Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Uutiset

SDP:n ehdokkaat ottivat mittaa toisistaan Tampereella varsin sopuisasti

Maarit Feldt-Ranta (vas), Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero esittäytyivät tiistaina tamperelaisille vaalipaneelissa.

SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivä kolmikko, Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero, “mittelivät” keskenään varsin sopuisasti tiistaina 15. elokuuta järjestetyssä paneelissa. Tilaisuus järjestetiin Tampereella  Aamulehden auditoriossa, ja sen juonsi lehden päätoimittaja Jussi Tuulensuu.

Päätoimittaja Tuulensuu oli rakentanut kysymyspatterinsa niin, että “kevyimmät” kysymykset tulivat ensimmäiseksi. Ne toimivat ikäänkuin lämmittelynä itse kisaan. Tiukimmiksi ajatellut kysymykset, kuten Suomen liittyminen Natoon, tulivat viimeisinä.

Kolmikko oli Nato-kysymyksessä varsin yksituumainen. Tällä hetkellä Suomen jäsenyys Natossa ei ole ajankohtainen. Samaa mieltä oli paikalle saapunut yleisö, jolle sillekin annettiin mahdollisuus kertoa asiasta oma mielipiteensä.

Tuulensuu kiristi ruuvia ja kysyi, pitäisikö Suomen auttaa Viroa, jos se joutuisi vieraan vallan hyökkäysen kohteeksi.

Tässäkin kysymyksessä kolmikko oli varsin yksimielinen. Miltei yhdestä suustä se totesi, että auttaminen olisi pääasiassa Naton asia, jonka jäsen Viro on. Naton 5. artikkalan voimassaoloa ja Naton tukea Virolle kävi hetki sitten Virossa  vannomassa Yhdysvaltojen varapresidentti Mike Pence.

Ehdokkaiden mielestä Viro toki saattaisi saada apua Suomestakin, mutta avun muodot tulisi harkita kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaan.

Miten ratkaisisit Syyrian kriisin ?

Päätoimittaja Tuulensuun kysymyspatteristoon sisältyi myös kysymys, miten ehdokkaat ratkaisisivat Syyrian kriisin, jos voisivat asiaan vaikuttaa.

Sirpa Paatero halusi koota laajan neuvottelukunnan, jossa olisi mukana myös Venäjä. Sen tehtävänä olisi tulitauon ja rauhan jälkeen miettiä myös sitä, miten maan jälleenrakentaminen voitaisiin toteuttaa.

Tuula Haataisen mukaan ongelman ratkaisemisessa on suurvalloilla iso rooli. Niiden on otettava vastuu myös maan jälleenrakentamisesta.

Maarit Feldt-Ranta ei jättäisi ongelman ratkaisemista vain muutaman osapuolen harteille ja vastuulle. Olisi koottava iso koalitio lievittämään ja ratkomaan ongelmia.

Vaikka osapuolet käyttivät näkemystensä kertomiseen erilaisia ilmaisuja, keinot ja päämäärät eivät eronneet ratkaisevasti toisistaan.

Panelisteilta kysyttiin myös heidän mielipidettään Suomen aseviennistä.

Siitäkin kolmikko oli yhtämieltä. Aseviennin periatteet ovat löystyneet. Feldt-Ranta vaati, että Suomen asekaupalla ei saa kiristää tilannetta maailman kriisipesäkkeissä. Hänen mielestään presidentti Sauli Niinistö olisi voinut ottaa tiukemmin kantaa asevientiin.

Juuri muuta kritiikkiä panelisteilta Niinistöä kohtaan ei irronnutkaan. Painvastoin tunnusta tehtävien hyvästä hoidosta.

Jutunjuurta Putinin kanssa löytyisi

Panelisteiltä kysyttiin myös sitä, mistä he puhuisivat tai mitä he kysyisivät Venäjän presidentti Vladimir Putinilta hänet tavatessaan.

Feldt-Ranta meni suoraa asiaan ja sanoi, että häneltä onnistuisi keskustelu myös asioista, joista hän ja Putin olisivat eri mieltä. Hän voisi nostaa esiin demokratian taka-askeleet Venäjällä tai maan takaperoisen kehityksen oikeusvaltiona.

– Mielenkiintoista olisi kuulla Putinin näkemys myös Venäjän tulevaisuudesta.

Paateron mielestä keskustelunaiheita olisi paljon.

– Miten Venäjä näkee roolinsa arktisilla alueilla kinnosstaisi.

Haataista taas kinnostaisi Putinin näkemys Euroopan kehityksestä, Venäjän roolista ja vastuusta siinä.

Mihin maihin pitäisit yhteyttä?

Panelisteilta kysyttiin myös sitä, mihin maihin he presidenttinä pitäisivät yhteyttä.

Kaikki korostivat yhteistyön tarpellisuutta naapurimaiden kanssa. Tärkeiksi koettiin myös EU ja YK.

Feldt-Ranta korosti yhteistyötä erityisesti pohjoismaiden kanssa., jonka tarjoamaa viitekehystä aikoinaan arvosti muun muassa presidentti Baraek Obama.

Haatainen korosti yhteistötä myös kehittyvien maiden kanssa. Hän ei unohtaisi myöskään kehitysyhteistyötä.

Paateron mielestä eri maiden kanssa on erilaisia intressejä ja yhteistyön mahdollisuuksia, mikä edellyttää myös kahdenvälisiä suhteita. Tärkeinä kauppamaina ei hänen mielestään voi unohaa esimerkiksi Kiinaa ja Yhdysvaltoja.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE