SDP näkyvästi mukana Elomessuilla

Perinteiset Elomessut valtaavat jälleen Hämeenlinnan Verkatehtaan ympäristön viikonvaihteessa 12.-13.8.2017. SDP on jälleen mukana ja tällä kerralla kuntapolitiikan ja alkaneen valtuustokauden lisäksi meneillään oleva äänestys presidenttiehdokkaista puhuttaa varmasti teltalla kävijöitä. Ehdokkaista paikalla ovat kansanedustajat Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero. Haatainen on tavattavissa la 12.8. klo 12-14 ja Paatero su klo 13. Hämeen kansanedustajista paikalla on Tarja Filatov la 12.8 klo 12-14. Osastolla on tavattavissa runsaasti myös hämeenlinnalaisia kuntapoliitikkoja ja perinteisesti keskustelut ovat käyneet vilkkaina. SDP:n teltan löytää messuilla osastolta D22-23.

Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään alueen sosialidemokraattisen kaupunkipolitiikan suunnittelussa.

Hämeenlinnan sd. kunnallisjärjestön puheenjohtaja Pirjo Sandelius kertoo messuvalmistelujen lomassa, että viikonvaihde hyödynnetään myös tulevan toiminnan suunnittelun tueksi.
– SDP:n osastolla on messujen ajan myös kysely Hämeenlinnan kaupunkipolitiikkaan liittyen. Kysely on osa puolueessa käynnistetyn kaupunkistrategian toimenpideohjelmaa Hämeenlinnassa. Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään alueen sosialidemokraattisen kaupunkipolitiikan suunnittelussa. Kyselyyn vastanneet osallistuvat samalla myös teatteriaiheisen palkinnon arvontaan, Sandelius kertoo.

Viikonvaihteessa pääsee siis samalla ottamaan kantaa kaupunkipolitiikan tulevaisuuteen, haastattelemaan SDP:n kolmesta presidenttiehdokkaasta kahta ja keskustelemaan paikallisten kuntavaikuttajien kanssa paikallisista asioista. Messualueelle on vapaa pääsy ja tapahtuma on avoinna la 10 – 18 ja su 10 – 17.

 

 

Keskustelua aiheesta

Tarja Filatov: Häirintä on häpeällistä vallankäyttöä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

–  Jokaisella ihmisellä on oikeus kehoonsa, koskemattomuuteen ja ihmisarvoiseen kohteluun. Seksuaalinen häirintä on aina väärin. Sitä ei pidä hyväksyä eikä vähätellä, linjaa kansanedustaja Tarja Filatov.

Jokaisella meistä on vastuumme seksuaalisen häirinnän kitkemisessä. Vastuu on sitä suurempi mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa olemme. Filatov painottaa, että erityinen vastuu vallanpitäjillä on suojata niitä, joiden on vaikkein pitää itse puoliaan.

Seksuaalisen häirinnän ydin on siinä, että se on tarkoituksellista, ei-toivottua ja yksipuolista seksuaalisväritteistä käyttäytymistä ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tarja Filatov muistuttaa, että häirinnällä ei ole tiettyä muotoa. Se voi olla sanallista tai sanatonta, fyysistä tai psyykkistä.

Kyse on myös vallankäytöstä

Hiljaisuuden muuri on murtumassa seksuaalisen häirinnän ympärillä. – Emme saa palata hiljaisuuteen nyt julkisuuteen nousseiden tarinoiden ja kampanjoiden jälkeen, vaan meidän on kasvatettava tietoisuutta, luotava keskustelulla rajoja ja löydettävä tehokkaampia välineitä ehkäistä ja puuttua häirintään.

Seksuaalisen häirinnän torjunta on vaikeaa, koska uhriksi joutumiseen liittyy häpeää. – Häpeä ei ole uhrin, vaan seksuaalisen häiritsijän häpeää, painottaa Tarja Filatov.

Laki kieltä yksiselitteisesti seksuaalisen häirinnän ja väkivallan. Tarja Filatov nostaa esiin myös mahdollisuuden vahvistaa lainsäädäntöä tältä osin. Hänen mukaansa esimerkiksi seksuaalinen ahdistelu –rikosta tulisi muuttaa siten, että sen piiriin kuuluu myös toistuva, sukupuolen perusteella halventava puhuttelu. – Nykylaki kieltää vain fyysiset teot. Raiskauksen tunnusmerkistöön voidaan lisätä suostumuksen puute, joka vahvistaa näyttöä. Samoin translakia tulee uudistaa, hän linjaa.

Hiljaisuuden muuri on murtumassa seksuaalisen häirinnän ympärillä.

– On myös mietittävä pitäisikö osassa syrjintärikoksia luoda mekanismi, jossa oikeuden hakeminen ei olisi yksin uhrin kontolla. Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimus kertoo, että Suomessa tunnetaan puutteellisesti tasa-arvo ja syrjntätoimijoita. Tämän perusteella voisi olettaa, että moni häirinnän uhri ei tunne reittiä, josta apua voi saada. Siksi tiedottamisella ja kampanjoilla on väliä, Filatov painottaa.

Työelämässä voidaan käyttää jo olemassa välineitä, esimerkisi tasa-arvosuunnitelmaa. Niiden yhteydessä häirintä voidaan ottaa puheeksi ja käydä yhdessä läpi pelisääntöjä, Filatov toteaa ja muistuttaa, että kehittämällä olemassa olevia tasa-arvo ja yhdenvertaisuusvälineitä voidaan ottaa monta askelta eteenpäin.

Koulussa yhdenvertaisuussuunnitelma voi toimia puuttumisen välineenä. Välineitä on jo nyt, kunhan osaamme ja haluamme käyttää niitä.

– Oleellisinta on, että uhrista ei tule kaksinkertaista uhria. Ensin seksuaalisen häirinnän ja sen jälkeen vähättelyn, syyllistämisen ja puuttumattomuuden uhri. Tarvitsemme enemmän keskustelua siitä, miten häirintä kytkeytyy alistamiseen, syrjintään ja väkivaltaan. Pienempi teko johtaa herkästi isompaan.

Kansanedustaja Tarja Filatov perää hyviä käytäntöjä häirinnän kitkemiseksi. Seksuaalisen häirinnän uhrin pitää tietää, kehen ja minne olla yhteydessä, kun häirintää tapahtuu. Aina näin ei ole.  – Tarvitsemme tietoa, mutta myös uusia matalan kynnyksen auttavia kanavia.

Näitä asioita Tarja Filatov olisi nostanut esiin eduskunnan tämänpäiväisessä ajankohtaiskeskustelussa, jos olisi saanut puheenvuoron. En saanut, mutta onneksi moni muu sai, Filatov toteaa.

 

 

Keskustelua aiheesta

Monelle jää vain 50€ viikossa – ”On aiheellista kysyä, millaista elämää sillä voi elää”

Kuva: Getty Images

Esteettömyysdirektiivin valmistelussa EU:ssa on muistettava YK:n vammaissopimus, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) vaatii.

Suomen kanta ei saa hänen mielestään lähteä lyhytnäköisestä yritys- ja elinkeinopoliittisesta ajattelusta, vaan on aidosti pyrittävä esteettömyyteen niin fyysisissä kuin sähköisissä palveluissa.

– Yhteiskunta, joka on esteetön vammaisille, on hyvä yhteiskunta ikääntyville suomalaisille, Filatov painotti puhuessaan Hämeenlinnan seudun invalidien juhlassa kansainvälisenä vammaisten päivänä.

Filatovin mukaan tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan se mahdollistaa jokaisen kasvamisen täyteen potentiaaliinsa. Tasa-arvosta hyötyy niin yksilö kuin koko yhteiskunta.

– Pienessä Suomessa ei pidä ajatella, että meillä ei ole varaa parempiin vammaisten palveluihin. On ajateltava, että meillä ei ole varaa jättää parempia palveluita toteuttamatta, koska meillä ei ole varaa jättää vammaisia ihmisiä syrjään. Tarvitsemme kaikkien panosta ja osallisuutta, jotta satavuotias Suomi ei kulje taaksepäin vaan ylpeästi eteenpäin.

Meillä on vielä paljon tekemistä, jotta sopimuksen henki on täyttä totta.

YK:n vammaissopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.

– Vammaisella henkilöllä on oikeus elää itsenäisesti osana omaa lähiyhteisöään, Filatov korosti.

Sopimuksen mukaan vammaisella pitää olla saatavilla yleisiä palveluja yhdenvertaisesti.

– Sopimuksessa korostetaan itsemääräämisoikeutta, johon kuuluu vapaus tehdä valintoja. Syrjintä vammaisuuden perusteella on kielletty. Syrjintää on se, jos vammaiselta henkilöltä evätään hänen tarvitsemansa kohtuulliset mukautukset.

Kaikille sopivalla ympäristöllä tarkoitetaan tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaiseksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoissuunnittelua.

– Meillä Suomessa sopimuksen sisältö on kirjattu lakeihin, mutta meillä on vielä paljon tekemistä, jotta vammaissopimuksen henki on täyttä totta, Filatov muistutti.

Hän pitää järjestöjen roolia tärkeänä, jotta sopimuksen henki muuttuu lihaksi.

– Järjestöjä, jotka ajavat vammaisten ihmisten asioita, neuvovat, auttavat ja tukevat ja joissa voi saada arvokasta kokemusasiantuntijuutta ei saa sivuuttaa kuntien eikä maakuntien päätöksenteossa.

Vammaisista 80 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella.

Maailmassa on yli miljardi vammaista henkilöä eli noin 15 prosenttia koko maailman väestöstä. Maailman joka neljännessä kotitaloudessa asuu vammainen, mikä tarkoittaa sitä, että 2 miljardia ihmistä päivittäin on tekemisissä vammaisten kanssa.

Noin 80% vammaisista asuu maissa, joissa terveydenhuolto ja sosiaaliset palvelut eivät ole kaikkien kansalaisten saatavilla.

Vammaisista 80 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Kehitysmaissa 80–90 prosenttia vammaisista on työttöminä. Teollisuusmaissa vastaava luku on 50–70 prosenttia.

Kehitysmaiden vammaista lapsista 90 prosenttia ei käy ja vain joka sadas aikuinen vammainen on lukutaitoinen.

– Suomessa tilanne on monessa mielessä parempi. Meillä terveydenhoito on kaikkien ulottuvilla, yleinen oppivelvollisuus takaa kaikkien pääsyn kouluun. Sosiaaliset tulonsiirrot pitävät huolen, että ihmiset eivät elä absoluuttisessa köyhyydessä, Filatov pohti.

Filatov huomautti, että silti Suomessa vammainen ihminen kohtaa tiellään monta sellaista mutkaa, joita keskivertoihminen ei huomaa porskuttaessaan eteenpäin.

Onko minulla rahaa ostaa lääkkeet vai ruokaa?

YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista astui voimaan 3.5. 2008, kun yli 20 maata oli ratifioinut sen. Sopimuksessa vahvistetaan vammaisille kuuluvia ihmisoikeuksia, kuten liikkumisvapautta sekä oikeutta laadukkaaseen elämään, koulutukseen ja työssäkäyntiin.

YK:n yleissopimus velvoittaa jäsenvaltiot takaamaan vammaisille henkilöille kaikki ne oikeudet, jotka on aiemmissa ihmisoikeussopimuksissa vahvistettu kaikille ihmisille kuuluviksi. Keskeisin ajatus sopimuksessa on syrjinnän kieltäminen ja tasapuolisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla.

Kansainvälistä vammaisten päivänä Invalidiliitto haluaa nostaa esille sosiaalisen ja taloudellisen yhdenvertaisuuden.

– Liian monen vammaisen ihmisen kuukausitulot hipovat köyhyysrajaa. Asumis- ja muiden peruskulujen jälkeen monella jää vain 50 euroa viikossa. On aiheellista kysyä millaista elämää sillä voi elää, Filatov muistutti.

Hän huomautti, että vähävaraisen vammaisen elämä on joka päivä valintojen tekemistä. Useimmiten valinnoista riippuu koko elämä.

– Onko minulla rahaa ostaa lääkkeet vai ruokaa? Pystynkö maksamaan puhelinlaskun vai jätänkö väliin matkan pyörätuolin kanssa kauppaan? Entä jos tulee jokin yllättävä meno: joudun sairaalaan tai jääkaappi hajoaa? Miten valita, Tarja Filatov laittoi jokaisen kuulijan miettimään.

Omakuva: Aila Suikkanen Humppilasta

Aila Suikkanen kesämökillä rakkaan kaveruksen kanssa.

Humppilalainen Aila Suikkanen on jäänyt eläkkeelle sovellustukihenkilön työtehtävistä 9 vuotta sitten. Hän jäi leskeksi 10 vuotta sitten ja nyt perheeseen kuuluvat rakas tytär, unelmavävy ja teini-ikäinen lapsenlapsi, joka on mummon muru.

Eläkepäivät kuluivat alkuun koulua aloittavan lapsenlapsen tukena, mutta kun hän aikanaan totesi, että ”älä mummo tule enää koululle mua vastaan, vaan tavataan kirjastolla” ja lopulta ” mä meen suoraan kotiin”, Aila Suikkanen ymmärsi, että jotain muuta tekemistä on etsittävä tilalle. Pian löytyikin mummon mökki Humppilasta ja samoin sieltä löytyi oma koti.

– Järjestötyö on ollut mieluisa henkireikä. Kesät kuluvat rakkaan harrastuksen puitteissa mökillä, taistelussa rikkaruohoja vastaan, kukkapenkeistä ja kasvimaalta, Aila Suikkanen kertoo. Hän kuvaa itseään sosiaaliseksi ja huumorintajuiseksi, mutta samalla päättäväiseksi ja yhteisistä asioista huolta kantavaksi.

Yksin ei huonetta rakenneta, vaan yhteen hiileen puhaltamalla.

Työelämässä ollessa usein joku kavereista kurkisti työhuoneen ovelta sisään ja kysyi, että onko Leelian lepotuoli vapaana ja usein he uskoutuivat asioistaan. Ailan vahvuutena on kuunnella toisia. – Kuntapolitiikkaan lähdin, kun eläkeläisjärjestöstä, jossa toimin sihteerinä, pyysivät lähtemään mukaan vaaleihin. Vielä en ole katunut lähtemistä mukaan.

Tavoitteet kuntapolitiikassa

Aila Suikkanen haluaa vaikuttaa kuntalaisten ja kunnan hyvinvointiin tasapuolisesti, vauvasta vaariin. Hän tekee työtään luottamustehtävissä maalaisjärjellä ja paljon kokeneena ihmisenä. – Yksin ei huonetta rakenneta vaan yhteen hiileen puhaltamalla, hän toteaa.

Humppila on pieni kunta n. 2500 asukasta ja ikärakenne kunnassa on vanhusenemmistöinen. Tämä tuo toimintaan omat haasteensa. Kunta sijaitsee Kanta-Hämeen lounaisosassa ja Aila Suikkanen toteaakin, että maakunnassa tulisi huomioida myös tämän seudun kasvukäytävät ja niihin tulisi panostaa.

Kunnan asiat tunnetaan paikkakunnalla hyvin ja myös ihmiset tuntevat toisensa hyvin, joskus se on vahvuus, joskus heikkous.  Aila Suikkanen on ollut kuusi vuotta ollut humppilalainen.

Valtuutetun tehtävän lisäksi luottamustehtävinä ovat kunnanhallituksen,  tekniseen lautakunnan, vanhusneuvoston jäsenyydet sekä hyvinvointikuntayhtymän kokousedustajana toimiminen.

Miksi SDP?

SDP on tullut kodin perintönä ja vakaumuksena. – Olen niin sanottu ainainen demari, myös mieheni oli vankkumaton demari ja mukana monissa luottamustehtävissä, Aila Suikkanen kertoo.

Hän toivoisi enemmän yrityksiä kuntaan ja sitä kautta työpaikkoja sekä parannusta kunnan talouteen. Tämän myötä hyvinvoinnin tulosta voitaisiin jakaa tasapuolisesti kaikkien kuntalaisten hyväksi.

Omakuva -juttusarjassa esittelemme kuntapolitiikan toimijoita piirin alueelta.

 

Keskustelua aiheesta

Filatov: Työ ei saa tappaa

Kuva: Thinkstock

Euroopan unioni tarjoaa parhaat välineet kansalaisten suojelemiseen, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden, reilumman työelämän sekä yhteisen vaikutusvaltansa kasvattamiseen, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) sanoo. Hän puhui Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta käsittelevässä tilaisuudessa Kumppanuustalolla Hämeenlinnassa maanantaina.

– Maailmassa, jossa erilaiset uhat ja epävarmuustekijät lisääntyvät, tarvitaan kansallisvaltiota vahvempia hartijoita edistämään reilumman kaupan ja työelämän pelisääntöjä.

Koko maailmassa kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan työnsä vuoksi kuolee yli 2 miljoonaa ihmistä vuosittain. Joka päivä 5000 ihmistä kuolee työtapaturmien ja työperäisten sairauksien vuoksi.

Tulokset ovat menneet huonompaan suuntaan mm. Kiinassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa. Työturvallisuus on jakautumassa kahtia. Osassa maailmaa työolot paranevat, mutta osa kilpailee yhä keinoilla, jotka vaarantavat jopa työntekijöiden hengen.

-Suomi ei yksin kykene muuttamaan maailman työelämän pelisääntöjä paremmaksi, mutta Euroopan unionilla jo enemmän painoarvoa, kunhan sitä halutaan käyttää.

– Maailmassa, jossa erilaiset uhat ja epävarmuustekijät lisääntyvät, tarvitaan kansallisvaltiota vahvempia hartijoita edistämään reilumman kaupan ja työelämän pelisääntöjä.

-Eurooppa voi toimia esimerkkinä siitä, että vahva globaali kilpailukyky ja sosiaalinen ulottuvuus voidaan yhdistää. Ne jopa tukevat toinen toisiaan.

Euroopan unionilla on aina ollut sosiaalinen ulottuvuus ja se on tiiviisti kytköksissä alueen taloudellisiin päämääriin.

Työ- ja elinolojen kohentaminen ja sukupuolten tasa-arvo

EU:n keskeisiä tavoitteita siitä asti, kun naisten ja miesten samapalkkaisuusperiaate kirjattiin Rooman sopimuksiin vuonna 1957.

Sosiaalista ulottuvuutta on kehitetty rinnan sisämarkkinoiden syventämisen ja EU:n kansalaisuuden kanssa. Tämä on taannut yhdenvertaiset mahdollisuudet ja keskeiset oikeudet jäsenvaltioissa. Tästä periaatteesta ei saa luopua.

-Suomen on oltava aktiivinen EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäjänä. Se, että uudistukset pakottavat muuttamaan myös omaa lainsäädäntöämme ei saa olla inhimillisemmän unionin kehittämisen esteenä.

 

Keskustelua aiheesta

Omakuva: lahtelainen Maria Mäkynen – sivistyksen, tasa-arvon ja hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja.

Kuva on otettu Lahden matkakeskuksen edessä, josta Maria kulkee päivittäin töihin Helsinkiin. Asema-alueen kehittäminen osana Lahden menestystä on keskeistä.

Esittelyvuorossa on Maria Mäkynen. Hän on koulutuksen asiantuntija ja koulutuspäällikkö Työväen Sivistysliitossa. Maria kertoo olevansa ennen kaikkea sivistyksen, tasa-arvon ja hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja.

– Taustani on koulutuksen tutkijana ja poliittista kokemusta olen kerryttänyt useissa luottamustoimissa ja poliittisena avustajana kansanedustajille SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin, Ilmari Nurminen ja lyhyen aikaa myös Timo Harakka ja Nasima Razmyar.

Maria Mäkynen arvostaa kulttuuria ja taidetta, erityisesti vaihtoehtoinen ja kantaaottava kulttuuri puhuttelee häntä ja siksi hän viihtyy paljon taidegallerioissa, hämyisissä keikkabaareissa tai konemusiikkiklubeissa sekä filosofian kirjojen parissa viinilasi kädessä.

– Kiireisen ja aktiivisen elämäntyylimme takia pyhitämme aviopuolisoni Matias Mäkysen kanssa vapaa-ajan matkusteluun, mutta muulloin viihdymme erittäin hyvin yhdessä erilaisen yhteiskunnallisen aktiivisuuden parissa ympäri Suomea, Maria kertoo.

Henkilö kuntapäättäjäroolin takana

Kuntapäättäjäroolin takaa löytyy koulutussosiologian ja pian yhteiskuntatieteiden maisteri.

– Ammennan ajatukseni yhteiskuntatieteellisestä analyysista, jota yritän saada käytäntöön ja arjen päätöksiksi. Demokraattisen yhteiskunnan toiminnan ehto on sivistys ymmärtää itseensä ja ympäristöönsä vaikuttavia asioita sekä kyvykkyys toimia yhdessä muiden kanssa niiden puolesta. Siksi minulle koulutus ja kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä. Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys on meidän kaikkien kannalta keskeistä. Tasa-arvo ja resurssien tasainen jakautuminen on yhteiskunnan ja talouden vakauden kannalta perusteltuja arvoja. Näitä pyrin edistämään myös Lahdessa, jossa työttymyys ja koulutuksen periytyvyys on korkea, Maria Mäkynen painottaa.

Kuntapolitiikassa Maria Mäkynen haluaa vaikuttaa konkreettisesti rakkaan kotikaupunkinsa Lahden ja sen kaupunkilaisten menestykseen. Kuntapolitiikassa tehdään ne ratkaisut, jotka todella vaikuttavat ihmisten elämään; millainen peruskoulutus, millainen elinympäristö, millaiset mahdollisuudet toteuttaa itseään ja tehdä töitä?

Ymmärrys yhteiskunnan kilpailuhenkisestä luonteesta ja yhdenvertaisen ihmisyyden puolustaminen on syy SDP:n valinnalle.

Maria haluaa päästä vaikuttamaan ennen kaikkea ihmisten mahdollisuuteen kehittää ja toteuttaa itseään. Hän toimii tällä hetkellä Lahden kaupunginvaltuutettuna ja sivistyslautakunnan jäsenenä sekä Wellamo-opiston johtokunnan puheenjohtajana. Hän on myös Vapaus valita toisin -yhdistyksen varapuheenjohtaja sekä Urheiluopistosäätiön hallituksen jäsen. Lisäksi hän toimii Lahden Työväen yhdistyksen johtokunnassa ja Hämeen piirin piirihallituksessa.

Vahva näkemys kestävästä politiikasta

SDP:n Maria valitsi, koska hän näkee, että kestävää politiikkaa on purkaa sortavia rakenteita ja arvioida kriittisesti yhteiskuntaa sen jatkuvassa muutoksessa rakentavasti yhteistyössä kehittäen kohti tasa-arvoista ja demokraattista yhteiskuntaa. Juuri ymmärrys yhteiskunnan kilpailuhenkisestä luonteesta ja yhdenvertaisen ihmisyyden puolustaminen on syy SDP:n valinnalle.

– Demareiden syväymmärrys taloudellisista lainalaisuuksista ja pyrkimys rakentaa taloutta ihmisten välineeksi eikä ihmistä talouden välineeksi ovat syitä miksi tämän puolueen itselleni valitsin. Yhden asian liikkeet ilmentävät ehkä tavoitteita selkeästi, mutta monimutkaisissa kysymyksissä kokonaisvaltainen yhteiskunta-analyysi kantaa pidemmälle muuttuvassa maailmassa, Maria tiivistää valintansa perusteita.

– Lahden haasteena on korkea työttömyys ja matala koulutustaso. LUT-konserni tulee korjaamaan koulutustasoa jatkossa, mutta samalla tulee tehdä töitä sen eteen, että korkeakouluopiskelijat myös jäävät kaupunkiin. Koulutuksen periytyvyyttä täytyy tasoittaa nostamalla kaikkien koulujen koulutuksen laatua ja lisäämällä resursseja sinne, jossa sitä enemmän tarvitaan. Varhaiskasvatuksessa subjektiivinen päivähoito-oikeus tulee palauttaa ja pitää huoli, ettei koulutuksellinen segregaatio synny lasten välille jo varhaisiässä, Maria Mäkynen listaa suuntaa ja toimenpiteitä koulutuksen kehittämiselle.

Maria kuvaa Lahtea rehellisen aidoksi urbaanikaupungiksi, jossa olisi potentiaalia trendikkääksi kulttuurikaupungiksi ja viihtyisäksi lapsiperheiden kodiksi.

Jos Maria Mäkynen saisi korjata yhden asian päätöksenteossa, se olisi Lahden koulutustaso.

 

Keskustelua aiheesta