SDP:n eduskuntaryhmä: Hyvä saattohoito ei saa olla asuinpaikasta kiinni

Kuva: Lehtikuva / Trond H. Trosdahl

SDP:n eduskuntaryhmä vaatii hyvän saattohoidon turvaamista lainsäädännöllä. Vuonna 2012 arvioitiin, että saattohoitopaikkoja olisi n. 60 % niiden tarpeesta. Vaikka kehitystä on tapahtunut, on jokaisella suomalaisella oltava oikeus hyvään oireiden ja kärsimyksen lievitykseen kuoleman lähestyessä.

– Saattohoito on kuolevan ihmisen kokonaisvaltaista hoitoa. Tähän kuuluu omaisten ja läheisten tukeminen. Saattohoitosuunnittelun tavoitteena on, että kuolemaa lähestyvä potilas ja hänen omaisensa tietävät, miten ja missä hoito järjestetään ja että potilas saa ammattitaitoisen hoidon ja avun sekä hyvän ja turvallisen kuoleman, kuvailee kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.).

– Nyt, kun eduskunta käy keskustelua eutanasiasta, on erityisen tärkeää keskustella myös hyvästä saattohoidosta. Vain hyvän saattohoidon oloissa voidaan ajatella, että eutanasia voisi olla mahdollinen, Kiljunen korostaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi v. 2010 saattohoitosuositukset ja Kuntaliitto on ohjeistanut kuntia saattohoidon järjestämiseksi. Terveydenhuoltolain mukaan kunta on vastuussa terveydenhuollon, siis myös saattohoidon järjestämisestä (ThL 4§). Valmistelussa oleva sote-järjestämislaki edellyttää, että jatkossa maakunnat järjestävät asukkailleen sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan heidän tarpeidensa mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, mukaan lukien saattohoidon.

– Saattohoitoa koskevat tavoitteet, pyrkimykset ja suunnitelmat ovat hyviä. Silti ne eivät ole taanneet ihmiselle oikeutta hoitoon yhdenvertaisesti. Kyse on yhdenvertaisuudesta ja ihmisarvon kunnioittamisesta läpi koko elämän. Katsomme, että oikeus hyvään saattohoitoon tulee turvata lainsäädännöllä, Kiljunen toteaa.

AVAINSANAT

Lakialoite: Presidentiltä ei tulisi enää vaatia Suomessa syntymistä

Kuva: Kari Hulkko
Perustuslaki vaatii tasavallan presidentiltä syntyperäistä Suomen kansalaisuutta. Pilvi Torsti haluaa vaatimuksen Suomessa syntymisestä pois perustuslaista.

SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti jätti tänään aloitteen laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta. Kiitos kaikille usealle kymmenelle allekirjoittaneelle!

Suomen perustuslain mukaan tasavallan presidentiksi voidaan valita ainoastaan syntyperäinen Suomen kansalainen. Syntyperäisyydellä tarkoitetaan perustuslaissa sitä, että henkilön on täytynyt syntyessään saada Suomen kansalaisuus.

– Syntyperäisyyden vaatiminen rajoittaa merkittävää osaa ei-syntyperäisiä Suomen kansalaisia asettumasta ehdolle Suomen presidentinvaaleissa. Samanlainen vaatimus ei koske esimerkiksi pääministeriä, muita ministereitä tai eduskunnan puhemiestä.

– Ylipäätään Suomen oikeusjärjestelmä ei tee eroa syntyperäisten tai myöhemmin Suomen kansalaisuuden saaneiden välillä, muuten kuin presidentin kohdalla. Suomessa syntyperäisyyttä vaadittiin myös aiemmin ministereiltä, mutta vaatimus poistettiin jo viime vuosituhannen lopulla.

Orpo ei ota kantaa palkankorotusten tasoon – toivoo kuitenkin malttia

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Vltiovarainministeri Petteri Orpo (kok.)

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pitää ilahduttavana, että Suomen talous kasvaa paitsi tänä, myös kahtena seuraavana vuonna mukavasti. Se tarkoittaa, ettei kyse ole mistään kasvupyrähdyksestä, Orpo sanoi STT:lle.

Orpo toivoo kuitenkin liittokierrokselta edelleen palkkamalttia, jotta kohentunut kilpailukyky pysyy yllä. Sopiviin palkankorotusprosentteihin hän ei ota kantaa.

– Toivon järkevää ja tolkullista ratkaisua, hän sanoi.
Valtiovarainministerin mukaan nyt pitää huolehtia erityisesti siitä, että työttömät ja aukeavat työpaikat kohtaavat.

Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 2,9 prosenttia. Ensi vuonna talous jatkaa kasvua 2,1 prosentin ja vuonna 2019 vajaan kahden prosentin vauhdilla.

Sanna Nikula, STT

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja maakuntamallista: ”Uhka koko Suomen kehitykselle”

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on Suomessa välttämätön, mutta maakuntahallintoa tulee arvioida uudelleen. Näin arvioi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Pekka Järvinen, jonka mielestä uudistus tulisi tehdä viiden yliopistosairaalan erityisvastuualueiden pohjalta.

– Yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueilla tunnetaan väestön palveluissa olevat ongelmat ja ne voivat vastata palvelujen saatavuuden, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden vaatimuksiin maakuntapohjaista mallia paremmin, Järvinen toteaa tiedotteessaan.

Valkeakoskelaisen Järvisen mukaan yliopistosairaaloilla on riittävät hartiat valinnanvapauden toteuttamiselle.

– Yliopistosairaaloilla on riittävästi osaamista palvelujen kilpailutuksesta ja tietoa siitä, mitkä palvelut on mahdollista ulkoistaa. Näin voidaan huolehtia myös riittävästä koulutuksesta ja potilasturvallisuudesta, hän sanoo.

Järvisen mielestä myös ensihoito kuuluu uudistuksessa yliopistosairaaloiden vastuulle. Kevyet sosiaali- ja perhepalvelut voisivat Järvisen mielestä olla edelleen kuntien vastuulla. Niissä kunnilla on Järvisen mukaan parasta osaamista ja palvelua. Samalla yhteistyö koulun ja kodin sekä kunnan välillä säilyisi. Kolmas sektori toimisi yhteistyössä sekä kuntien että yliopistosairaaloiden kanssa.

– Terveyden ja hyvinvoinnin pitää olla vahvasti kuntien toimintaa. Myös vanhustenhuolto voisi olla pääosin kunnilla. Vuodeosastohoitoa voitaisiin keskittää alueellisesti, jotta palvelun laatu ja taso säilyisivät.

Käytännössä Järvinen esittää kuntayhtymäpohjaista hallintomallia, josta Suomessa on paljon kokemusta. Nykyisten erityisvastuualueiden sisällä voitaisiin käydä vaalit, jolloin hallinto perustuisi väestöpohjaan. Paikat voitaisiin jyvittää nykyisille sairaanhoitopiireille.

Järvisen mukaan Suomen laajuisessa maassa oikeudenmukaiset ja yhdenvertaiset palvelut eivät toteudu nykyisellä maakuntapohjaisella esityksellä. Palveluiden saatavuus ja laatu pitää olla uudistuksen keskiössä, hän painottaa.

– Esitetty maakuntahallinto tappaa kehityksen, joka Suomessa perustuu varsin pitkälti keskuskaupunkien vetovoimaan ja vahvaan osaamiseen sekä kykyyn kehittää alueidensa palveluita ja kilpailukykyä. Nyt esitetty malli on uhka koko Suomen kehitykselle, Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan elinkeinopalveluiden pitää jatkossakin pääosin tukeutua kuntien toimintaan.

 

Vihreät listasi karsittavia yritystukia

Kuva: Getty Images

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto on esitellyt puolueen ehdotuksia yritystukien karsimisen pohjaksi.

Aalto esitteli politiikan toimittajien lounastilaisuudessa listaa, jolta löytyvät muun muassa kilometrikorvauksien ja työmatkavähennyksien leikkaukset, dieselin alennettu verokanta sekä teollisuuden energiaverojen palautus.

Aallon mielestä hallitus olisi vallan hyvin voinut jo tehdä päätöksiä yritystukien karsimisesta budjettiriihessään. Sen sijaan tehtävä annettiin parlamentaariselle selvitysryhmälle kaikkien puolueiden pohdittavaksi.

AVAINSANAT

”Keppana vaihdetaan neloseen, ja haitat sen kuin kasvavat” – Alkoholitaisto alkoi vilkkaana eduskunnan täysistunnossa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman eduskunnan täysistunnossa tiistaina.

Normienpurkutalkoot, kansanterveydelliset vaikutukset, kaupassa myytävien alkoholien suurin sallittu vahvuus, limuviinat sekä luottamus asiantuntijoihin nousivat odotetusti esiin eduskunnan täysistunnossa paljon keskustelua herättäneen alkoholilain uudistuksen siirryttyä eduskunnan lähetekeskusteluun tiistaina.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) esiteltyä kansanedustajille uudistuksen keskeisimpiä kohtia, salissa virisi vilkas keskustelu kymmenien kansanedustajien noustessa pystyyn pyytääkseen puheenvuoroa.

Lähes kaikissa vastauspuheenvuoroissa nostettiin esiin hallituksen esityksen kohta, jonka mukaan kaupoissa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajaa esitetään nostettavaksi 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Lisäksi hallitus esittää, että kaupat saisivat jatkossa myydä myös muita kuin käymällä valmistettuja alkoholijuomia, eli niin sanottuja limuviinoja valittuun prosenttirajaan asti.

Salakavalasti keskivertokansalaisten alkoholikulutus nousee.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) korosti omassa puheenvuorossaan, että uudistuksen keskeiset kysymykset korostuvat juuri limuviinoihin sekä kaupoissa myytäviin vahvempiin oluihin.

– Tämä on keskeinen terveyspoliittinen kysymys. THL:n tilastojen mukaan suomalaiset saavat 90 prosenttia kuluttamastaan alkoholista juomalla olutta. Pelkona onkin nyt se, että vähittäiskauppojen hyllyt täyttyvät vahvemmista oluista. Pikkuhiljaa salakavalasti keskivertokansalaisten alkoholikulutus nousee, Haatainen totesi.

– Tämä on vahvassa yhteydessä siihen, että syöpä- ja maksasairaudet tulevat lisääntymään.

Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) puolestaan kysyi omassa puheenvuorossaan puolestaan, miksi asiantuntijalausuntojen huomioiminen on jäänyt hallituksen esityksessä niin pieneen rooliin.

Ministeri Saarikko, tämä esitys ei ole tasapainossa.

– Maksamme jo nyt yhteisistä verorahoista vuosittain miljarditolkulla järjestyshäiriöistä, terveydellisistä ongelmista, poliisien resursseista, työstä poissa oloista. Puhumattakaan inhimillisistä vaikutuksista, joille on edes vaikea määrittää hintaa, Huovinen luetteli.

– Ministeri Saarikko, tämä esitys ei ole tasapainossa. Niille suomalaisille, joille alkoholin käyttö on jo ongelma tai on syntymässä ongelmaksi, nämä eivät ole hyviä uutisia. Keppana vaihdetaan neloseen, ja haitat sen kuin kasvavat.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenen, kansanedustaja Anneli Kiljusen (sd.) mukaan hallituksen esitys on monella tapaa ristiriitainen ja epälooginen.

– Esitys pyrkii lisäämään terveyttä, mutta todellisuudessa se lisää alkoholin käyttöä. Asiantuntijat ovat ilmaisseet suurta huolta limuviinojen ilmestymisestä kauppojen hyllyille. Kuinka tulette hallituksessa vaikuttamaan siihen, ettei nuorten alkoholin kulutus lisäänny kuten asiantuntija esittävät, Kiljunen kysyi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman puolestaan totesi uskovansa, että kaikki eduskuntasalissa haluaisivat Suomessa siirryttävän kohti eurooppalaista alkoholikulttuuria. Mittarina hän tälle kehitykselle arvioi muun muassa sen, siirtyykö kulutus enemmän ravintoloihin kodeista ja kaduilta.

Alkoholin hinnat laskevat, valikoima kasvaa ja rahaa jää muuhun käyttöön.

– Hallitus kuitenkin itse arvioi, että kulutus tulee päinvastoin siirtymään entistä enemmän pois ravintoloista. Tämä saattaa jopa vähentää alan työllisyyttä. Hallitus myös itse arvioi, että esityksen haitat ovat suuremmat kuin hyödyt, Lindtman kertasi.

– Tämän johdosta kysynkin, kuka on kirjoittanut nämä perustelut, onko se eri henkilö kuin on kirjoittanut itse esityksen?

Ministeri Saarikko korosti omassa puheenvuorossaan uudistuksen roolia byrokratian vähentämisessä ja normienpurku talkoissa.

­– Uudistusta on pyritty tekemään jo useiden vuosien ja useiden hallitusten toimesta. Hallituksen eduskunnalle tuoman lakiesityksen ydin, on sen kirjoittaminen tähän päivään. Ihmisiin luotetaan, tarpeeton byrokratia poistetaan pitäen kuitenkin terveydestä kiinni, Saarikko perusteli.

Keskeistä on hänen mukaansa nähdä lakiuudistuksen vaikutuksen ravintola-alaan. Lakiuudistus tuokin hallituksen esityksen mukaan paljon hyötyjä elinkeinoelämään esimerkiksi verokulujen kautta. Myös esimerkiksi pienpanimoyrittäjät saisivat jatkossa myydä käymisteitse valmistettuja tuotteitaan vapaasti 12 prosentin vahvuisiin juomiin asti.

– Esityksellä kuitenkin myös turvataan Alkon monopoliasema, se tutkitusti vähentää alkoholin haittoja ja sen asemaa ei hallitus halua horjuttaa.

Yksi harvoista esitystä kokonaisuudessaan kannattavaksi kansanedustajaksi ilmoittautui kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo, joka totesi kokoomuksen ajavan rohkeaa uudistamispolitiikkaa.

– Eniten uudistuksesta hyötyy ravintola-ala ja heidän pitkäaikaiset toiveet on otettu huomioon uudistuksessa. Myös kauppa ja elinkeinoelämä hyötyisi uudistuksesta. Varsinkin nuo sadat ja sadat pikkupaikkakuntien kaupat maaseuduilla voisivat jatkossa myydä hieman monipuolisimpia tuotteita ja lisätä näin kannattavuuttaan.

Tavalliset kuluttajat olivat hänen mielestään jääneet lisäksi keskustelussa vähemmälle huomiolle.

– Alkoholin hinnat laskevat, valikoima kasvaa ja rahaa jää muuhun käyttöön, Wallinheimo perusteli.