SDP julkaisi koulutusohjelmansa – Gustafsson: ”Näivettäminen lopetettava”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP esitteli koulutuspoliittista ohjelmaansa keskiviikkona Helsingissä keskellä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ympärillä vellonutta kohua. Koulutuspolitiikkaan Sipilän edesottamukset liittyivät korkeintaan välillisesti, jääviyteen ja median toimintavapauteen kytkeytyvien yhteiskuntaopin sisältöjen näkökulmasta.

SDP:n tavoitteet vaikuttivat Cafe Pirittassa laajakatseisemmilta. Koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Jukka Gustafssonin mukaan puolueen panos suomalaiseen koulutukseen liittyy muun muassa peruskoulun käynnistämiseen ja 1980-luvun ammattikoulu-uudistukseen.

Viime aikoina kansainvälisesti kehuttu suomalainen koulutusjärjestelmä on Gustafssonin mukaan ottanut takapakkia. Nyt koulutuspolitiikkaan kaivataan renessanssia.

Koulutus on kaikista keskeisin resurssi täyteen kansalaisuuteen.

– Koulutuksen alasajo ja näivettäminen on lopetettava. Tasa-arvoinen koulutus on yhteiskunnan kivijalka, Gustafsson luonnehti uutta ohjelmaa.

Koulutusohjelmassa korostetaan osallisuutta ja syrjäytymisen torjuntaa, sitä kautta myös työllistymistä.

– Koulutus on kaikista keskeisin resurssi täyteen kansalaisuuteen. Koulutusohjelmamme sisältää 14 teesiä, joilla koulutustasoa nostetaan.

Käytännössä SDP parantaisi koulutustasoa useammalle vaalikaudelle parlamentaarisesti räätälöitävällä ohjelmalla, jonka käynnistäminen edellyttäisi tulevien eduskuntavaalien voittamista.

SDP nostaisi muun muassa korkeakoulutettujen määrää nykyisestä 42 prosentista 50 prosenttiin 2020-luvun alkupuolelle mennessä.

– Etenkin miesten osuutta olisi hyvä nostaa nykyisestä 37 prosentista. Tähän pyrkiminen pitää aloittaa jo varhaiskasvatuksessa, Gustafsson sanoi.

Myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjontaa tulisi puolueen mukaan lisätä. Alle 30-vuotiaista 100 000 ei nykyisin jatka peruskoulua pidemmälle, mikä heikentää heidän asemiaan työmarkkinoilla.

Taustalla on usein pidempi kehityskulku. Varsinkin monilla peruskoulunsa päättävillä pojilla on puutteita lukutaidossa ja matemaattisissa taidoissa. Alle 15-vuotiasta pojista joka kahdeksas ei osaa lukea tarpeeksi hyvin osallistuakseen toisen asteen koulutukseen.

Aikuiskoulutuksen puolelta ohjelma sisältää muun muassa norminpurkua, jonka kaavaillaan helpottavan opiskelua työttömyystuella. TE-toimistojen tarveharkinnan vuoksi asiasta on erilaisia linjauksia eri puolilla Suomea. SDP:n mukaan tarvearvioinnista voisi luopua kokonaan.

Keskustelua aiheesta

Ruuhkista uupunut Kelan henkilöstö puhkuu turhautumista: ”Jälleen varoittava esimerkki”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kela aikoo palkata toimistoihinsa lisää väkeä – viimein. Perustoimeentulon myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alussa. Kela arvioi, että homma hoituu 750 henkilöllä. Kunnissa tätä tehtävää hoiti vielä viime vuonna arviolta yli 1 500 henkilöä.

Kelalle tuli oletettavasti yllätyksenä, millainen ruuhka toimistoihin syntyy. Niissä käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Lisäksi puheluita tulee noin 20 000 vuorokaudessa.

Kelan toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja Heli Martinmäki kritisoi epäonnistuneita henkilöstölaskelmia.

– Jälleen yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka julkisella sektorilla säästöjä tavoitellessa tehtävät resursoidaan jo lähtötilanteessa liian alhaisiksi.

Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi.

Kelan henkilöstö on ollut valtavan työpaineen alla, kun asiakasmäärät ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 57 prosenttia. Etuushakemuksia tulee enemmän sisälle kuin mitä niitä ehditään ratkaisemaan.

– Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi, Martinmäki kuvailee nykyistä tilannetta.

Kelan hallituksen ja valtuutettujen lupa palkata lisää väkeä tulikin kreivin aikaan.

– Edellytämme, että lisärekrytoinnit toteutetaan heti. Asiakkaille pitää turvata viimesijaisen etuuden saaminen lakimääräisessä seitsemän päivän käsittelyajassa, toimihenkilöyhdistys korostaa.

Yhdistys vaatii lisäksi, että nykyisen henkilöstön työhyvinvoinnista tulee huolehtia.

Kelan toimihenkilöyhdistys on valtakunnallinen ammattiyhdistys, joka valvoo Kelan toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja. Yhdistyksessä on reilut 4000 jäsentä. Kelan toimihenkilöyhdistys kuuluu palkansaajajärjestö Pardiaan ja STTK:hon.

Urpilaisen ilmoitus sotki SDP:n pasmat – Paatero etsii valtuustolle kokouspäivää

Kuva: Sanna Koskenranta
SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero.

SDP:n puoluevaltuuston tuore puheenjohtaja, Sirpa Paatero kertoo, että Jutta Urpilaisen ilmoitus tuli yllätyksenä monelle, myös hänelle itselleen.

– Vielä maanantaina olin radio-ohjelmassa positiivinen ehdokkuuden suhteen, Paatero kertoo.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluevaltuusto. Paatero oli kaavaillut kevätkokouksen päivämääräksi 24.3. Uuden ehdokkaan etsimiseen olisi aikaa kuukausi ja se taitaa olla liian vähän.

– Toinen mahdollisuus olisi kutsua ylimääräinen kokous koolle. Olisikin muutenkin hyvä kokoontua vielä ennen huhtikuisía kunnallisvaaleja, Paatero sanoo.

SDP:n puoluevaltuuston kutsuu koolle puoluehallitus, jonka puheenjohtaja on Antti Rinne.

 

”Puoluevaltuuston kokousta ei ole vielä päätetty”

Kuva: Jari Soini
SDP:n vastavalittu puoluesihteeri Antton Rönnholm (oik.) joutuu heti tulikasteeseen. Puolueelle olisi löydyttävä uusi ehdokas presidentinvaaleihin ja aika kiireellä vieläpä.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluekokousten välissä ylintä päätösvaltaa käyttävä puoluevaltuusto. Se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

– Kevään kokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, kertoo SDP:n tuore puoluesihteeri Antton Rönnholm Demokraatti.fi:lle aamulla. Kokouksen kutsuu koolle SDP:n puoluehallitus.

– Niin moni olisi toivonut Jutta Urpilaisen ehdokkuutta. Tosin ymmärrän täysin hänen ratkaisunsa, Rönnholm sanoo.

Rönnholmin mukaan SDP ryhtyy nyt kiireen vilkkaa luotaamaan uutta prsidenttiehdokasta.

Antti Rinne ymmärtää Urpilaisen päätöksen – ”Tämän kevään aikana asia ratkaistaan”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne joutuu nyt miettimään SDP:n presidenttiehdokaskuvion uudelleen, kun Jutta Urpilainen ei lähde ehdolle.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) toivoi toisenlaista ratkaisua presidenttiehdokkuudesta kieltäytyneeltä Jutta Urpilaiselta. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin, että Urpilainen valitsi toisin. Urpilainen perustelee perhesyillä kieltäytymistä Demokraatin kolumnissaan.

– Maa kyllä löytää isiä ja äitejä, mutta lapsi on pieni vain hetken, Rinne sanoi aamulla Demokraatti.fi:lle.

Rinteen mukaan SDP jatkaa presidenttiehdokkaan hakemista kevään aikana.

– Puoluevaltuusto kokoontuu keväällä, siellä asia päätetään, Rinne sanoo.

Urpilainen ei pyri presidenttiehdokkaaksi

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen ei lähde presidenttiehdokkaaksi. Demokraatti.fi:ssä ja tämän viikon Demokraatti-lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Urpilainen perustelee päätöstään perhesyillä.

”Kuuntelen omantuntoni ääntä. Olen tullut tulokseen, että tässä elämäntilanteessa jatkan työtäni aktiivisena parlamentaarisena vaikuttajana niissä tehtävissä, joita minulle suodaan. Vapaa-aikani vietän perheen – mieheni ja lapsemme – kanssa”, Urpilainen kirjoittaa.

Urpilainen myöntää päätöksen olleen todella vaikea. Hän kirjoittaa velvollisuudentunnosta puoluetta kohtaan, kuten myös velvollisuudentunnosta toimia lasikattojen murtajana naisille, jotta kaikkien töiden ja elämänurien yhdistäminen perhe-elämään olisi mahdollista.

Jutta Urpilaisen kirjoitus on luettavissa kokonaan oheisesta linkistä ja tämän viikon Demokraatti-lehdessä.