Presidentinvaaleissa ei hänen mukaansa ole enää kysymys puolueen kannatusmittauksesta samalla tavoin kuin aikaisemmin.

– Onko viime presidentinvaaleista jäänyt päälle sellainen järkytys, joka luo demareille suorituspaineita? Pelätäänkö siellä, ettei vaan tulisi sellaista signaalia, että ollaan iltaruskon puolue? Haistan tässä vähän vanhanaikaista tulokulmaa, Niemi sanoo.

Hän korostaa, ettei lähde tutkijana neuvomaan puolueita mutta kehottaa SDP:tä miettimään presidentinvaaleja uudesta näkökulmasta.

– Eikö kannattaisi antaa hengen kulkea vapaammin ja hyväksyä se, että siellä on Niinistö ja miettiä jotakin muuta kiinnostavaa? Viimeksi vihreiden ehdokas Pekka Haavisto oli toisella kierroksella, ja Haaviston kannatus oli nimenomaan hänen henkilökohtaista kannatustaan, ei vihreiden kannatusta, Niemi muistuttaa.

Niemen mukaan kansalaisia kiinnostava presidentinvaali on demokratiassa tärkeä foorumi keskustelulle. Sen arvon ja hengen mukaista ei ole, jos kysymys poliittisuudesta, siis erilaisista politiikan vaihtoehdoista, hämärtyy.

Hän pitää erikoisena, jos SDP:stä ei löydy halua osallistua keskusteluun esimerkiksi Suomen paikasta EU:ssa tai suhteista Yhdysvaltoihin ja Venäjään.

– Tämä tilanne on jo itsessään mielenkiintoinen. Joku demari kysyi sosiaalisessa mediassa, että eikö meillä ole yhtään argumenttia tähän vaaliin. Minusta se on hyvä kysymys.

Oma ehdokas voisi Niemen mukaan nostaa esiin asioita, jotka eivät muutoin nousisi esiin. Hän ihmettelee, jos SDP jättää käyttämättä mahdollisuuden yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Jos on niin, että demarit jännittävät omaa komeaa historiaansa, jossa on ollut demaripresidenttejä, kun vastustaja näyttää mahdottomalta, pitäisi ajatella, että vaaleihin lähdetään sparraamaan ja käymään hyvää keskustelua. Vai onko kentän mielipiteissä niin paljon hajontaa, että kukaan ei usko saavansa porukkaa yhteen? Ollaanko siellä niin poteroissa? Kyllä minä tätä alan niin kohta lukemaan.

Niemen mukaan SDP:llä olisi paljon mielenkiintoisia poliitikkoja, joista olisi Niinistön sparraajiksi.

– Pitäisi voida luottaa siihen, että äänestäjät liikkuvat, kun on joku on tarpeeksi mielenkiintoinen. Kyllä siellä on tapahtunut yllätyksiä menestyksessä.

Niemen mukaan presidentti-institituution poliittisuus uhkaa kadota näkyvistä, jos presidentti jätetään vaaleissa haastamatta.

– Oliko Haaviston kampanja turha vaikka hän hävisi? Tarvitsiko Suomi sen keskustelun? Mielestäni tarvitsi. Vaihtoehtojen olemassaolo häviää, jos ei haasteta. Kukaan ei tiedä etukäteen mistä vaaleissa tullaan puhumaan.

– Nyt olisi paikka rohkealle avaukselle. Jos se tuo demareilla jotakin hyvää, niin hienoa heille. Mutta ei se ole traagista, jos puolueen ehdokas ei menesty.