusmaiden intressejä mutta jotka kunnioittavat kansainvälisiä sopimuksia ympäristöstä, reilusta työstä ja ihmisoikeuksista. Tähän CETA-sopimukseen liittyy hyötyjä, mutta siihen liittyy myös suuria riskejä, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden, ympäristön ja reilun työelämän osalta, SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta totesi.

Monien SDP:n edustajien puheenvuoroissa toivottiin, että sopimuksen riskit arvioitaisiin nykyistä paremmin, mikä edellyttäisi ehdotettua laajempaa valiokuntakierrosta.

Yksi iso sopimuksen kysymys koskee esimerkiksi sosiaali- ja terveypalveluja: voidaanko niitä sopimuksen hyväksymisen jälkeen näin haluttaessa palauttaa takaisin julkiseen tuotantoon.

Feldt-Ranta siteerasi keskustelussa eduskunnan tarkastusvaliokuntaa: ”Valtion taloudellinen riski näyttää muodostuvan siitä, jos lainsäätäjä tulevaisuudessa haluaisi palauttaa jo kertaalleen yksityistetyt palvelut julkisen tahon tuotettaviksi. Tällöin valtio/maakunnat joutuvat varautumaan maksamaan korvauksia niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin yksityisille toimijoille. Epätietoisuus korvausten määrästä tai pelko huomattavista korvauksista voi tosiasiallisesti johtaa siihen, että markkinoiden avaaminen jää pysyväksi.”

– Tämän ja muidenkin riskien takia on erittäin tärkeää, että eduskunta läpivalaisee tämän asian perusteellisesti, hän sanoi.

”Toivottavasti saamme mallin, että muutoksista ei voida Suomea haastaa oikeuteen.”

Hallituspuolueiden kansanedustajista Pekka Puska (kesk.) muistutti, mitä kävi ilmi keväisen sote-käsittelynoikeusoppineiden lausunnoista.

Jos sote-keskukset olisi yhtiöitetty, sote-lakiemme myöhemmät muutokset olisivat Puskan mukaan voineet aiheuttaa korvausvaatimuksia suomalaisia firmoja omistavilta kansainvälisiltä terveysalan jättifirmoilta.

– Me toivottavasti saamme nyt keväällä sellaisen mallin, että näistä muutoksista ei voida Suomea haastaa oikeuteen, ja tässä asiassa täytyy luottaa ministerin vakuutukseen tästä sopimuksesta, Puska sanoi.

Asian esitellyt ulkomaankauppa ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) katsoo, ettei sopimus rajoita millään tavalla eduskunnan tai Suomen viranomaisten oikeutta puuttua sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamistapaan eikä myöskään palauttaa niitä kilpailulle avatuilta markkinoilta takaisin julkisen sektorin yksinoikeustuotantoon.

”Kunhan se toteutetaan oikealla tavalla.”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti vapaakaupan positiivisista vaikutuksista. Hän muun muassa totesi sen vähentäneen globaalia köyhyyttä merkittävästi.

– Sillä on ollut siis yhteiskuntien ja ihmisten välistä tasa-arvoa vahvistavia elementtejä, kunhan se toteutetaan oikealla tavalla.

– On kuitenkin niin, että kansalaisjärjestöillä, kansalaisilla ja poliittisilla puolueillakin on epäilyksiä sen suhteen, miten tämä nyt käsittelyssä oleva sopimus ja ylipäätään vapaakauppajärjestelmään ja investointisuojaan liittyvät elementit voidaan varmistaa toimimaan sillä tavalla, että niistä ei aiheudu haittaa kehittää ympäristönormeja, kehittää kansalaisyhteiskuntaa, kehittää julkisen sektorin toimintoja, Rinne kuitenkin jatkoi.

Hän kysyi Mykkäseltä pariinkin kertaan sen perään, että eduskunnan valiokunnat voisivat käsitellä sopimuksen hyväksymistä ehdotettua laajemmin.

Lopulta SDP:n kansanedustaja Timo Harakka teki esityksen, jonka mukaan hallituksen esitys lähetettäisiin ulkoasiainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, lakivaliokunnan, talousvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan, ympäristövaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.

Puhemiesneuvosto puolestaan ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle vain perustuslakivaliokunta, lakivaliokunta ja talousvaliokunta antavat lausunnon.

Harakan mukaan kansalaisliikkeiden esittämä huoli ja arvostelu siitä, että sopimus pitäisi sisällään Suomen ja Kanadan yhteisten tavoitteiden vastaisia ylikansallisten yritysten ylivallan mahdollistavia pykäliä, täytyy tutkia valiokunnissa huolellisesti.

Harakan esitystä kannattivat vihreiden kansanedustaja Johanna Karimäki sekä SDP:n kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta ja Satu Taavitsainen. Asiasta on siis luvassa äänestys.

– Mielestäni on tiedostettava, että tämänkaltaisiin sopimuksiin voi aina sisältyä riskejä, jotka on tarkkaan käytävä läpi, ennen kuin sopimus voidaan hyväksyä. Sopimuksessa ei saa olla mitään sellaista, jolla alennetaan suomalaisia sosiaalisia, työelämän tai ympäristön standardeja. Niiden tulee olla meidän kansallisissa käsissämme, Satu Taavitsainen sanoi.

Keskustelua aiheesta

Tietämättömyys lisää pelkoa, sanoo Henry Hedman, joka toivoo Suomeen romanikansanedustajia: ”Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani”

Kuva: Jari Soini

”Mä näytän vielä teille, että mekin olemme ihmisiä”-ajatus oli voimakkaana opetusneuvos Henry Hedmanin mielessä jo lapsena. Hän muistaa kerran oman perheensä päässeen yöpymään saunaan.

Sieltä piti lähteä aikaisin aamulla, etteivät muut näkisi romanien yöpyneen heillä. Terve itsetunto on tuonut mukanaan rohkeuden tarttua toimeen ja esiintyä.

– Suurin osa ihmisten peloista ja kielteisistä asenteista johtuu tietämättömyydestä tai jostakin kielteisestä kokemuksesta.

Jotkut miettivät jopa paikkakunnalta muuttamista kuullessaan romaniperheen muuttavan naapuriin. Näin kävi myös Hedmanien kohdalla. Ennakkoluulot murenivat tutustumisen kautta.

– Mikään asia ei ole liian vaikeaa, kun haluamme ottaa toisen kulttuurin huomioon ja samalla kunnioittaa omaa kulttuuriamme.

Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Opiskelijoiden keskuudessa Hedman on voinut huomata valtavan muutoksen asenteissa pääväestöön kuuluvan ja romanin tutustuessa. Vaikka romanien tilanne on Suomessa parantunut esimerkiksi koulutuksen ja asuntojen suhteen, tehtävää on vielä paljon.

– Stereotypiat ovat saaneet uusia muotoja, mutta ne ovat edelleen esteenä. Vuorovaikutus ei tahdo onnistua. Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Tunsin katseet niskassani.

Romanit ovat Hedmanin mukaan keskenään samalla viivalla ilman hierarkiaa. Hänestä hienointa heidän kulttuurissaan on kunnioituksen osoittaminen itselle ja toisille.

– On tavattoman paljon niitä romaneita, jotka viettävät hiljaista ja rauhallista elämää haluten tehdä töitä tai he ovat töissä.

Hedman oli Suomen edustajana Auschwitz-Birkenaun kansainvälisessä komiteassa 2013–2015. Jo edesmennyt Vasemmistoliiton kansanedustaja ja europarlamentikko Outi Ojala oli suositellut häntä Erkki Tuomiojalle. Heti ensimmäisessä kokouksessa hän otti esille romanien tilanteen.

– Tunsin katseet niskassani.

Hedman kiinnostui romanien holokaustista. Hänen mukaansa romaneille ei ole annettu missään vaiheessa mahdollisuutta, ei vieläkään.

– Romaneja tapettiin keskitysleireillä kuusisataatuhatta, toista miljonaa metsissä ja muissa paikoissa. Osa kuoli nälkään ja tauteihin eri maissa.

Romanien kärsimys on haluttu Hedmanin mukaan vaientaa, koska Suomesta ei annettu yhtäkään romania keskitysleirille.

– Esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa tapettiin kokonaisia romaniyhteisöjä.

Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Hedmanista on erityisen tärkeää miettiä, kenelle antaa äänensä demokraattisessa yhteiskunnassa, ettei historia toistaisi itseään. Ihmisoikeuksien ja toisten ihmisten kunnioittamisen tulisi olla etusijalla. Hedmanin toiveena on saada eduskuntaan myös romanikansanedustajia.

– Tiedon pitäisi vaikuttaa ja saada aikaan jopa asennemuutosta. Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Yllättävän monella pääväestöönkin kuuluvalla on romanitausta. Turvapaikahankijoiden tulo on parantanut romanien asemaa Suomessa. He ovat jo tuttuja kaukaa tulleisiin verrattuna.

– Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani.

Lue koko laaja Henry Hedmanin haastattelu torstain 23. marraskuuta Demokraatista.

AVAINSANAT

”10-vuotias hyväksikäytetty ei voinut ymmärtää mitä hänelle tapahtuu” – mies jätettiin tuomiotta, koska tyttö ei sanonut ”ei”

Kuva: Thinkstock
Kuka suojelee lapsia, kun oikeuslaitoskaan ei tee sitä?

Lastenpsykiatrian emeritaprofessori Tuula Tamminen ihmettelee hovioikeuden päätöstä, jossa 23-vuotias mies jätettiin tuomitsematta törkeästä raiskauksesta, vaikka tämä oli yhdynnässä 10-vuotiaan lapsen kanssa.

Uhrin edustaja vaati miehelle raiskaustuomiota sillä perusteella, että tämä käytti hyväksi avutonta tilaa. Hovioikeuden mielestä kymmenvuotias ei ollut laissa tarkoitetulla tavalla kykenemätön muodostamaan tahtoaan. Mies tuomittiin lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmen vuoden vankeuteen.

Professori Tamminen kertoo, että kymmenvuotiaiden kehitysaste vaihtelee, mutta sellaista yleistystä ei voi tehdä, että kymmenvuotiaan pitäisi kyetä tällaisessa tilanteessa toimimaan.

– Sanoisin niin, että jos lapsi ei ole vielä puberteettikehityksessä huomattavankin pitkällä, lapsi ei voi millään tavalla tietää, mitä hänelle mahdollisesti tapahtuu tällaisessa tilanteessa, Tamminen sanoo.

Syyttäjä ymmärtää hovin päätöksen

Jutun syyttäjä Leena Koivuniemi toteaa, että hän lähti syyttämään miestä törkeästä raiskauksesta vain sillä perusteella, että tämä olisi käyttänyt väkivaltaa teon toteuttamiseksi. Tästä hovioikeus ei löytänyt näyttöä. Hän ei ajanut syytettä raiskausrikoksesta sillä perusteella, että kymmenvuotias ei olisi kykenevä muodostamaan tahtoaan tilanteessa. Näin ollen hän ei myöskään aio hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

– Onhan se totta, että lapsi on avuton, ei siitä mihinkään päästä. Mutta siitä on lapsen osalta oma säännös, tässä tapauksessa lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö, josta mies tuomittiin. Minun mielestäni samalla perusteella ei ole järkeä lähteä syyttämään kahdesta rikoksesta.

Siinä mielessä, kun hovi hylkäsi uhrin edustajan esittämän rangaistusvaatimuksen avuttoman tilan perusteella, Koivuniemi ymmärtää hovin päätöstä.

– Mielestäni lainsäätäjä ei ole tarkoittanut sitä, että tätä käytettäisiin silloin kun avuttomuuden perusteena on pelkästään nuoruus. Lain perustelut ja esityöt eivät viittaa siihen suuntaan, Koivuniemi sanoo.

Rikosoikeuden professori: Tarvittaessa lakia pitää muuttaa

Päätöstä oudoksuu myös rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

– Niin hovioikeus kuin käräjäoikeuskin on nojannut lain esitöihin vahvasti. Siellähän ei esimerkkinä ole tätä ikää mainittu. Itse kyllä painottaisin edelleen enemmän sitä pykälässä olevaa määritelmää siitä, että henkilö on kykenemätön muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Kyllä minä katsoisin, että kymmenvuotias on kykenemätön ilmaisemaan tahtonsa.

Hänen mukaansa tapaus olisi syytä katsoa vielä korkeimmassa oikeudessa.

– Valitusluvan hakemiselle olisi ihan hyvät perusteet. Voi kysyä, että ymmärtääkö kymmenenvuotias, että mistä on kysymys ja mitä on tapahtumassa. Onko siinä eroa, onko nukkuva, humalainen tai vammainen, kun puhutaan kymmenvuotiaasta?, Tolvanen kysyy.

Hänen mukaansa tarvittaessa lakia pitää muuttaa, vaikka mies tuomittiinkin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ilta-Sanomien mukaan kansanedustaja Leena Meri (ps.) oli jo käräjäoikeuden tuomion jälkeen jättänyt lakialoitteen, jotta tällaisista rikoksista tulisi jatkossa tuomio törkeästä raiskauksesta. Lehden mukaan lakialoite on tällä hetkellä lakivaliokunnassa.

– Seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöllähän suojellaan lapsen terveyttä ja tämän raiskauspykälän suojelema oikeushyvä on seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Tässä jää kokonaan punnitsematta tämä seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus, Tolvanen sanoo.

 

Olle-Pekka Paajanen, STT

 

Keskustelua aiheesta

Maria Nyroos Helsingin Demarinaisten puheenjohtajaksi

Maria Nyroos johtaa Helsingin Demarinaisia.

Helsingin Demarinaisten puheenjohtajaksi valittiin tänään 22.11 Maria Nyroos, 27. Puheenjohtajaksi Nyroosia esitti hänen oma puolueosastonsa Nuorsosialidemokraatit NUS ry.

– Demarinaisten tehtävänä on uudistaa ja haastaa puoluetta sekä tuoda feminististä näkökulmaa politiikkaan. Demarinaisista tulee Helsingin kantava feministinen liike, joka järjestää laajasti toimintaa ja yhteiskunnallisesta keskustelua”, sanoo vastavalittu Nyroos.

– Aikamme SDP tarvitsee kipeästi feminismiä ja vahvaa naisliittoa. Tarvitsemme kokoavan voiman, joka ohjaa puolueen poliittista linjaa ja pitää huolta sorretuista ihmisryhmistä. Tarvitsemme tulta ja tappuraa, mutta myös auttavaa kättä ja siltojen rakentajaa”, linjaa Nyroos.

Tapanilan työväentalolle oli kokoontunut yli 30 demarinaisten kokousedustajaa eri puolueosastoista. Poliittisen tilannekatsauksen kokouksessa piti lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila.

Nyroos valittiin myös Helsingin ehdokkaaksi kansallisen Demarinaisten liittohallitukseen. Demarinaisten liittohallitus valitaan tulevana viikonloppuna Tampereella.

 

Keskustelua aiheesta

Antti Rinteen vuoro kritisoida Petteri Orpoa – ”poliittinen manööveri”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Oppositiojohtaja, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne,

Sanasota opposition ja hallituksen välillä kiihtyy. Hallitus väittää, etteä julkisen sektorin lomarahaleikkaukset tehtiin kikyssä. Mm. SDP ja ay-liike ovat asiasta tyyten eri mieltä. Tämä käy viimeistään ilmi‪ oppositiojohtaja Antti Rinteen (sd.) uusimmasta Twitter-viestistä.

– Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo Iltalehdessä, että kritiikki lomarahaleikkauksia kohtaan on ”poliittinen manööveri”.

– Orpo on puoliksi oikeassa: Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus oli kokoomuksen ja hallituksen poliittinen manööveri. Aivan kuten EK:n Jyri Häkämies (kok.) on sanonut, Rinne sanoo.

Sanasodan odotetaan kovenevan, kun vaalit lähestyvät.

Keskustelua aiheesta

Perustuslakivaliokunta poistattaa lakiesityksestä alkoholin etämyynnin rangaistukset

Kuva: Kari Hulkko

Perustuslakivaliokunta ei hyväksy alkoholilakiin kaavailtua etämyynnin rangaistavuutta. Valiokunnan mukaan esityksen lakitekstissä etämyynti Suomeen ei ole kiellettyä, mutta lakiesityksen perusteluiden mukaan etämyynnistä pitäisi rangaista. Ristiriidan takia perustuslakivaliokunta vaatii, että lakiesityksestä poistetaan rangaistavuus.

Jos alkoholilain uudistuksesta mietintöä tekevä sosiaali- ja terveysvaliokunta haluaisi kieltää alkoholin etämyynnin, sen pitäisi selvittää, onko kielto edes EU-oikeuden kannalta mahdollinen.

Keskustelua aiheesta