reijo_frank

SDP tekee kuntavaaleista tarkan analyysin: tulos kahtiajakoinen – käynnistää maakuntavaalivalmistelun

Kuva: Marja Luumi
SDP:n puoluehallitus päätti tänään, että puoluesihteeri Antton Rönnholmin johdolla tehdään tarkka vaalianalyysi.

SDP:n puoluehallitus kävi torstaiaamuna keskustelun juuri käytyjen kunnallisvaalien tuloksesta.

– Käydyissä kuntavaaleissa vaalien lopputulos oli monella tavalla kahtiajakoinen. Toisaalta kannatuskehitys oli positiivinen hyvin monissa kunnissa ja SDP saavutti suurimman puolueen aseman suuressa määrässä kuntia. Toisaalta kannatus hiipui monissa kasvualueiden kunnissa ja yliopistokaupungeissa. Maakuntatasolla kannatus kasvoi yhdeksässä maakunnassa, mutta väheni yhtä monella alueella. SDP:n saama kokonaisäänimäärä kasvoi, mutta suhteellinen asema heikkeni 0,2 %. SDP tuli toiseksi suurimmaksi kuntapuolueeksi. Lukuisista paikallisista voitoista huolimatta puolueen kokonaiskannatus ja kakkossija eivät vastaa asetettuja tavoitteita, SDP toteaa.

Puoluehallitus totesi tänään, että SDP:n ehdokkaat, heidän tukiryhmänsä ja paikalliset aktiivitoimijat tekivät yhdessä kaikkialla valtaisan työn.

– Heistä jokainen ansaitsee suuren kiitoksen.

Puoluekokouksen päätöksen mukaisesti puolueen puheenjohtajisto johtaa poliittisen ohjelman valmistelua suomalaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin päivittämiseksi.

Puoluehallitus päätti, että kuntavaalituloksen pohjalta käynnistetään kasvukeskuksia ja yliopistokaupunkeja koskeva työ, jonka tavoitteena on luoda politiikan sisältöjä ja uusia toimintapoja, jotka vahvistavat SDP:n kannatuspohjaa näissä kaupungeissa. Projektin tehtävänä on tuottaa SDP:n visio, strategia ja toimenpideohjelma edellä kuvatun tavoitteen toteuttamiseksi.

– Projekti käynnistyy välittömästi Sanna Marinin johdolla. Projektiryhmä muodostetaan puoluetoimiston ja piirien sekä edellä tarkoitettujen kaupunkien kunnallisjärjestöjen yhteisen valmistelun pohjalta. Toimenpideohjelma hyväksytään kesän aikana puoluehallituksen, piirien ja kunnallisjärjestöjen toimesta. Toteuttaminen käynnistyy asteittain välittömästi.

– SDP aloittaa mahdollisten maakuntavaalien ehdokasasettelun valmistelun niin, että maakuntavaaleihin asetetaan kaikissa maakunnissa täydet ja puolueen kannatuksen maksimoivat listat. Samalla käynnistetään kussakin maakunnassa maakuntavaalien poliittisten sisältötavoitteiden valmistelu ja maakuntien keskisuuria kaupunkeja tukeva työ, jonka tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa SDP:n kannatuspohjaa näillä alueilla. Valmistelusta vastaa puoluesihteeri yhteistyössä piirien ja kunnallisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on, että kaikissa piireissä/maakunnissa on täydet ehdokaslistat.

– Lisäksi puoluehallitus päätti tuottaa puoluesihteerin johdolla ensi tilassa kirjallisen kuntavaalianalyysin tarvittavien tilastojen valmistuttua niin, että analyysi kattaa valtakunnallisen ja kuntakohtaisen poliittisen sisällön, kampanjan, viestinnän, markkinoinnin, ehdokasasettelun onnistumisen ja kuntakohtaisen tulevaisuusnäkymän suhteessa ehdokasasetteluun ja toteutuneeseen vaalitulokseen.

– Puoluehallitus suosittelee kunnallisjärjestöille, että kunnallisiin luottamustehtäviin henkilöitä valittaessa luodaan edellytyksiä jatkuvuudelle ja autetaan entistä useampia valovoimaisia poliittisia päätöksentekijöitä nykyisten rinnalle.

”Kahden päivän kokoustelun lopputulos jäi lässähdykseksi” – SDP:n Kiuru: Miksi ennuste tuli vasta nyt tietoon?

Kuva: Lehtikuva
Krista Kiurun mukaan kehyshysriihen päätökset eivät vahvista luottamusta hallituksen toimintakykyyn.

Kansanedustaja Krista Kiurun (sd.) mukaan hallituksen kaksipäiväisen kehysriihen päätökset eivät vahvista luottamusta hallituksen toimintakykyyn.

Hallituksen tavoitteena piti olla puolivälin etapissaan tarkastella talous- ja työllisyystavoitteita sekä tehdä tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.

Hallituksen tavoitteena on ollut nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin vuonna 2019 ja lisätä työllisten määrää 110 000 henkilöllä.

– Sekä oppositio että talouspolitiikan asiantuntijat ovat moneen kertaan varoittaneet, että nämä tavoitteet eivät ole toteutumassa ilman merkittäviä lisätoimia. Muun muassa Suomen Pankin maaliskuun ennusteen mukaan työllisten lisäys on jäämässä 55 000:een vuosina 2015-2019, sanoo Kiuru.

– Kahden päivän kokoustelun lopputulos jäi lässähdykseksi. Hallitus ei esittänyt juuri mitään uusia toimia työllisyyden parantamiseksi suurista puheista huolimatta. Ainoa uskottavia työllisyysvaikutuksia sisältävä uudistus liittyy varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen.

Hallitus jää omasta tavoitteestaan 65 000.

Tänään tuli tietoon valtiovarainministeriön uusin ennuste, minkä mukaan työllisyysaste on 70 prosenttia vuonna 2019.

– Valtiovarsinministeriö totesi tänään, että työllisten määrä kasvaa vain 45 000:lla vuosina 2015-2019. Hallitus jää omasta tavoitteestaan 65 000.

– Ihmettelen, miksi tulokset alkuviikon punnerruksesta jäivät näin laihoiksi, kun hallituksella käytössä ollut ennuste hallituksen omien tavoitteiden toteutumisesta on näin musertava?

Kiuru kysyy, miksi ennuste tuli vasta nyt tietoon, pari kolme päivää kehysriihen päättymisen jälkeen.

Kansanedustaja: Milloin ministeri aikoo lopettaa moraalittomuuden?

Kuva: lehtikuva / aleksi tuomola
Posti aikoo koodata lähetyksensä Filippiineillä.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen jätti kirjallisen kysymyksen tuoreelle omistajaohjauksesta vastaavalle elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.).

– Suomen Posti on päättänyt siirtää MSM-koneiden koodaustyötä Hollannin Postin tehtäväksi ja näin koodaustyö tehdään vastedes Filippiineillä, sanoo Taavitsainen.

MSM-lajittelukoneilla postit lajitellaan valmiiksi jakelujärjestykseen osoitteiden automaattisen tunnistusjärjestelmän avulla. Jos lajittelukoneen optinen luenta ei tunnista lähetyksen vastaanottajan osoitetietoja riittävän tarkasti, lähetyksen kuva siirtyy koodaustyöasemalle, jossa ihminen täydentää kuvan perusteella tunnistamatta jääneet osoitetiedot. Täydennetty osoitetieto välitetään takaisin lajittelukoneelle.

Taavitsainen kertoo koodaustyön siirtämisen koskevan Helsingin ja Kuopion lajittelukeskuksia ja siirto aiotaan toteuttaa kesäkuussa.

– Filippiineillä palkka on noin 200 euroa kuukaudessa eli halvan työvoiman käyttö houkuttaa valtion 100 % omistamaa yhtiötä näin toimimaan. Mielestäni tämä on täysin moraalitonta ja vastoin maan hallituksen työllisyystavoitteita. Kysyn ministeriltä aikooko hän ohjata Postin perumaan päätöksensä, sanoo Taavitsainen.

– Koodaustyöt ovat olleet erittäin hyviä työpaikkoja osatyökykyisille ja tästä on vieläpä valtiolla kärkihankekin menossa: Osatyökykyisille tie työelämään. On pöyristyttävää, että valtion 100 % omistama yhtiö aikoo toimia maan hallituksen tavoitteita ja kärkihanketta vastaan.

– Ministerin tulee ohjata Posti oikealle uralle toteuttamaan valtion työllisyystavoitetta ja noudattamaan hyvää työnantajapolitiikkaa ja korkeaa moraalia ja eettisyyttä toiminnassaan, linjaa Taavitsainen.

– Posti takoo hyvää tulosta ja maksaa osinkoja valtiolle tänä vuonna 60 miljoonaa. Verirahoilta ne kuulostavat, kun katsoo millä keinoilla tulos näköjään tehdään. Toivon ministerin kertovan Postin johdolle, ettei ole oikein ulkoistaa töitä halpamaihin, vaan on oikein työllistää ihmisiä Suomessa.

Uusi maatalousministeri: Kaupan omat merkit häiriköitä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Maatalousministeri Jari Leppa (kesk.) ei pidä kaupan tuotemerkeistä.

Tuore maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää ruokakauppojen omia tuotemerkkejä markkinahäirikköinä. Hänestä ne luovat epäoikeudenmukaisuutta ja epätasapainoa elintarvikkeiden tuotantoketjuun.

Kaupan omien tuotemerkkien kohdalla esimerkiksi kustannusjako ketjun sisällä on yksissä käsissä, eikä kukaan muu sitä tiedä. Lisäksi kauppojen omat brändit hyötyvät Lepän mukaan alkuperäisten merkkien tuotekehityksestä ansiotta.

– Yksi taho voi napata tuosta vain toisen kehittämän konseptin ja brändin ja tehdä omalla merkillään samaa tuotetta pikkuisen nimeä muuttamalla. Se on kaikkea muuta kuin reilua, Leppä sanoo STT:n haastattelussa.

Hänestä tällaisella toiminnalla vain heikennetään alkuperäisiä brändejä. Tästä on haittaa etenkin elintarvikkeiden viennille, mitä ministerin mukaan tulisi nyt pystyä lisäämään.

– Kun siellä viennissä ei muuten Pirkalla pärjätä, vaan siellä pärjätään brändeillä, hän sanoo.
Leppä edellyttää, että elintarvikeala muuttaa toimintamalliaan kaupan brändien osalta. Häntä harmittaa, että kauppa on kiinnostunut vain hinnasta, eikä laatukriteereitä pidetä riittävän tärkeinä.

– Yhä enemmän kuluttajat kuitenkin miettivät, mitä syövät.

Keskusta valitsi Lepän eilen uudeksi maa- ja metsätalousministeriksi. Aiemmin salkkua hoiti Kimmo Tiilikainen, jolle jäi ympäristöasiat.

Leppä, 57, on pitkän linjan keskustapoliitikko, jolla on itselläänkin maatila.

Saila Kiuttu

Keskustelua aiheesta

Sipilän hallituksen toimet uhkaavat jälleen Suomen sijoitusta – ensin meni sananvapaus, seuraavaksi…

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Sipilän hallitus on saamassa kolme uutta miesministeriä 5.5. alkaen. Jatkossa hallituksessa on 12 miesministeriä ja 5 naisministeriä.

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) ja kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) suorittavat kesällä salkunvaihdon, suhdeluku on 11/6.

Toimittajat ilman rajoja -järjestö tiputti Suomen juuri lehdistönvapauden kärkipaikalta kolmanneksi. Syynä on pääministeri Juha Sipilän Yleen kohdistama painostus. Seuraavaksi voidaan lähteä odottelemaan sitä, että Suomen sijoitus laskee erilaisissa tasa-arvoindekseissä.

Toki ne tietenkin aina vaikuttavat, jos yksi mittari laskee voimakkaasti.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Eeva Raevaara vahvistaa, että näin voi käydä.

– Esimerkiksi Euroopan neuvosto, Maailman talousfoorumi, YK ja EU seuraavat asiaa. Juuri olemme tarkistamassa Euroopan neuvoston raporttia, jossa tarkastellaan päätöksenteon tasa-arvoa muun muassa hallituksen sukupuolijakauman osalta.
Euroopan tasa-arvoinstituutilla (EIGE) on tasa-arvoindeksi, jota he päivittävät kahden vuoden välein. Se on tulossa taas tämän vuoden syksyllä.

Vaikka tasa-arvoindeksiin vaikuttavat monet muutkin asiat, Raevaara sanoo pitävänsä mahdollisena, että Suomen sijoitus putoaa eri indekseissä ministeripäätöksen takia.

– Toki ne tietenkin aina vaikuttavat, jos yksi mittari laskee voimakkaasti. Meillä on Suomessa 2000-luvulta ollut tasaista, on ollut 40 prosenttia ja joskus jop 60 prosenttia naisia hallituksessa, niin siinä kontekstissa tämä näkyy muutoksena.
5.5. jälkeen hallituksessa on alle 30 prosenttia naisministereitä.

Kehityssuunta on huono.

– Se paljonko naisia on hallituksessa, on indikaattori tai mittari, jota seurataan kansainvälisesti ja EU-tasolla koko ajan. Jos on heittoa alas tai ylöspäin, se helposti huomataan.

– Myös Pohjoismaista ollaan kiinnostuneita, miten me pärjätään, kun on tavallaan totuttu siihen, että olemme hyvässä asemassa tasa-arvomittareilla, Raevaara sanoo.

Tasa-arvovaltuutetun sijainella Anja Nummijärvellä on selvä kanta hallituksen naisministerien määrän vähyyteen.

– Kehityssuunta on huono.

– Naisten suhteellisen vahva osallistuminen yhteiskunnaliseen päätöksentekoon on yksi asia, joka on kansainvälisesti nostettu esiin, kun on osoitettu, että Suomi toteuttaa suhteellisen hyvin tasa-arvoa. Toki on tärkeää, että niin merkittävässä elimessä kuin Suomen hallituksessa toteutuisi paremmin tasa-arvo, Anja Nummijärvi jatkaa.

Hallitus päätti myös, ettei se lähde toteuttamaan tai edes selvittämään perhevapaauudistusta.

Paraikaa isyysvapaalla oleva tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara on nostanut omissa haastatteluissaan perhevapaauudistuksen tärkeyttä esiin.

– Olisi tärkeää, että isät osallistuisivat enemmän perhevapaiden käyttöön. Perhevapaauudistuksen malliin hän ei sinänsä ole ottanut kantaa, Nummijärvi toteaa.

Hän muistuttaa, että perhevapaiden tasaisempi käyttäminen parantaisi naisten asemaa työelämässä.

”Meidän päättäjien tehtävä on osoittaa, että he ovat oikeassa” – EU-jäsenyydelle yhä suurempi tuki

Kuva: Lehtikuva

Yhä suurempi enemmistö EU-maiden kansalaisista pitää maansa EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Tätä mieltä on 57 prosenttia ihmisistä. Hyvänä asiana pitävien osuus kuitenkin vaihtelee huomattavasti maittain.

Euroopan parlamentin teettämän Eurobarometri-mielipidekyselyn mukaan EU-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvien osuus on nyt lähes yhtä suuri kuin ennen talouskriisiä vuonna 2007.

Myös suomalaisten vastaajien enemmistö (57 %) pitää Suomen kuulumista unioniin hyvänä asiana. Myönteisesti jäsenyyteen suhtautuvien osuus on kuitenkin laskenut 3 prosenttiyksikköä viime vuoden syyskuusta.

Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani pitää kyselyn tuloksia hyvin kannustavina. Ne osoittavat hänen mukaansa, että Euroopan kansalaiset odottavat EU:lta yhtenäistä vastausta heidän akuutteihin huoliinsa kansainvälisestä tilanteesta, joka on tehnyt maailmasta epävarmemman ja vaarallisemman.

– Meidän poliittisten päättäjien tehtävä on osoittaa, että he ovat oikeassa. Meidän on osoitettava päivittäisellä työllämme ja päätöksillämme, että EU voi sekä tarjota suojaa että parantaa arkielämää.

Kysyttäessä viimeaikaisista geopoliittisista tapahtumista, kuten arabimaailman epävakaisuudesta, Kiinan ja Venäjän lisääntyvästä vaikutuksesta, brexitistä ja Donald Trumpin valinnasta, jopa 73 % kaikista vastanneista piti yhteistyötä muiden EU-maiden kanssa parempana ratkaisuna kuin kansallisia toimia.

Yhä useampi kokee, että kansalaisten äänellä on merkitystä EU:ssa.

Suuri enemmistö kansalaisista toivoo EU:n osallistuvan enemmän esimerkiksi kamppailuun terrorismia vastaan, työttömyyden torjuntaan, ympäristönsuojeluun ja veropetosten torjuntaan.

Yhä useampi EU-maan kansalainen (43 %) kokee, että kansalaisten äänellä on merkitystä EU:ssa. Osuus kasvoi viime vuodelta 6 prosenttiyksikköä ja on nyt suurempi kuin kertaakaan aiemmin vuoden 2007 jälkeen. Omassa kotimaassaan äänensä merkitykselliseksi kokee 63 % EU-maiden kansalaisista, mikä on 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2016.

Suomalaisista 56 % kokee, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Jopa 86 % vastanneista kokee, että heidän äänellään on merkitystä Suomessa.

Huomattava enemmistö eurooppalaisista (84 %) pitää epätasa-arvoisuutta eri sosiaalisten luokkien välillä huolestuttavana. Kolmannes kaikista vastaajista, mutta vain 15 % suomalaisista vastaajista, uskoo että talouskriisi jatkuu vielä monta vuotta.

Tutkimusta varten haastateltiin kaikkiaan 27 901 EU:n kansalaista.