SDP haluaa selvittää CETA-sopimuksen riskit ehdotettua tarkemmin – Timo Harakan esitys laajennetusta valiokuntakäsittelystä sai kannatusta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n kansanedustajat Tuula Haatainen (vasemmalla), Maarit Feldt-Ranta ja Timo Harakka eduskunnan täysistunnossa tänään.

Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelua EU:n ja Kanadan välisestä CETA-vapaakauppasopimuksen hyväksymisestä.

– Pidän järkevänä, että edistetään pyrkimyksiä luoda monenväliset puitteet sellaisille kansainvälisille investoinneille, jotka vastaavat sekä kehittyvien maiden että teollisuusmaiden intressejä mutta jotka kunnioittavat kansainvälisiä sopimuksia ympäristöstä, reilusta työstä ja ihmisoikeuksista. Tähän CETA-sopimukseen liittyy hyötyjä, mutta siihen liittyy myös suuria riskejä, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden, ympäristön ja reilun työelämän osalta, SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta totesi.

Monien SDP:n edustajien puheenvuoroissa toivottiin, että sopimuksen riskit arvioitaisiin nykyistä paremmin, mikä edellyttäisi ehdotettua laajempaa valiokuntakierrosta.

Yksi iso sopimuksen kysymys koskee esimerkiksi sosiaali- ja terveypalveluja: voidaanko niitä sopimuksen hyväksymisen jälkeen näin haluttaessa palauttaa takaisin julkiseen tuotantoon.

Feldt-Ranta siteerasi keskustelussa eduskunnan tarkastusvaliokuntaa: ”Valtion taloudellinen riski näyttää muodostuvan siitä, jos lainsäätäjä tulevaisuudessa haluaisi palauttaa jo kertaalleen yksityistetyt palvelut julkisen tahon tuotettaviksi. Tällöin valtio/maakunnat joutuvat varautumaan maksamaan korvauksia niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin yksityisille toimijoille. Epätietoisuus korvausten määrästä tai pelko huomattavista korvauksista voi tosiasiallisesti johtaa siihen, että markkinoiden avaaminen jää pysyväksi.”

– Tämän ja muidenkin riskien takia on erittäin tärkeää, että eduskunta läpivalaisee tämän asian perusteellisesti, hän sanoi.

”Toivottavasti saamme mallin, että muutoksista ei voida Suomea haastaa oikeuteen.”

Hallituspuolueiden kansanedustajista Pekka Puska (kesk.) muistutti, mitä kävi ilmi keväisen sote-käsittelynoikeusoppineiden lausunnoista.

Jos sote-keskukset olisi yhtiöitetty, sote-lakiemme myöhemmät muutokset olisivat Puskan mukaan voineet aiheuttaa korvausvaatimuksia suomalaisia firmoja omistavilta kansainvälisiltä terveysalan jättifirmoilta.

– Me toivottavasti saamme nyt keväällä sellaisen mallin, että näistä muutoksista ei voida Suomea haastaa oikeuteen, ja tässä asiassa täytyy luottaa ministerin vakuutukseen tästä sopimuksesta, Puska sanoi.

Asian esitellyt ulkomaankauppa ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) katsoo, ettei sopimus rajoita millään tavalla eduskunnan tai Suomen viranomaisten oikeutta puuttua sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamistapaan eikä myöskään palauttaa niitä kilpailulle avatuilta markkinoilta takaisin julkisen sektorin yksinoikeustuotantoon.

”Kunhan se toteutetaan oikealla tavalla.”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti vapaakaupan positiivisista vaikutuksista. Hän muun muassa totesi sen vähentäneen globaalia köyhyyttä merkittävästi.

– Sillä on ollut siis yhteiskuntien ja ihmisten välistä tasa-arvoa vahvistavia elementtejä, kunhan se toteutetaan oikealla tavalla.

– On kuitenkin niin, että kansalaisjärjestöillä, kansalaisilla ja poliittisilla puolueillakin on epäilyksiä sen suhteen, miten tämä nyt käsittelyssä oleva sopimus ja ylipäätään vapaakauppajärjestelmään ja investointisuojaan liittyvät elementit voidaan varmistaa toimimaan sillä tavalla, että niistä ei aiheudu haittaa kehittää ympäristönormeja, kehittää kansalaisyhteiskuntaa, kehittää julkisen sektorin toimintoja, Rinne kuitenkin jatkoi.

Hän kysyi Mykkäseltä pariinkin kertaan sen perään, että eduskunnan valiokunnat voisivat käsitellä sopimuksen hyväksymistä ehdotettua laajemmin.

Lopulta SDP:n kansanedustaja Timo Harakka teki esityksen, jonka mukaan hallituksen esitys lähetettäisiin ulkoasiainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, lakivaliokunnan, talousvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan, ympäristövaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.

Puhemiesneuvosto puolestaan ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle vain perustuslakivaliokunta, lakivaliokunta ja talousvaliokunta antavat lausunnon.

Harakan mukaan kansalaisliikkeiden esittämä huoli ja arvostelu siitä, että sopimus pitäisi sisällään Suomen ja Kanadan yhteisten tavoitteiden vastaisia ylikansallisten yritysten ylivallan mahdollistavia pykäliä, täytyy tutkia valiokunnissa huolellisesti.

Harakan esitystä kannattivat vihreiden kansanedustaja Johanna Karimäki sekä SDP:n kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta ja Satu Taavitsainen. Asiasta on siis luvassa äänestys.

– Mielestäni on tiedostettava, että tämänkaltaisiin sopimuksiin voi aina sisältyä riskejä, jotka on tarkkaan käytävä läpi, ennen kuin sopimus voidaan hyväksyä. Sopimuksessa ei saa olla mitään sellaista, jolla alennetaan suomalaisia sosiaalisia, työelämän tai ympäristön standardeja. Niiden tulee olla meidän kansallisissa käsissämme, Satu Taavitsainen sanoi.

Keskustelua aiheesta

”Eikä edes edustaja Zyskowicz enää huutele” – Vihreiden Kasvi piikitteli kokoomuksen konkariedustajalle täysistuntosalissa, viittasi Aarnio-tapaukseen

Kuva: Kari Hulkko
Jyrki Kasvi.

Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) korosti eduskunnassa pitämässään vihreiden eduskuntaryhän puheenvuorossa kuinka ulkomailta löytyvät tärkeimmät opit tiedustelulakien kehittämiseen liittyvät tiedusteluviranomaisten valvontaan.

– Maailmalta löytyy valitettavan paljon esimerkkejä, miten tiedusteluvaltuuksia on käytetty väärin. Nämä väärinkäytökset ovat heijastuneet myös suomalaiseen keskusteluun, kun lain kiertämistä on pidetty tiedusteluviranomaisille ominaisena käytöksenä.

Kasvi totesikin vihreiden puolustavan paitsi suomalaisten turvallisuutta, myös heidän vapauksiaan ja oikeuksiaan.

Käsitellessään aihetta, Kasvi heitti puheensa lomassa myös piikin kokoomuksen konkariedustaja Ben Zyskowiczille. 

– Suomessa on totuttu luottamaan viranomaisiin. Mutta onneksi myös tapaus Jari Aarnio on havahduttanut meidät liiasta naiviudesta.

– Eikä edes edustaja Zyskowicz enää huutele ”eikö edustaja Kasvi luota suomalaiseen poliisiin”.

Kasvi korostikin, että tiedustelussa sisäinen valvonta ei riitä, vaan tarvitaan myös aidosti riippumatonta ulkoista valvontaa.

Zyskowiczilta ei kuitenkaan saatu Kasvin huomautukseen totuttua nopeaa kuittausta välihuudon muodossa, sillä hän ei ilmeisesti ollut paikalla salissa seuraamassa vihreiden ryhmäpuhetta.

Vihreät samoilla linjalla SDP:n kanssa kiireellisestä menettelystä.

Eduskunnan täysistunnossa aloitettiin tänään tiedustelulakien käsittely lähetekeskustelulla. Istunnon aluksi oikeusministeri Antti Häkkänen, sisäministeri Kai Mykkänen sekä puolustusministeri Jussi Niinistö pitivät 10 minuutin alustuspuheenvuorot. Tämän jälkeen kukin eduskuntaryhmä piti oman viiden minuutin puheensa.

Massiivisen lakipaketin läpiviemiseksi tarvitaan muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Hallitus haluaa säätää nämä muutokset kiireellisinä, sillä muutoin ne venyvät ensi vaalikaudelle. Kiireelliseen säätämiseen tarvitaan eduskunnan 5/6 enemmistön tuki eli vahva kannatus myös oppositiosta.

Kasvi korosti puheessaan tämän olevan poikkeuksellisen poikkeuksellista.

– Vihreät odottavat perustuslakivaliokunnalta asiantuntijakuulemisten johtopäätöksiä. Perustuslain muutoksen kiirehtimisessä todistustaakka on sen esittäjllä. Muodostamme lopullisen kantamme vasta kuulemisten perusteella, Kasvi totesi.

– Meidän on varottava rikkomasta niitä suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja, joita me tällä tiedustelulailla yritämme puolustaa.

Vihreät ovat siis varsin samoilla linjoilla kiireellisen käsittelyn kanssa, kuin sosialidemokraatit.

Kaikista myönteisimmin hallituksen esitykseen kiireellisyydestä suhtautuu oppositiossa kristillisdemokraatit, joka ilmoitti suoraan kannattavansa kiireellistä menettelyä. Perussuomalaiset olivat puolestaan esitykselle sangen kriittisiä.

”Rattaita ei pidä laittaa hevosen eteen” – Tiedustelulaki siirtyi eduskunnan käsittelyyn, SDP:n Kari pitää avoimina kysymyksinä massavalvontaa ja Supon roolia

Kuva: Kari Hulkko

– Turvallisuusympäristössämme tapahtuneiden muutosten ja uusien esiin nousseiden uhkien vuoksi Suomi tarvitsee ajantasaisen lainsäädännön, joka vahvistaa turvallisuuttamme, mutta samalla kunnioittaa kansalaistemme perusoikeuksia, SDP:n kansanedustaja, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari totesi hetki sitten eduskunnassa pitämässään sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa.

Karin mukaan tiedustelulainsäädännön tulee olla ennen kaikkea kokonaisuudessaan huolellisesti valmisteltu ja lakien täytyy kunnioittaa oikeusvaltion periaatteita.

– Erityistä huomiota on kiinnitettävä kansalaisten perusoikeuksien, kuten yksityiselämän ja viestinnän suojan toteutumiseen.

Eduskunnan täysistunnossa aloitettiin tänään tiedustelulakien käsittely lähetekeskustelulla. Istunnon aluksi oikeusministeri Antti Häkkänen, sisäministeri Kai Mykkänen sekä puolustusministeri Jussi Niinistö pitivät 10 minuutin alustuspuheenvuorot. Tämän jälkeen kukin eduskuntaryhmä piti oman viiden minuutin puheensa.

Ministerit korostivat puheissaan Suomen ja maailman muuttunutta turvallisuusympäristöä, jonka seurauksesta myös Suomeen tarvitaan nopeasti uusi tiedustelulainsäädäntö.

Tiedustelulakipaketin pitävän edelleen sisällään avoimia kysymyksiä, joihin pitää löytää vastaus.

SDP:n ryhmäpuheenvuorossa Kari totesi kuitenkin tiedustelulakipaketin pitävän edelleen sisällään avoimia kysymyksiä, joihin pitää löytää vastaus valiokuntakäsittelyssä. Hän nosti sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kiinittäneen huomiota erityisesti kahteen asiaan: massavalvontaan ja Suojelupoliisi Supon rooliin.

– Ensimmäinen vaatimuksemme on, että eduskunnassa hyväksyttävä lainsäädäntö on täsmällistä ja tarkkarajaista, eikä saa mahdollistaa suomalaisten viestintään kohdistuvaa kohdentamatonta massavalvontaa. Haluamme myös varmuuden siitä, ettei esitetyllä perustuslain muutoksella tähdätä myöskään tulevaisuudessa kansalaisoikeuksien rajoittamiseen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Toiseksi Kari kiinnitti huomiota Supon rooliin.

– Toimintaa on syytä saattaa asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan piiriin – kokonaisuudessaan. Tämä yli kymmenen vuotta kestänyt Supoa koskeva keskustelu on nyt syytä saada päätökseen. Asian tärkeyttä korostaa se, että hallitus on tässä lakikokonaisuudessa esittämässä Supon toiminnan merkittävää muutosta, poliisiorganisaatiosta tiedustelulaitokseksi, Kari totesi.

– Parlamentaarista valvontaa siis tarvitaan – ei vain siihen, mitä tietoja ja miten kerätään vaan myös siihen, mihin näitä tietoja käytetään. Valvojilla pitää olla omat valvojansa.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja totesi samalla, että eduskunnan tulee varmistaa, että perustettavaksi ehdotettujen tiedusteluvaltuutetun ja eduskunnan tiedusteluvaliokunnan toimintavaltuudet ja resurssit ovat riittävät.

– Kaikella vallalla on oltava kansanvallassa valvonta. Ei valtaa ilman valvontaa, ei viranomaisoikeuksia ilman vastuita.

Kari kuitenkin totesi puheensa aikana, että sosialidemokraatit katsovat tosiasioita silmiin.

– Tämän vuoksi sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee sellaista lakikokonaisuutta, jossa kansalaisen oikeudet turvallisuuteen ja yksityisyyteen ovat tasapainossa. Edellytämme lakien eduskuntakäsittelylle riittävää aikaa ja valiokunnissa tapahtuvalta käsittelyltä suurta huolellisuutta.

Kari kiinnitti pitämässään ryhmäpuheessaan huomiota hallituksen esitykseen kiireellisyydestä.

Massiivisen lakipaketin läpiviemiseksi tarvitaan muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Hallitus haluaa säätää nämä muutokset kiireellisinä, sillä muutoin ne venyvät ensi vaalikaudelle. Kiireelliseen säätämiseen tarvitaan eduskunnan 5/6 enemmistön tuki eli vahva kannatus myös oppositiosta.

Puolustusministeri perusteli hallituksen esitystä salissa pitämässään alustuspuheenvuorossaan sillä, että sotilastiedustelu tulisi saattaa pikimmiten ajan tasalle muuttuneen turvallisuusympäristön seurauksesta.

Myös Kari kiinnitti puheenvuorossaan huomiota hallituksen esitykseen kiireellisyydestä.

– Me sosialidemokraatit keskitymme nyt siihen, että esityksessä kansalaisten perusoikeudet taataan, tiedustelulaitoksille saadaan toimivaa valvontaa ja uudistuksen sisällöstä löydetään laaja parlamentaarinen yksimielisyys.

Kari totesikin, että SDP aikoo odottaa perustuslakivaliokunnan ilmoittaman kannan, ennen kuin päättää kannattaako kiireellistä käsittelyä vai ei.

– Perustuslakivaliokunnan on annettava tehdä säätämisjärjestystä koskeva arviointityönsä rauhassa. Kiireellisyydestä päätetään sitten, kun paketti on kasassa ja perustuslakivaliokunta on saanut ottaa asiaan kantaa, Kari totesi.

– Asiat siis määräävät aikataulun, ei toisinpäin. Tässäkään asiassa rattaita ei pidä laittaa hevosen eteen.

Odotamme, että on myös muuttamaan esitystään.

Puheensa lopuksi Kari varmisti vielä, että sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee pyrkimyksiä saada Suomelle tasapainoinen ja ajantasainen tiedustelulainsäädäntö.

– Luotamme siihen, että näin merkittävästä, aina perustuslakiin saakka ulottuvassa uudistushankkeessa kaikki puolueet ovat valmiita aitoon yhteistyöhön.

Hän kuitenkin muistutti hallituksella olevan vastuu myös muuttaa esitystään, mikäli eduskuntakäsittely antaa muutokselle aihetta.

– Odotamme, että hallitus on kansallisesti tärkeässä asiassa valmis – jos eduskuntakäsittely antaa siihen aineksia – myös muuttamaan esitystään. Me sosialidemokraatit olemme valmiita rakentamaan yhteistä kantaa yli hallitus-oppositiorajan kuunnellen myös kansalaisia, kansalaisjärjestöjä ja asiantuntijoita.

Ministeri Lintilä: Patria julkistaa yksityiskohtaisen selvityksen huomenna

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoo, että puolustustarvikeyhtiö Patria julkistaa huomenna yksityiskohtaisen selvityksen Uganda-vyyhtiin liittyvistä asioista.

Lintilä sanoo STT:lle saaneensa yhtiön johdolta tänään uuden selvityksen.

Iltalehti kertoi tänään, että Ugandassa surmansa saanut liikemies oli tehnyt Patrian kanssa yhteistyötä myös Romanian panssariajoneuvotarjouksessa.

”On väärin, että väkivalta määrittää raiskausrikoksen tunnusmerkistöä niin paljon” – lakialoitteessa esitetään raiskausmääritelmään suostumuksen puutetta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan naisverkosto on jättänyt lakialoitteen rikoslain muuttamiseksi raiskauksen tunnusmerkistön osalta.

Lakialoitteessa halutaan lisätä rikoslakiin suostumuksen puutteen raiskauksen keskeiseksi määritelmäksi. Voimassa oleva rikoslain raiskauksen määritelmä asettaa ensisijaiseksi väkivallan käytön tai sillä uhkaamisen. Lakialoitteen on allekirjoittanut lähes 80 kansanedustajaa.

– Ruotsin hallitus on esittänyt lainsäädäntöä muutettavaksi niin, että suostumuksen puute on oleellinen osa raiskauksen tunnusmerkistöä. Esityksellä on laaja tuki. Sitä kannattavat muun muassa poliisi ja Ruotsin syyttäjävirasto, eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.) sanoo.

– Suomen tulee seurata. Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja ihmisoikeuksien suojan vahvistamisen kannalta olisi keskeistä, että suostumuksen puute mainittaisiin nimenomaisesti lain tasolla. Se selkeyttäisi lainsäädäntöä ja antaisi yhteiskunnallisen viestin.

Sarkkinen huomauttaa, että osa raiskauksista jää ilmoittamatta esimerkiksi sen takia, että uhrit pohtivat mahdollisuuksiaan menestyä rikosprosessissa.

– On väärin, että väkivalta määrittää raiskausrikoksen tunnusmerkistöä tällä hetkellä niin paljon. Raiskaus vaikuttaa uhriin syvästi riippumatta siitä, jääkö teosta ulkoisia väkivallan merkkejä.

Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö on herättänyt huolta myös kansainvälisesti.

Eduskunnan naisverkosto nostaa esiin, kuinka Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö on herättänyt huolta myös kansainvälisesti.

YK:n naisten oikeuksien sopimusta valvovan CEDAW-komitean mukaan Suomen tulisi poistaa laista vaatimukset, joiden mukaan loukkaava seksuaalinen teko tehdään käyttämällä voimaa, ja määriteltävä raiskaus uhrin suostumuksen puuttumisen perusteella.

Myös Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea tarkastelemaan rikoslain raiskauksen tunnusmerkistöä. Sopimus lähtee vahvasti siitä, että seksuaalista väkivaltaa määrittelee uhrin suostumuksen puute, ei tekijän käyttämä fyysinen väkivalta. Amnesty ja Naisjärjestöjen Keskusliitto ovat myös vaatineet rikoslainmuutosta.

– Raiskaus on äärimmäinen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus, joka voi jättää uhriin pysyviä jälkiä. Lakimuutos on pykälätasolla pieni, mutta periaatteellisesti merkittävä, Sarkkinen vielä korostaa.

”Yritykset käärivät isoja voittoja ja samalla maksavat heikompia palkkoja” – Yksityisen hoiva-alan lakkovaroitus laajeni

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Yksityisen sosiaalipalvelualan lakkovaroitus laajeni koskettamaan myös suuria hoivayrityksiin. Ensimmäinen lakko alkaa 12. maaliskuuta kello 15, jos neuvottelutulokseen ei päästä ennen sitä. Yhteensä lakkoja järjestetään kolme ja jokainen niistä kestää vajaat kaksi vuorokautta, yksityisen sosiaalipalvelualan allekirjoittajajärjestöt Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, TSN, Jyty-Pardia-STHL ja Talentia kertovat.

Laajennus kohdistuu suuriin sosiaalialan yrityksiin, kuten esimerkiksi Attendoon, Mehiläiseen ja Pihlajalinnaan.

JHL kertoo tiedotteessaan, että liitot päätyivät laajentamaan alan lakkovaroitusta, koska työnantaja ei ole ollut valmis neuvottelemaan työehtojen kohtuullisesta parantamisesta.

Liitto kertoo tuoneensa neuvottelupöytään monia ratkaisuehdotuksia, mutta ne eivät ole kelvanneet työnantajalle.

JHL kertoo neuvotteluiden tavoitteeksi ostovoiman turvaavien palkankorotuksien saamisen. Tavoitteena liitolla on myös palkkaohjelma, jolla korjataan alan palkkatasoa.

– Hoivayritykset käärivät isoja voittoja ja samalla ne perusteettomasti maksavat heikompia palkkoja kuin esimerkiksi sosiaalialan työpaikat julkisella puolella. Palkkaerot ovat huomattavia, jopa yli 100 euroa kuukaudessa, JHL:n sopimustoimitsija Veikko Lehtonen ja Kalle Honkanen muistuttavat.

Liitto haluaa neuvotteluissa parannusta myös nollasopimuksiin.

Liitto kertoo haluavansa neuvotteluissa parannusta myös nollasopimusten ja osa-aikatyön ongelmiin, jotka ovat alalla yleisiä.

Monet alan yritykset tarjoavat pelkkiä nollasopimuksia silloinkin, kun työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve.

Yksityinen sosiaalipalveluala on ollut sopimuksettomassa tilassa 1.2.2018 lähtien, ja mahdollisen työnseisauksen syynä on uuden työehtosopimuksen aikaansaaminen.

Ensimmäinen yksityistä sosiaalipalvelualaa koskeva lakkovaroitus jätettiin 16. helmikuuta, ja se koskee yksityisiä päiväkoteja. Lakko järjestetään 7.­-8. maaliskuuta, jos neuvottelutulokseen ei päästä sitä ennen.

Isojen hoiva-alojen lakon aikataulu:

12.3. kello 15.00–14.3. kello 05.59 Attendo ja Mehiläinen
14.3. kello 15.00–16.3. kello 05.59 Esperi ja Pihlajalinna
19.3. kello 15.00–21.3. kello 05.59 Vetrea terveys, Helsingin diakonissalaitoksen hoiva, Helsingin diakonissalaitoksen säätiö, Invalidiliiton asumispalvelut