x

SDP:n eduskuntaryhmä: Hyvä saattohoito ei saa olla asuinpaikasta kiinni

Kuva: Lehtikuva / Trond H. Trosdahl

SDP:n eduskuntaryhmä vaatii hyvän saattohoidon turvaamista lainsäädännöllä. Vuonna 2012 arvioitiin, että saattohoitopaikkoja olisi n. 60 % niiden tarpeesta. Vaikka kehitystä on tapahtunut, on jokaisella suomalaisella oltava oikeus hyvään oireiden ja kärsimyksen lievitykseen kuoleman lähestyessä.

– Saattohoito on kuolevan ihmisen kokonaisvaltaista hoitoa. Tähän kuuluu omaisten ja läheisten tukeminen. Saattohoitosuunnittelun tavoitteena on, että kuolemaa lähestyvä potilas ja hänen omaisensa tietävät, miten ja missä hoito järjestetään ja että potilas saa ammattitaitoisen hoidon ja avun sekä hyvän ja turvallisen kuoleman, kuvailee kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.).

– Nyt, kun eduskunta käy keskustelua eutanasiasta, on erityisen tärkeää keskustella myös hyvästä saattohoidosta. Vain hyvän saattohoidon oloissa voidaan ajatella, että eutanasia voisi olla mahdollinen, Kiljunen korostaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi v. 2010 saattohoitosuositukset ja Kuntaliitto on ohjeistanut kuntia saattohoidon järjestämiseksi. Terveydenhuoltolain mukaan kunta on vastuussa terveydenhuollon, siis myös saattohoidon järjestämisestä (ThL 4§). Valmistelussa oleva sote-järjestämislaki edellyttää, että jatkossa maakunnat järjestävät asukkailleen sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan heidän tarpeidensa mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, mukaan lukien saattohoidon.

– Saattohoitoa koskevat tavoitteet, pyrkimykset ja suunnitelmat ovat hyviä. Silti ne eivät ole taanneet ihmiselle oikeutta hoitoon yhdenvertaisesti. Kyse on yhdenvertaisuudesta ja ihmisarvon kunnioittamisesta läpi koko elämän. Katsomme, että oikeus hyvään saattohoitoon tulee turvata lainsäädännöllä, Kiljunen toteaa.

AVAINSANAT

”Kelmi-Korhonen” jyrisee Uutissuomalaiselle: ”Suomen historian suurin talouskaappaus”

Kuva: Kari Hulkko

Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen sanoo Uutissuomalaisen haastattelussa, että hallituspuolueiden sopima sote-kompromissi on keskustan toiveuni, koska puolue sai havittelemansa maakuntamallin.

Korhonen kutsuu kompromissia ”Suomen historian suurimmaksi talouskaappaukseksi”, jonka maksumieheksi joutuvat suuret kaupungit.

Kuntien vajaan 19 miljardin euron sote-rahat siirretään uusille 18 maakunnalle.

Korhosen mukaan sote on Suomen suurin talous- ja kuntauudistus.

– Vuonna 2030 meillä on reilusti alle sata kuntaa, sote-palvelujen pääpaino on suurissa kaupungeissa ja meillä on 18 maakunnan sijaan 9–12 maakuntaa.

Korhonen oli keskustan puoluesihteerinä 2006-2010. Hän ryvettyi vaalirahaskandaalin aikana ja hävisi puoluesihteerivaalissa Timo Laaniselle. Korhonen tunnetaan liikanimellä ”Kelmi-Korhonen”.

AVAINSANAT

Ministeri sote-yritysten verorahojen Suomessa pitämisestä: On joitakin tietoja, joita ei voi tässä vaiheessa avata

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

”Puoluejohtaja Orpo paalutti vaalitentissä hiljattain, että maakuntahallintoa ei tule ilman valinnanvapautta terveydenhuollossa. Lisään, ettei tule valinnanvapautta, jos emme saa suomalaista valinnanvapausmallia, jossa yhtiöt maksavat veronsa Suomeen eikä veroparatiiseihin kierrätetä veronmaksajien rahoja.”

Näin linjasi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) linjasi keskiviikkona Kalevan kolumnissaan.

Esimerkiksi SDP:stä on kannettu huolta suomalaisten verorahojen kohtalosta sote-uudistuksessa. Niiden pelätään valuvan suurten terveysyritysten taskuun valinnanvapausmallin seurauksena.

Demokraatti kysyi Mattilalta, onko Kalevan kirjoituksessa kyseessä jonkin sortin ukaasi eli jos yritysten verotuloja ei Suomeen makseta, silloin kaatuu myös valinnanvapausmalli.

– Se ei ole sillä tavalla ukaasi, Mattila vastaa ja vetoaa sote-lakeihin tulossa olevaan yhteiskuntavastuupykälään. Hän sanoo, että tämä pykälä on pidettävä kirkkaana mielessä ja keskustelua yritysten yhteiskuntavastuusta ei saa unohtaa.

Pykälä, johon hän viittaa, käsittelee sitä, miten sote-palvelujen tuottajat kantavat yhteisvastuuta. Kyse on käytännössä siis esimerkiksi yritysten verotietojen avoimuudesta.

”Tavoite pitää pitää kirkkaana mielessä.”

Esimerkiksi varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) on ollut ainakin aiemmin skeptisempi kuin Pirkko Mattila.

– Ne yksityiset yritykset, jotka tänne tulevat – sellaista tavallaan ehtoa, että jos pääset valinnanvapauden kenttään tarjoamaan palveluja niin sinun pitää olla suomalainen yritys, maksaa verot sataprosenttisesti Suomessa, niin sellaista ehtoa me emme voi asettaa, vaikka varmaan minä ja moni muukin haluaisi. Me olemme osa Euroopan unionia, hän lausui Demokraatille marraskuussa 2016.

Pekkarisen käsitys oli, ettei rahaa Suomessa pidättelevää lakia ole mahdollista säätää.

Voiko sellaiset lait säätää, että yritykset eivät pysty millään tavallan verosuunnittelua tai veronkiertoa harrastamaan?

– Minä kyllä nyt luotan siihen valtiovarainministerin lausuntoon, jossa hän totesi tämän saman asian. Siitä ei ole kauan aikaa, Pirkko Mattila vastaa.

Hän viitannee valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.)  haastatteluun, jossa tämä vakuutti, että sote-yritysten veronkierto pyritään estämään lailla.

Elikä senttiäkään veronmaksajien rahoja ei lähde sitten?

– Tämä pitää pitää nyt tavoitteena aivan täysin kirkkaana mielessä, Mattila vastaa.

Tietoja, joita ei voi vielä avata.

Kysymykseen siitä, miten yrityksiä voidaan suomalaisella lainsäädännöllä kahlita, Mattila sanoo, että hänellä on joitakin työryhmätietoja ja -vaiheita, joita hän ei pysty tässä vaiheessa avaamaan.

Kyse näissä on Mattilan mukaan niin yhteiskuntavastuupykälästä kuin esimerkiksi siitä, miten maakunnat voivat vaikuttaa sote-yritysten omistuspohjaan ja vaikkapa siihen, missä yrityksellä on kotipaikka.

Jos veronmaksajien rahaa lähtee pois, niin silloin perussuomalaiset eivät ole mukana sote-mallissa, sitäkö tämä (Kalevan kolumni) tarkoittaa?

– Nyt on neuvottelut herkässä vaiheessa. Nyt neuvotellaan ja tehdään töitä, Mattila vastaa.

Holmström ylistää ammattikorkeakouluja: ”Ilmeisesti ovat ahtaammissa olosuhteissa kasvaneita”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Bengt Holmströmin mukaan ammattikorkeakouluissa on draivia.

Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström puhui tänään eduskunnassa. Puheen jälkeen hän vastaili toimittajien kysymyksiin ja otti kantaa muun muassa ammattikorkeakoulujen paikkaan Suomen koulutusjärjestelmässä.

– Ne kerrat, kun olen ollut ammattikorkeakoulujen kanssa tekemisissä, niissä on ollut paljon enemmän amerikkalaisuutta kuin yliopistoissa.

– Ne eivät ole syntyneet kultalusikka suussa, ne ovat ansainneet sen. Se on se mikä on amerikkalaista niissä.

Holmströmin mukaan ammattikorkeakouluissa tunnetaan myös ylpeyttä omasta koulusta.

– Ilmeisesti ne ovat ahtaammissa olosuhteissa kasvaneita. Niissä on draivia, niin kuin me sanotaan, hän sanoi tarkoittaen, että tiukoissa olosuhteissa syntyy myös menestystä.

– Ne ovat jotenkin avarakatseisempia, terävämmin ajattelevia olleet kuin mitä joskus törmää yliopistoon, Holmström sanoi täsmentäen kuitenkin, ettei halua myöskään mollata suomalaisia yliopistoja.

JHL:n vaalit: Äänestysprosentti romahti, JHL demarien ja sitoutumattomien vaaliliitolle murskavoitto

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajistovaalit ovat päättyneet JHL demarien ja sitoutumattomien vaaliliiton voittoon. Se nappasi annetuista noin 54 000 äänestä yli 69 prosenttia, paikoissa 87.

Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto sai hieman alle 30 % äänistä ja 33 paikkaa. Yksittäiset ehdokkaat saivat 0,63 prosenttia äänistä ja Kommunistien ja sitoutumattomien vaaliliitto sai 0,36 prosenttia.

Vaalien äänestysprosentti oli 27,3 jääden reilusti vuoden 2012 vaalien äänestysprosentista, joka oli 37,2 %. Tuolloin äänensä antoi yli 80 000. Alustavan listan läpimennoista ehdokkaista löydät täältä.

JHL:n 120-jäseninen edustajisto käyttää liitossa ylintä päätösvaltaa. Edustajisto valitsee liiton puheenjohtajan ja toimialajohtajat sekä päättää toiminnan strategisista linjauksista, laajakantoisista työmarkkina-asioista, jäsenmaksusta ja taloudesta.

Edustajiston toimikausi on viisi vuotta. Uuden edustajiston ensimmäinen kokous pidetään 6.-7.6.2017 Helsingissä.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

164 400 käytti jo oikeuttaan – startti parempi kuin 4 vuotta sitten

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut hieman edellisvaaleja vilkkaampana. Ensimmäisenä äänestyspäivä annettiin kaikkiaan runsaat 164 400 ääntä, joka on noin 11 000 ääntä enemmän kuin viime vaaleissa.

Äänestysaktiivisuus on ensimmäisen päivän jälkeen 3,7 prosenttia. Edellisvaaleissa vastaava luku oli 3,6 prosenttia.

Oikeusministeriön tulospalvelusta selviää, että naiset äänestivät tänään jonkin verran miehiä ahkerammin.

Ennakkoäänestyspaikkoja on Suomessa kaikkiaan lähes 900. Äänestää voi muun muassa kunnantaloilla, kauppakeskuksissa, kirjastoissa ja posteissa. Mukaan on otettava henkilöllisyystodistus.

Ulkomailla voi äänestää ennakkoon Suomen edustustoissa ja edustustojen toimipaikoissa.

Varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 4. huhtikuuta ja ulkomailla 1. huhtikuuta saakka.

Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 999 valtuutettua, ja vaaleissa on yhteensä 33 616 ehdokasta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kävi äänestämässä heti kuntavaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä. Sipilä antoi äänensä aamupäivällä Postitalossa Helsingin keskustassa. Hän toivoo, että äänestysprosentti nousisi kuntavaaleissa ainakin 60 prosenttiin.

– Toivottavasti se alkaa kuutosella, että päästäisiin edellisten vaalien yläpuolelle, hän sanoi.

Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti koko maassa oli 58,3.