SDP huolissaan alueiden ja kansalaisten luottamuksen katoamisesta uudistukseen – Juha Rehula varoitti kriisistä, jos sote-lakeja ei saada kasaan

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Eduskunnassa käytiin eilen keskustelua hallituksen esityksestä, jolla pyritään suitsimaan kuntien tekemiä sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisia sekä kuntien ja kuntayhtymien sote-investointeja.

Kyse on lakien jatkamisesta, mutta myös kiristämisestä.

Esitykseen sisältyvistä kahdesta laista keskeinen on ehdotus kuntien sote-oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta. Sillä puututaan muun muassa sote-palvelujen ulkoistamiseen.

Perus- ja perhepalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan rajoituslain tavoitteet eivät ole toteutuneet odotetusti.

– Kun sote-maakuntauudistuksen voimaantulo siirtyi vuodella hallituksen kesäisillä ratkaisuilla, tiedämme, että se käynnisti kunnissa laajan ulkoistusten suunnittelujen ryppään. Nämä pyrittiin tekemään tavalla, johon nykyisen voimassa olevan lain säännökset eivät purreet.

Esimerkiksi Saarikko nosti paljon julkisuudessa olleen Länsi-Pohjan alueen sote-palvelujen ulkoistaminen. Kyse on alueen kuntien yhteisyritysratkaisusta terveyspalveluyritys Mehiläisen kanssa.

”Tämä ei rajoita heidän toimintojaan oikeasti ollenkaan.”

Myös muualta maasta on kantautunut tietoja suurista ulkoistussuunnitelmista. Hallituksella tulikin kiire kiristää lakeja. Nyt voimassa oleva laki koskee kaikkein suurimpia ulkoistamissopimuksia. Niiden osuus kuntien tai kuntayhtymien sote-toiminnasta on yli 50 prosenttia ja kesto on yli viisi vuotta. Rajaa ehdotetaan alennettavaksi 30 prosenttiin.

– Jos suunnitellaan yli 30 prosentin ulkoistussopimuksia, sopimukseen liitettävän irtisanomisehdon käytöstä ei saa aiheutua myöskään korvausvastuuta maakunnalle eikä kunnille, Saarikko kertasi lakiesitystä.

– Monet ovat kysyneet, onko sitten tuo 30 prosenttia sopiva raja. Joku raja pitää olla, koska osa palvelujen hankintasopimuksista on toisaalta perusteltuja, erityisesti asiakkaiden mutta myös maakunnan kannalta, ministeri jatkoi.

Esimerkiksi SDP:n kansanedustajaa Sirpa Paateroa ulkoistamissopimusten uudet rajat eivät vakuuttaneet.

– Jo nyt yksityiset Terveystalot ynnä muut ovat kertoneet, että tämä ei rajoita heidän toimintojaan oikeasti ollenkaan, koska monenlaisia järjestelyjä sen prosenttimäärän osalta voidaan tehdä niin, että nämä yksityistämiset tulevat jatkumaan, Paatero sanoi.

Rehula: ”Älkää vaatiko enää parlamentaarista valmistelua.”

Oppositiosta kannettiin suurta huolta siitä, että kuntakentällä ei ole enää luottamusta sote-uudistukseen.

– Alueilta tulee vahva viesti meille päättäjille, sillä siellä ei luoteta sote-uudistukseen. Tämä on nyt merkkinä meille siitä, että luottamusta ei ole, ja luottamuksen varassa me sote-uudistusta haluamme eteenpäin viedä. Nyt joudumme tekemään sääntelyä lisää, SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen sanoi.

– Nyt näiden viimeisten isojen ulkoistamispäätösten jälkeen huomaan, että kansalaisilla alkaa olla erittäin iso huoli siitä, säilyvätkö terveyspalvelut edes nykyisellään, Eero Heinäluoma (sd.) totesi.

Annika Saarikon edeltäjä perus- ja perhepalveluministerinä, kansanedustaja Juha Rehula (kesk.) otti myös osaa keskusteluun.

– Hallituksella on tämän esityksen kautta, jossa on tavoitteena rajoittaa kuntien ja kuntayhtymien oikeustoimia, tavoite ottaa yksi nurkka tästä opposition mustaksi maalaamasta tilanteesta hanskaan, ettei tuolla kentällä tapahtuisi mitään sellaista korvaamatonta – niissäkään kunnissa, joissa esimerkiksi on vahvat julkisten palvelujen puolustajat ja niiden puolestapuhujat – että mentäisiin tekemään aivan täysiä pöljyyksiä, Rehula sanoi.

– Toisekseen ne, jotka syyttävät hallituksen tekemisiä ja osin tekemättä jättämisiä siitä syystä, että lain valmistelu on edennyt tällä aikataululla kuin on: älkää vaatiko enää parlamentaarista valmistelua, älkääkä vaatiko enää mitään sellaista uutta, jolla varmuudella mennään tämän vaalikauden yli. Me olemme matkalla kriisivaiheeseen, ellei lakeja saada kasaan, hän jatkoi.

”Yksi prosentti niistä ihmisistä, jotka tätä tekevät käytännössä.”

Kristiina Salosen ja Eero Heinäluoman tavoin myös Sirpa Paatero nosti esiin kuntakentällä sote-uudistusta kohtaan vallitsevan epäluottamuksen.

– Nyt tämä epävarmuus on niin suurta, että kun Kuntaliitto kysyi sairaanhoitopiirien ja kuntien asiantuntijoilta, siis niiltä ihmisiltä, jotka käytännössä tätä työtä tekevät, mitenkä nämä alkuperäiset tavoitteet näyttävät toteutuvan, niin vastaajista yksi prosentti luotti siihen täysin.

– Yksi prosentti niistä ihmisistä, jotka tätä tekevät käytännössä, päivittäin, luottaa siihen, että ne hallituksen tavoitteet ja parlamentaarisestikin yhteisesti tehdyt tavoitteet toteutuvat, elikkä että integraatio lisääntyy, tasa-arvo paranee ja kustannukset saadaan hallintaan, Paatero toisti.

Ministeri Annika Saarikko totesi, että hänestäkin tilanne on hankala.

– On selvää, että hallituksen ratkaisu valmistella valinnanvapauslaki uudelleen, tehdä siitä parempi, johti lisäepävarmuuteen kentällä. Uskon, että moni meistä pystyy samaistumaan kuntapäättäjän huoleen, joka miettii lähipalvelujen turvaamista, Saarikko sanoi, mutta korosti tämän perään esimerkiksi, että hallitus pyrkii sote-maakuntauudistuksellaan turvaamaan nimenomaan lähipalvelut.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin totesi käsittelyssä olevan esityksen tarpeelliseksi.

– Mutta se syy, minkä takia se on tarpeellinen, on se, että hallituksen sote-kokonaisuus on niin sekava, että kunnat ja myös nyt sairaanhoitopiirit ovat ajautuneet näihin massiivisiin ulkoistuksiin, hän kuitenkin jatkoi.

Keskustan lääkärikansanedustaja Niilo Keräsen mielestä on jossain määrin ymmärrettävää, että kunnat ja alueet kokonaisulkoistuksia tehdessään haluavat turvata oman alueen ihmisten palvelut.

– Mutta toisaalta, jos jonkin kunnan tai alueen palvelut ynnä kustannukset betonoidaan vuosikausiksi, se on poissa muun maakunnan käytettävissä olevasta rahasta, varsinkin kun sote-uudistukseen on sisäänrakennettu tavoite 3 miljardin euron säästöistä, hän huomautti kriittisesti heti perään.

Rinne: ”Olen tullut siihen lopputulokseen, että tälle hallituksen mallille pitää vain sanoa ’ei'”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi miettineensä useaan otteeseen, miten hallituksen alkuperäisiä sote-tavoitteita, voisi edistää, tukea tai auttaa. Näitä tavoitteita ovat muun muassa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palveluiden yhdenvertaisuus ja kustannusten hillintä. Hallituksen mallissa nämä eivät kuitenkaan näytä mahdollisilta.

– Olen tullut siihen lopputulokseen, että tälle hallituksen mallille pitää vain sanoa ”ei”: Ei käy tämmöinen markkinamallistaminen, markkinoitten ja yritysten voittojen rakentaminen verorahojen varaan. Se ei vain käy, yksinkertaisesti. Pitää ottaa järkevä tapa, jossa julkinen sektori järjestää ja on päätuottaja ja jossa yksityinen sektori ja kolmas sektori tukevat tätä, Rinne summasi.

– Tämä on oikeastaan hallituksen signaali ollut siinä suhteessa, että on avattu ja avataan markkinoita miljardikaupalla, Ilmari Nurminen (sd.) kritisoi ja nosti esimerkiksi vanhusten asumispalvelut, joissa monikansalliset hoivayritykset saavat koko ajan esimerkiksi Pirkanmaan alueen pienimmistä kunnista.

Antti Rinne muistutti usean asiantuntijan todenneen, että hallituksen ajaman uudistuksen kustannukset avaavat markkinoita yksityisille yrityksille vajaan 10 miljardin euron edestä.

– Lopputulos tästä hallituksen mallista tulee olemaan se, että tämä homma tulee niin kalliiksi, että joudutaan leikkaamaan palveluista, joudutaan nostamaan asiakaspalvelumaksuja, ja se tulee lisäämään suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävästi eriarvoisuutta. Hallituksen malli lisää eriarvoisuutta, ja sen takia sille mallille pitää sanoa ei, Rinne toisti.

”Hätäjarrutus tapahtuu vuoristoisella tiellä jäisissä olosuhteissa.”

Eero Heinäluoma kuvasi hallituksen toimintaa hätäjarrutukseksi.

– Mutta tuntuu siltä, että tämä hätäjarrutus tapahtuu vuoristoisella tiellä jäisissä olosuhteissa. Tämä hallituksen sote-bussi on kyllä hyvää vauhtia suistumassa tieltä kokonaan pois, hän sanoi.

Heinäluoman mielestä ei ole mitään takeita, että lakiesitys riittäisi lopettamaan ulkoistukset.

– Tähänhän sisältyy jo valmis porsaanreikä, joka on tämä 30 prosentin omistusosuus, jota ryhdytään seuraavaksi käyttämään, niin kuin yksityiset terveysyritykset ovat jo sanoneet. Ja samaan aikaan maakunnissa lisääntyy epävarmuus, kuka joutuu maksumieheksi, kun näitä taloudellisesti järjettömiä 15 vuoden sopimuksia tehdään ja sinne tulee valtaisat sakot mukaan.

Meri-Lapin kunnat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ovat olleet tekemässä nimenomaan 15 vuoden sopimusta Mehiläisen kanssa.

Rehula: Käynnissä on häikäilemätön markkinoiden osto.

Entinen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula vastasi niin Rinteelle kuin Heinäluomalle.

– Gallup-kannatukseltaan suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja sanoo, suora lainaus: ”Sille pitää sanoa ei.” Samalla kyseinen henkilö tässä salissa sanoo, että tämä epävarmuuden aika jatkukoon, ja se kiihtyvällä vauhdilla tapahtuva perustason palvelujen rapautumiskehitys saa siis jatkua. Ihmiset jonottavat, ihmiset odottavat, ihmiset maksavat.

Heinäluoman kysymykseen 15 vuoden ulkoistamissopimuksen maksajasta valinnanvapauslainsäädännön tultua voimaan Rehula sanoi, että maksaja on viime kädessä kunta ja kuntayhtymä.

– Ihmisellä on valinnanvapaus.

– Ja sitten loppuun on pakko sanoa erääseen puheenvuoroon kommentti: Kyllähän tällä hetkellä on käynnissä puhdas markkinoiden osto häikäilemättömällä tavalla. Ne sopimukset, joita tällä hetkellä kunnat tekevät näitten kimalaisten ja pörriäisten kanssa: huh huh, Rehula päätti Antti Rinteen yhtyessä Rehulan sanoihin kyllä-välihuudolla.

Keskustelua aiheesta

Yllättävä käänne alkoholilaki-keskustelussa – Kokoomus: Hallituspuolueissa äänestettävä 5,5%:a

Eduskunnassa alkoi juuri keskustelu alkoholilaista. Heti alussa hämmennystä aiheutti, kun salissa todettiin, että hallituspuolueiden kansanedustajilla on omantunnonvapaus äänestää vähittäismyynnissä sallittujen alkoholituotteiden alkoholipitoisuutta eli käytännössä joko nykyistä 4,7%:a tai 5,5%:a, joka on hallituksen esitys.

Salista kokoomuksen aitiosta kuului kuitenki huutoja, joiden mukaan omantunnonvapautta ei ole.

Istunto keskeytyi hetkeksi, kun alkoholilakia esitettiin pöydällepantavaksi joko tänään myöhempään istuntoon tai huomiseen istuntoon kello 10. Asiasta äänestetään pian. Kello 10:tä esittänyt kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) katsoi, etteivät edustajat ole ehtineet perehtyä kunnolla tänään valmistuneeseen mietintöön.

Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra kertoi Demokraatille istunnon tauolla, että hallituksessa ei ole sovittu, että hallituspuolueiden edustajilla olis vapaat kädet äänestää alkoholiprosentista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallituspuolueilla on asiassa ristiriita ja se pomppaa nyt yllättävällä tavalla esiin, kun alkoholilaista on saatu jo sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö.

– Hallituspuolueet ovat sopineet keskenään niin, etät tässä mennään yleisten pelisääntöjen mukaan, mutta jokainen ryhmä tunnustaa, että joillakin voi olla ongelmia omantuntonsa kanssa tässä asiassa, mutta se on jokaisen ryhmän sisäinen asia kannattaa sitä halituksen esitystä kuitenkin.

Saako kokoomusedustaja äänestää 4,7%:a?

– Ei, eikä saa kepulainenkaan. Tällaista ei ole sovittu, että olisi vapaat kädet äänestää niin kuin haluaa.

Kellään ei ole hallituksessa oikeus äänestää 4,7%:a, niinkö?

– On sovittu, että hallitus tietysti kannattaa hallituksen esitystä.

Eli on sovittu kokoomuksen mielestä, että kaikkien pitää äänestää hallituksen esityksen mukaisesti alkoholiprosenttia 5,5.?

– Tämä on lähtökohta, Jukka Kopra vastaa.

Täydennys: Äänin 82–47 alkoholilain käsittely jatkuu täysistunnossa tänään kello 21.15. Käsittelyn siirtämistä iltaan oli ehdottanut kokoomuksen kansanedustaja Kalle Jokinen ja kannattanut Jukka Kopra.

Keskustelua aiheesta

Metsien hiilinielujen laskennasta päästiin ratkaisuun EU:ssa – Hallitus iloitsi: Suomessa kannattaa investoida metsäteollisuuteen

EU:ssa päästiin sopuun Suomessa kovaa keskustelua herättäneestä metsien hiilinielulaskennasta. Brysselissä parhaillaan olevan pääministerin Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomi voi olla tyytyväinen EU:ssa löydettyyn sopuun. Sopu mahdollistaa Sipilän mukaan sen, että hakkuita lisätään ensi vuosikymmenellä suunnitellusti ilman EU-tason seurauksia. Investointien esteet ovat näin hänen mukaansa poissa.

Myös ympäristöministerin Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan sopu antaa varmuutta.
– Suomessa kannattaa investoida jatkossakin metsätalouteen ja -teollisuuteen, sanoi Tiilikainen.
Hakkuita ollaan hallituksen mukaan kasvattamassa 70–75 prosenttiin kasvusta.

Vertailutasoa lähdetään etsimään

Ympäristöministeriön mukaan vertailutaso ei pohjaudu aikaisempaan metsien käytön intensiteettiin, vaan ”kriteerinä on metsien hiilensidontakyvyn ylläpito ja vahvistaminen pitkällä aikajänteellä”. Suomi on vastustanut sitä, että metsien käytön tulevaa intensiteettiä verrataan menneeseen ajanjaksoon.

– Historia liudentui ja tulevaisuus vahvistui, kiteytti Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan jokainen maa määrittelee ensi vuoden aikana sitä vertailutasoa, paljonko metsien kasvusta voidaan käyttää, jotta metsien hiilinielut varmistetaan tulevaisuudessa. EU:n komission ja jäsenmaiden asiantuntijat arvioivat vertailutasot vuoden 2019 aikana.

Myös Metsäteollisuus ry oli tyytyväinen EU:ssa päästyyn sopuun metsien hiilinieluja koskevasta laskentamallista. Edunvalvontajärjestön mukaan linjaus mahdollistaa riittävän raaka-ainehuollon Suomen kierto- ja biotalouden kehittämisen tarpeisiin.

Ympäristöjärjestö Fern puolestaan sanoi, että EU menetti keskeisen mahdollisuutensa valjastaa metsät ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja laittaa Pariisin ilmastosopimusta täytäntöön.

Maankäytön hiilinielulaskennasta päästiin sopuun Strasbourgissa komission, neuvoston ja parlamentin yhteisissä neuvotteluissa.

EU-maat ovat sopineet vähentävänsä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2030. Hiilinielujen varmistaminen on osa EU:n päästötalkoita.

Anniina Luotonen, Saana Uosukainen, STT Bryssell

 

”Siinä koettiin, että sai lättyä naamaan heti ensimmäisessä kokouksessa” – Työryhmän jäsenet jäivät kutsutta nollatuntisopimus-tiedotustilaisuuteen

SAK:n lakimies Timo Koskinen oli kolmikantaisen nollatuntisopimuksiin pelisääntöjä pohtineen työryhmän jäsen.

Tänään työministeri Jari Lindström (sin.) piti tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi, miten hallituksen esitys muuttaa tilannetta ja millaisia ratkaisuja nollatuntisopimuksiin haetaan.

Timo Koskinen kertoo menneensä tiedotustilaisuuteen, vaikkei kutsua tullutkaan. Hän on harmissaan, ettei työryhmän jäseniä kutsuttu paikan päälle.

Koskinen toteaa, että olisi ollut hyvä, kun teema on herättänyt niin paljon keskustelua, että myös työryhmän jäsenet olisivat päässeet paikalle esittelemään näkemyksiään.

Koskinen toteaa, että merkitykseltään vastaavankaltaisissa tilanteissa työryhmän jäseniä on tavattu kutsua paikalle kertomaan omat näkemyksensä.

– Se olisi ollut hyvän tavan mukaista. Nyt sitten teemme omia tiedotteita, ne menevät läpi mediassa, jos menevät.

”Parempi olla mukana kuin olla kokonaan ulkona.”

Nollatuntisopimusten pelisääntöjä selvitellyt ryhmä oli kolmikantainen – joskin erimielinen. Mietintöön liittyy niin EK:n, Suomen Yrittäjät ry:n, Kunnallinen työmarkkinalaitos KT:n, Kirkon työmarkkinalaitoksen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n eriävät mielipiteet sekä Akava ry:n kannanotto.

– Se oli hyvin voimakkaasti poliittisesti ohjattua toimintaa. Etukäteen jo todettiin, että tämä työryhmä ei tule kieltämään nollatyötä, ei tule asettamaan minimityömääriä eikä ottamaan lakiin työajan vakiintumisen käsitettä. Siinä koettiin, että sai lättyä naamaan heti ensimmäisessä kokouksessa. Työntekijäpuolen tavat ratkaista ongelmia siivottiin ensimmäisessä kokouksessa aika mallikkaasti pois, Koskinen kertaa.

– Jos niihin ryhmiin ei mukaan mene, ei sitten pysty vaikuttamaan yhtään. Parempi olla mukana kuin olla kokonaan ulkona, Koskinen kuitenkin muistuttaa.

Ministeri Jari Lindström tyytyy toteamaan, että on kysyttävä työ- ja elinkeinoministeriön viestinnästä, keille kutsut ovat lähteneet, koska hänen asiansa ei ole kutsuja lähettää.

– Ei mitään ongelmaa ole olla kutsumatta ketään, Lindström sanoo.

Ministeriön viestinnän mukaan kutsut menivät vain median edustajille.

”Lopputulos voi olla, että sinulle ei tule enää tunteja. Se voi olla siinä.”

Koskinen antaa myös kiitosta: Lindströmin tänään esittelemässä lakiesityksessä nollasopimuksen pelisäännöistä on myös hyviä asioita. Esimerkiksi oikeus sairausajan palkkaan kirjataan lakiin ja karensseihin tulee helpotuksia.

Lisäksi työtä ei ole pakko tehdä enempää kuin työvuoroluetteloon on merkattu. Tämä helpottaa Koskisen mukaan muun muassa niitä, jotka tekevät useampaa kuin yhtä työtä.

– Sehän hankaloituu, jos tulee lisätyötunteja yllättäen toiselle työantajalle. Toki saa lisätunteja laittaa, jos työntekijä siihen suostuu, vaikka niitä ei olisikaan merkattu työvuoroluetteloon.

Lakiesityksen mukaan nollatuntisopimusta ei saisi enää tehdä työnantajan aloitteesta, jos työnantajalla on kiinteä työvoimatarve.

– Nollatyöntekijät ovat usein nuoria, kouluttamattomia, maahanmuuttajataustaisia ja järjestäytymättömiä. Jos heidän pitää itse vaatimalla vaatia neuvotteluja, se ei ihan välttämättä kaikkialla toimi. Toki se voi toimia niillä hyvillä työpaikoilla. Jos väen vänkään haluat neuvotteluja käydä ja työnantaja ei halua, lopputulos voi olla, että sinulle ei tule enää tunteja. Se voi olla siinä, Koskinen huomauttaa.

”Siinä on pieni pelaamisen mahdollisuus työnantajapuolella edelleen.”

Työntekijän aloitteesta nollatuntisopimuksen voi siis kuitenkin yhä tehdä, myös vaikka olisi kiinteä työvoimatarve. Tämä voi Koskisen mukaan johtaa tilanteisiin, jossa työntekijän on käytännössä pyydettävä nollatuntisopimusta, mikäli ylipäänsä haluaa työpaikan saada.

Lisäksi Koskinen huomauttaa, että aika monella nollatyöntekijällä työaika pomppii melko lailla. Lakiesityksen mukaan nollatuntisopimusta ei voi tehdä, jos työaika on kiinteä.

– Työnantaja voi itse vaikuttaa siihen, onko se kiinteä vai ei. Siinä on pieni pelaamisen mahdollisuus työnantajapuolella edelleen, Koskinen sanoo.

Toisaalta jos työnantaja on hyvä, asiasta voidaan pystyä sopimaan työntekijää tyydyttävällä tavalla.

SAK on esittänyt, että työsopimuksessa pitäisi aina sopia sitovasti tuntimäärästä ja toteutunutta tuntimäärää olisi tarkasteltava säännöllisin väliajoin.

Lakiesityksessä työntekijän on itse pyydettävä työnantajalta neuvottelua tuntimäärän tarkastamiseksi. Eri asia on päästäänkö neuvottelussa molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen.

– Työajan vakiintumisen käsitteen saaminen lakiin olisi ollut käyttökelpoisin tapa ratkaista ongelma. Olisi otettu lakiin työnantajalle velvoite tarkastella työaikaa ja jos se vakiintuu tietyssä ajassa, olisi muutettu se työsuhteen ehdoksi, Koskinen sanoo.

Urpilainen herkistyi joulun alla muistelemaan menneitä: ”Hallituskautemme lämpimimpiä päätösmuistoja…”

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Jutta Urpilainen herkistyi hallituskautensa muistoista.

Kansanedustaja ja entinen valtiovarainministeri (2011-2014) muistelee lämmöllä VM:n blogissaan menneitä aikojaan valtiovarainministerinä. Demokraatti.fi nostaa esille blogista kohdan, joka saa Urpilaisen muistelemaan menneitä.

– Tuloerojen vaikutukset yhteiskunnassa ovat numeroja laajemmat. Keskinäinen solidaarisuus ja tunne yhteisestä yhteiskunnasta edellyttävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ahkeruus pitää palkita, mutta tuloeroja kasvattamalla ei tule horjuttaa haurasta keskinäistä luottamusta.

– Hallituskautemme lämpimimpiä päätösmuistoja liittyy juuri tuloerojen kaventamiseen. Tehtyjen veroratkaisujen ja sosiaaliturvapäätösten yhteisvaikutuksesta tuloerot hieman kaventuivat huolimatta julkisen sektorin leikkauksista. Pidän tätä saavutusta merkittävänä jopa kansainvälisesti tarkastellen.

– Tulkitsen koko ajan vahvistunutta keskustelua johtajien palkoista saman eetoksen synnyttämänä. Ministeriaikanani puututtiin myös palkitsemiseen. Samalta viivalta ponnistaen Suomesta on rakennettu menestystarina, ja sama resepti toimii myös tulevaisuudessa. Solidaarisuutta vastaan hankaavat myös veroparatiisit, joiden vastaisessa toiminnassa olimme kansainvälisessä eturintamassa ja joiden toimintaan on edelleen puututtava.

– Itselleni oli tärkeää, että valtiovarainministeriössä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen nähtiin kannattavana investointina. Esimerkiksi nuorisotakuun toimeenpanoon ryhdyttiin tosissaan, ja ajatusta edistettiin myös Euroopan unionissa ja Maailmanpankissa.

– Yksi harvoista ministeriaikanani teettämistä asiantuntijaselvityksistä liittyi juuri siihen, kuinka ennaltaehkäisevät investoinnit lapsiperheiden ja nuorten palveluihin tulisi nähdä osana julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisua eikä sitä haittaavana kustannuseränä. Tämän ajattelun soisi vahvistuvan yhteiskunnassamme, minkä vuoksi satsausten vaikuttavuuden tutkimustakin olisi syytä lisätä, Urpilainen kirjoittaa.

 

 

RKP:n ex-puheenjohtaja palaa parrasvaloihin – seuraa Jorma Ollilaa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan hallitus saa uuden puheenjohtajan Carl Haglundista (38). Hän seuraa tehtävässä hallituksia yli 12 vuotta johtanutta Nokian maailmanmaineeseen aikoinaan nostanutta Jorma Ollilaa (67).

– Katson, että nyt on hyvä hetki siirtää puheenjohtajuus eteenpäin. Etla ja Eva ovat vakiinnuttaneet asemansa ja rahoituspohjansa, Ollila perustelee.

Haglund muistetaan politiikasta. Hän toimi muun muassa RKP:n puheenjohtajana vuosina 2012–2016, puolustusministerinä 2012–2015 ja europarlamentaarikkona 2009–2012.

Kauppatieteiden maisteri Haglund on poliitikkouransa jälkeen toiminut energiayhtiö Sunshine Kaidin varatoimitusjohtajana.

Haglund kertoo ottavansa tehtävän vastaan motivoituneena.

– Etlalla ja Evalla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli. Laadukkaalla taloudellisella tutkimuksella ja analyysillä luodaan pohjaa yhteiskunnalliselle keskustelulle. Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää syvällistä ymmärrystä talouden rakenteista ja kehityksestä. Tässä Etla ja Eva ovat keskeisiä toimijoita, Haglund kiittelee.

Etlan ja Evan kannatusyhdistykset päättivät torstaina vahvistaa myös jäsenpohjaansa ja valita samalla kannatusyhdistysten hallituksiin uusia nimiä. Nykyisten TT-säätiön ja Elinkeinoelämän keskusliiton lisäksi myös Finanssiala, Kaupan liitto sekä Teknologiateollisuus liittyvät jäseniksi.

Kannatusyhdistysten hallituksissa jatkavat Timo Ahopelto, Bengt Holmström, Satu Huber, Kari Jordan, Matti Kähkönen, Veli-Matti Mattila, Leena Mörttinen ja Björn Wahlroos. Uutena hallitukseen valittiin Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen.