SDP:ltä tiukka kysymys hallitukselle: ”Vedettiinkö kätilöitä sittenkin nenästä?”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta tivasi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.) palautetaanko julkiselta sektorilta viedyt lomarahat nyt, kun talouskasvu antaa siihen mahdollisuuden.

Tämän viikon eduskunnan kyselytunnilla hetki sitten SDP:n Maarit Feldt-Ranta tivasi hallitukselta, kuuluuko yllättävän rivakkana alkanut kasvu kaikille. Keskustelu lainehti pääasiassa kilpailukykysopimuksen tiimoilta,

Maarit Feldt-Ranta kaivoi esille taannoisen tv-ohjelman, jossa maamme kenties kuuluisimmat kätilöt ihmettelivät, onko heitä vedetty höplästä.

– Suomen talous kasvaa. Yhä useampi suomalainen kysyy nyt, kuuluuko tämä kasvu kaikille. Tätä kysyvät lapsiperheet, työttömät ja eläkeläiset, Feldt-Ranta kysyi..

– Mutta tätä kysyvät myös ne puoli miljoonaa ahkeraa valtion ja kuntien työntekijää, valtaosa naisia, jotka ovat lomarahaleikkausten muodossa joutuneet luopumaan enemmästä kuin kaikki muut. Julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoista leikattiin tänä vuonna kolmasosa. Tämä on esim. sosiaalityöntekijän kohdalla jopa 700 euron leikkaus.

– Tällä viikolla tv-haastattelussa kaksi kätilöä ihmetteli, miksi lomarahaleikkaukset kaatuvat kokonaan heidän niskaansa. ”Tuli vähän semmoinen olo, että onko meitä nyt vedetty nenästä, vähän käytetty hyväksi”, sanoi toinen kätilöistä.

– Onko meitä nyt vedetty nenästä, vähän käytetty hyväksi? Feldt-Ranta tivasi.

– Ministeri Orpo: Mitä te vastaatte näille naisille? Vedettiinkö kätilöitä nenästä? Onko teistä oikein, että talous kasvaa ja lomarahoja leikataan myös ensi vuonna?

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kiiruhti vastaamaan: – Kiky-prosessin aloitti hallitus tavoitteena parempi kilpailukyky elinkeinoelämälle. Työmarkkinajärjestöt muovasivat tämän Kikyn sisällys ja mm. SDP sen hyväksyi, Orpo väitti.

– Olen aina tukenut sopimista. Mutta ikinä en voi tukea, sitä että hallitus on pakottanut yksipuoliseen lomarahojen leikkaukseen, Feldt-Ranta jatkoi.

– Te olette väittänyt, ettei hallituksella ole ollut mitään roolia lomarahojen leikkaamisessa. Jo aiemmin työntekijäpuoli on vahvistanut hallituksen painostamisen.

– Mutta nyt olemme saaneet aivan uutta tietoa, Feldt-Ranta täräytti.

– Maanantaina 2.10. yleisradio uutisoi, että EK:n toimitusjohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja, Kokoomuksen sisäpiiriläinen Jyri Häkämies on kertonut, että nämä lomarahalaikkaukset kohdistettiin julkisen sektorin työntekijöihin juuri hallituksen toiveesta. Siis hallituksen toiveesta, ministeri Orpo.

– Nyt sekä työntekijät, että työantajat ovat vahvistaneet, että hallitus ajoi tätä lomarahojen leikkausta.

Mitä mieltä olette EK:n Häkämiehen lausunnosta? Feldt-Ranta kysyi.

– Hallitus haki kilpailukyvyn parantamista ja ehdotimme pohjalle työajan pidennystä. He päättivät sisällöstä. He eivät olisi tätä hyväksyneet, jolleivät olisi hyväksyneet, sanoi Orpo ilmeisen hämmentyneenä kompuroiden sanoissaan.

Keskustelua aiheesta

Demarinuorilta raikas ehdotus: asuntotakuu – ”Oma koti pitää nuoret mukana”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Helsingissä marssittiin alkuillasta muistuttaen oman asunnon tärkeydestä.

Demarinuoret muistuttavat tänään asunnottomien yönä, että ihmisarvoon kuuluu oikeus asuntoon. Järjestö esittääkin, että nuorisotakuuseen pitää sisällyttää myös asuntotakuu.

Joka neljäs asunnoton on alle 25-vuotias, ja yli 60% asunnottomista elää pääkaupunkiseudulla. Demarinuorten mukaan nuorten asunnottomuus on usein näkymätöntä, sillä suuri osa majoittuu esimerkiksi tuttaviensa tai sukulaistensa luona – kuten kokonaisuudessaan 80% asunnottomista tekee.

Järjestön puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi huomauttaa, että oma asunto on useimmille itsestäänselvyys. Se tekee mahdolliseksi tavallisen arjen, johon kuuluu nukkuminen omassa sängyssä, postinkanto kotiin, peseytyminen ja ruoanlaitto. Omaan kotiin voi kutsua vieraita ja se mahdollistaa säännöllisen opiskelun sekä työssäkäynnin.

– Asunnottomalla näitä mahdollisuuksia ei ole, Näkkäläjärvi herättelee.

Hän painottaa sitä, että nuoruudessa elämäntilanne usein muuttuu ja nuori joutuu liikkumaan työn ja opiskelun perässä. Ensimmäinen oma koti onkin todennäköisesti vuokra-asunnossa.

Ihmisarvoon kuuluu oikeus asuntoon.

Näkkäläjärvi muistuttaa ongelmista: Oman kodin löytymistä voivat vaikeuttaa korkeat vuokratakuut ja kohtuuhintaisten asuntojen puute eritoten kaupungeissa.

– Maksuhäiriömerkinnän saaneet nuoret eivät myöskään aina saa useissa vuokra-asunnoissa välttämätöntä kotivakuutusta, vaikka tulot riittäisivätkin muihin asumiskustannuksiin.

Demarinuorten mielestä asuntotakuu, jossa hyödynnettäisiin monipuolisesti erilaisia toimintamalleja, tulisi todella tarpeeseen. Asuntotakuu voisi taata vaikeissa tilanteissa eläville nuorille vuokratakuun ja kotivakuutuksen.

– Jos seuraavasta yösijasta ei ole tietoa, voi olla mahdotonta ottaa vastaan syrjäytymistä ehkäisevää opiskelu- tai työpaikkaa. Ihmisarvoon kuuluu oikeus asuntoon – oma koti pitää nuoret mukana, Mikkel Näkkäläjärvi painottaa.

Nyt älähtävät jo kirurgitkin: ”Osaajat kaikkoaisivat julkisesta erikoissairaanhoidosta”

Kuva: Pixland

Suomen kirurgiyhdistys ja kirurgiylilääkärit ilmaisevat huolensa sote-palvelujen asiakassetelin käytön laajentamisesta erikoissairaanhoitoon. Seteli on osa sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauslakia, josta hallitus on parhaillaan muokkaamassa uutta versiota.

Kirurgien mukaan suurin riski liittyy päivystykseen.

– Mikäli asiakasseteli laajentuisi erikoissairaanhoitoon viime viikon suunnitelman mukaan, ajauduttaisiin tilanteeseen, jossa erityisosaajat kaikkoaisivat julkisesta erikoissairaanhoidosta.Tämä romahduttaisi laadukkaan julkisen erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelmän, kirurgit varoittavat tiistaina tiedotteessaan.

Kirurgien mukaan valmistelussa oleva valinnanvapauslaki ja siihen liittyvä asiakassetelin laajentaminen erikoissairaanhoitoon uhkaavat myös estää suunnitellun kirurgian keskittämisen toteutumisen.

– Suomalainen erikoissairaanhoito on jo tällä hetkellä arvioitu maailmanlaajuisesti erittäin laadukkaaksi ja potilasturvalliseksi. Asiakassetelin laajentaminen murentaisi jo olemassa olevaa erikoissairaanhoitoa sekä estäisi hoidon laatua parantavan ja kustannuksia hillitsevän työnjakosuunnitelman ja päivystysasetuksen toteuttamisen.

Ehdotus uhkaa jo Suomen sisäistä turvallisuutta.

Samat huolet toi julki Demokraatin haastattelussa hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen, joka hämmästelee reformiministeriryhmän sote-sopua.

– Asiantuntijat ovat yrittäneet tarjota tietoa, mutta päättäjät näyttävät etenevän vaihtoehtoisilla faktoilla. Tietoa vaikutuksesta pitäisi kunnioittaa enemmän eikä tyytyä vain korulauseisiin uudistuksen hienoista tavoitteista, Lehtonen sanoo Demokraatille.

Lehtonen kritisoi myös muun muassa reformiministereiden ajamaa asiakassetelimallia, jossa maakunnat velvoitetaan jakamaan seteleitä myös erikoissairaanhoidon palveluihin. Lehtosen mukaan ehdotus uhkaa jo Suomen sisäistä turvallisuutta.

Hallitus kertoi viime viikolla uudistetun valinnanvapauslain keskeisistä linjauksista, joissa on otettu huomioon perustuslakivaliokunnan kesällä antamat raamit.

Eduskuntaryhmien oli määrä käsitellä uutta esitysluonnosta jo viime torstaina, mutta käsittelyä lykättiin tämän viikon torstaihin. Taustalla olivat keskustan ja kokoomuksen keskinäiset näkemyserot asiakassetelin laajuudesta, ja sitä koskevasta kirjauksesta haluttiin lisää asiantuntija-arvioita. Aikalisän tarkoituksena oli myös varmistaa, ettei esitys törmää uudelleen perustuslakiin.

Hallituksen reformiministeriryhmä istui esityksen tiimoilta tiistaiaamuna, jolloin se kävi läpi asiantuntijoilta saatuja lausuntoja. Seuraava tapaaminen on viimeistään torstaiaamuna.

Pääluottamusmies hymähtää Lintilälle: ”Ei duunaripalkoilla juuri osakkeita osteta”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Altian työntekijät osoittivat mieltään eduskunnan portailla vuonna 2014 torjuakseen Altian myynnin.

Valtio-omistajuus olisi pörssilistausta parempi vaihtoehto, sanoo Altian Rajamäen-tehtaan pääluottamusmies Arto Harjumaaskola. Hänen mukaansa valtion pitäisi pitää kiinni vähintään enemmistöomistuksesta yhtiössä.

Valtio kertoi tänään, että se selvittää alkoholijuomayhtiö Altian listaamista Helsingin pörssiin. Valtio jäisi yhtiöön vähintään kolmanneksen omistajaksi, kun nyt valtio omistaa Altian kokonaan.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan Altialle haetaan nimenomaan yksityisiä sijoittajia. Alkuun antia osoitetaan hänen mukaansa sopimusviljelijöille, sidosryhmille ja henkilökunnalle.

– Ei duunaripalkoilla juuri osakkeita osteta, nämä menevät elämiseen. Mielellään jokainen ostaisi osakkeita, jos palkkaa maksettaisiin enemmän. Mielelläni ostaisin vaikka koko yhtiön, Harjumaaskola sanoo.

Vuonna 2014 Altian Rajamäen-tehtaan henkilöstö järjesti poliittisen mielenilmauksen vaikuttaakseen eduskuntaan, jotta se ei hyväksyisi Altian valtionomistuksesta luopumista. Harjumaaskola sanoo olevansa lomilla, joten hän ei ota kantaa vastaaviin toimiin tällä kerralla.

”Ei tarvitse olla suuri ennustaja” – SDP:n Wallin suree viljelijöiden mustaa päivää

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

– Miksi hyvin toimiva yhtiö on myytävä, SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston puheenjohtaja Harry Wallin kysyy.

Hän viittaa uutiseen, että hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti tänään listauttaa valtionyhtiö Altian Helsingin pörssiin.

Altian myynnin taustalla on Wallinin mukaan hallituksen kärkihankkeiden rahoitus. Osakkeet myydään Helsingin pörssissä ja osakkeiden ostamista ei voi rajata.

Hän huomauttaa, että Altia on hyvin toimiva yhtiö, joka tuotti liikevoittoa 46,3 miljoonaa euroa vuonna 2016. Ministerivaliokunta päätti säilyttää valtion omistuksessa 30 prosenttia ja myyntiin laitetaan 70 prosenttia.

Kotimainen viljelijä on suurin häviäjä.

Kansanedustaja muistuttaa, että Altia käyttää laajasti kotimaista ohraa – koko maan tuotannosta 12 prosenttia. Altialla on huomattava määrä sopimusviljelijöitä.

Wallin ihmettelee hallituksen toivetta, että myös viljelijät ostaisivat tulevia Altian osakkeita.

– Kuitenkin tällä hetkellä viljelijät ovat todella suuressa ahdingossa. Viime vuosina maataloustulo on ollut laskeva ja tämän kesän sadon kato on edelleen vaikeuttanut viljelijöiden asemaa.

Wallin pitää tulevaisuuden suurimpana uhkana sitä, mistä tuleva raaka-aine, ohra, hankitaan.

– Ei tarvitse olla suuri ennustaja: Altian hallitus hankkii raaka-aineen maailmalta halvimmalla hinnalla. Tällöin kotimainen viljelijä on suurin häviäjä, Harry Wallin maalaa mustia pilviä.

 

Vasemmistoliitto huutaa hätiin jo uutta Pro Koskenkorva -liikettä: ”Altian myymiselle ei ole perusteita”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä voittoa tuottavan alkoholiyhtiö Altian myymiselle ei ole perusteita. Eduskuntaryhmä pelkää, että Altian listaaminen pörssiin veisi päätöksentekoa yhä kauemmaksi yhteisistä käsistä.

Valtion on uutisoitu selvittävän mahdollisuutta listata Altia Helsingin pörssiin. Tarkoituksena on laajentaa yhtiön kotimaista omistajapohjaa ja laskea valtion omistusosuutta nykyisestä. Valtio omistaisi näin enää vähintään kolmanneksen yhtiöstä.

– Hallituksen tavoite pitää Altian omistajapohja pääasiassa kotimaisena on sinänsä hyvä. Pyrkimys valtionomistuksen myymiseen pörssilistautumisen kautta on kuitenkin jälleen osoitus hallituksen yksityistämisideologiasta, vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski arvioi.

Valtionomistusten myymisen lähihistoria on surullinen.

Hänen mukaansa tämä oli arvattavissa, kun hallitus perusti erityisyhtiöryppään, eli valtion omaisuuden myyntikonttorin.

– Valtionomistusten myymisen lähihistoria on surullinen. Kemira GrowHow, Digita ja Fortumin sähköverkkojen myynti Carunalle ovat kaikki johtaneet suomalaisen varallisuuden siirtoon ylihinnoitteleville kansainvälisille sijoitusyhtiöille, Myllykoski listaa.

Altialla on vasemmistoliiton näkemyksen mukaan merkittävä rooli suomalaisessa maataloudessa ja teollisuudessa.

– Altia on merkittävä suomalaisen ohran ostaja. Voidaanko olla täysin varmoja siitä, että se pörssiyhtiönä ostaisi raaka-aineensa edelleen kotimaisilta sopimusviljeljöiltä eikä ulkomailta? Samoin Altian Koskenkorvan-tehtaiden rehutuotannon jatkuvuus on turvattava myös jatkossa, Myllykoski sanoo.

Hän muistuttaa, mitä tapahtui vuonna 2014, kun silloinen hallitus yritti saada Altian myyntivaltuuksia.

– Hanke sai jopa keskustan europarlamentaarikon Anneli Jäätteenmäen ehdottamaan uutta Pro Koskenkorva -liikettä kansallisomaisuutemme suojaamiseksi. Ehkä nyt olisi aika uusia tämä vaade?