SDP:n Eloranta haluaa pienpanimoille suoramyyntioikeuden – ”Pienentäisi byrokratiaa ja suuntaisi kulutusta”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta sanoo, ettei oluen suoramyynti aiheuttaisi sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia.

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) kummastelee julkisuudessa olleita tietoja, ettei peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) ehdotuksessa alkoholilain uudistamiseksi olekaan otettu huomioon pienpanimoiden suoramyyntioikeutta.

Eloranta kertookin tiedotteessaan tämän takia uudistaneensa viime vaalikaudella tekemänsä lakialoitteen pienpanimoiden suoramyynnin sallimisesta.

– Oluen suoramyynti ei aiheuttaisi sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia. Päinvastoin, se pienentäisi byrokratiaa, suuntaisi pieneltä osaltaan kulutusta kalliimpiin ja erikoisempiin suomalaisiin oluisiin ja tukisi sekä vahvistaisi paikallista suomalaista pienyritystoimintaa, Eloranta korostaa tiedotteessaan.

Elorannan mielestä tämä olisi tärkeä lisä ja helpotus pienimmille panimoille, jotka näin ollen voisivat myydä vierailijoille omaa oluttaan suoraan panimolta ja piristys alueelliselle matkailulle ja elinkeinotoiminnalle.

Tämä olisi myös piristys alueelliselle matkailulle ja elinkeinotoiminnalle.

Elorannan lakialoite koskisi alle 4,7 prosenttia alkoholia sisältäviä juomia. Pienpanimot ovat toivoneet oluen suoramyyntiä paikallisista pienpanimoista jo pitkään, Eloranta muistuttaa. Tällä hetkellä se on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski tai oluen myyminen paikallisen kaupan kautta. Molemmat vaihtoehdot ovat hankalia toteuttaa.

– Viime hallituskaudella asiasta käytiin laajaa keskustelua ja eduskunnassakin suoramyynnillä oli suurta kannatusta yli puoluerajojen. Myös viranomaisten kanta oli sen suuntainen, että lakia voitaisiin muuttaa siten, että pienpanimoille voitaisiin sallia mietojen enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien alkoholijuomien myyminen suoraan panimoilta. Myös vähittäiskaupan edunajaja Päivittäistavarayhdistys PTY puolsi myynnin sallimista pienpanimoille, Eloranta kertoo.

Kova väite puoluesihteeriltä: Perhe voi menettää perustulokokeilussa jopa 300 euroa – ”Perheellisen kannattaa nostaa valtiota vastaan oikeusjuttu”

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä toteaa sosiaali- ja terveysministeriöstä muistutetun, ettei kukaan menetä peruskokeilussa mitään.

– Suomen hallituksen lupaukseen luotettiin, mutta kokeilulainsäädäntö kirjoitettiin niin, että se jätti ulos perheellisten työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavien lapsikorotukset, työkokeilulisät sekä verovähennyksen kompensaation, Maanselkä tulkitsee perustulokokeilua.

Perustulokokeilussa valitaan satunnaisotannalla 2000 henkilöä, joiden työmarkkinatuki ja peruspäiväraha korvataan kokonaisuudessaan kahdeksi vuodeksi 560 euron perustulolla.

Maanselkä laskee, miten lapsikorotus yhdestä lapsesta on kuukaudessa nettona noin 91 euroa, kahdesta lapsesta noin 133 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta noin 172 euroa. Työkokeilusta on saanut 9 euroa päivässä. Työmarkkinatuesta on maksettu veroa 20 prosenttia, ja maksetusta verosta on voinut vähentää muun muassa asuntolainojen korkoja ja muita vähennyksiä.

– Perustulo ei ole työmarkkinatuen tai peruspäivärahan tasolla, vaan lähtökohtaisesti alemmalla tasolla. Miten paljon? Se riippuu perhetilanteesta. Kyseessä voi olla jopa 300 euron tulomenetys. Tilanteessa työmarkkinatukea saavat perheelliset kärsivät melkoisen tulomenetyksen, jos eivät kykene työllistymään. Kohderyhmä sisältää kaikkein köyhimmät suomalaiset monilapsiset perheet, Maanselkä katsoo.

”Hallitus jakaa karvaita joululahjoja monelle suomalaiselle perheelle.”

Asmo Maanselän mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan väite siitä, että perustulokokeiluun osallistuvan taloudelliseen asemaan ei aiheutuisi heikennyksiä kokeilun aikana, on vailla pohjaa.

– Jo perustuslakivaliokunta pitää esitystä niin vaikeaselkoisena, että siitä on vaikea havaita, ettei ”kokeilu heikentäisi valittavien henkilöiden sosiaaliturvaetuuksien nykytasoa”. Työelämä – ja tasa-arvovaliokunta taas ehdottaa, että lakiehdotusta muutettaisiin niin, että perustuloon liitettäisiin lapsikorotukset tai että kokeilu rajattaisiin perheettömiin työttömiin. Erikoisin ristiriita syntyy, kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan sama mietintö tunnustaa epäkohdat, mutta ei esitä muutosta vedoten kiireelliseen aikatauluun.

Maanselän mukaan yhdenvertaisuuden näkökulmasta ihmisiä ei voi pakottaa kokeiluun, joka vähentää heidän lakisääteisiä etuisuuksiaan.

– Laki on kirjoitettu siten, että kokeiluun on pakko osallistua, muuten kokeilun lopputulos ei olisi luotettava. Mikäli perustuloarpa osuu kohdalle pahalla työttömyysalueella asuvalle perheelliselle työmarkkinatuen saajalle, joka ei onnistu kokeiluaikana työllistymään riittävälle palkkatasolle, häntä syrjitään perusteettomasti ja paljon suhteessa muihin työmarkkinatuen saajiin. Perheellisen kannattaa nostaa valtiota vastaan oikeusjuttu perusteettomasta syrjinnästä.

– On hyvä tavoite, että työntekoa saataisiin nykyistä kannustavammaksi. Tällä mallilla Suomen hallitus jakaa karvaita joululahjoja monelle suomalaiselle perheelle juuri ennen joulua. Onneksi kokeilu voidaan perua toisessa käsittelyssä eduskunnassa ensi viikolla, Maanselkä sanoo.

RKP:n Henriksson moittii hallitusta vastuuttomuudesta: ”On kyse oikeudesta yhdenvertaiseen hoitoon”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) keskusteli RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin kanssa eduskunnassa 30. syyskuuta 2016.

Hallituspuolueiden pitäisi kantaa vastuunsa ja ymmärtää, että on mahdollista ratkaista päivystyskysymys järkevästi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa maanantaina, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (r.) tiedottaa.

Hän vetoaa Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten päättäjiin.

– Hallituspuolueilta tarvitaan tukea, jotta 12+1-malli, joka takaa sekä Seinäjoelle että Vaasalle laajan ympärivuorokautisen päivystyksen saadaan läpi. Koko oppositio tukee tätä esitystä, jota perustuslakivaliokunta yksiselitteisesti pitää parhaimpana mallina kielellisten perusoikeuksien turvaamisen kannalta, Anna-Maja Henriksson sanoo.

Hän katsoo hallituksen toimineen vastuuttomasti pitäessään jyrkästi kiinni 12 laajan päivystyksen sairaalasta.

– 12+1 mallin puolesta eivät puhu pelkästään kielelliset perusoikeudet, vaan myös se, että laaja päivystys sekä Seinäjoella että Vaasassa ei olisi kalliimpi vaihtoehto. Myös Seinäjoella puolletaan 12+1 ratkaisua.

– Nyt on kyse poliittisesta tahdosta. On kyse kansalaisten oikeudesta yhdenvertaiseen hoitoon. Jos sosiaali- ja terveysvaliokunta sittenkin päättää, että Seinäjoen keskussairaalalle annetaan lakisääteinen velvoite hoitaa myös Pohjanmaan runsaslukuinen ruotsinkielinen väestö, edellytän että asia palautetaan perustuslakivaliokunnalle. Näin voidaan tarkistaa turvaako esitys kielelliset perusoikeudet myös käytännössä. Tämän pitäisi olla itsestään selvyys oikeusvaltiossa, Henriksson sanoo.

Imatran ampumisista epäiltyä ei ole viime päivinä kuulusteltu

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
imatra-2-1

Imatran ampumisesta epäilty käytti anastettua asetta, kertoo tutkintaa johtava rikoskomisario Saku Tielinen. Aseen omistajaa ei Tielisen mukaan epäillä mistään rikoksesta.

– Aseen omistaja ja epäilty ovat tuttuja keskenään, mutta sen tarkemmin en voi heidän suhteestaan kertoa, sanoo Tielinen.

Lähes kaikki Imatran ampumiseen liittyvät henkilöt on saatu kuulusteltua.

Epäiltyä itseään ei kuitenkaan ole loppuviikon aikana kuulusteltu. Poliisi on aiemmin kertonut, että epäilty ei ole halunnut vastata kysymyksiin. Häntä on määrä kuulustella jälleen myöhemmin.

Viikko sitten sunnuntain vastaisena yönä Imatralla ammuttiin kaupunginvaltuuston sosialidemokraattinen puheenjohtaja ja kaksi toimittajaa. Veriteosta epäilty on 23-vuotias imatralainen mies.

AVAINSANAT

Ylen kysely: Niinistö presidenttisuosikki, Heinäluoma ja Tuomioja jaetulla kolmannella sijalla

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
LKS 20161203 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli haastateltavana suorassa radiolähetyksessä Yle Radio 1:ssä lauantaina 3. joulukuuta 2016. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Presidentti Sauli Niinistö on Yleisradion teettämässä kyselyssä ylivoimaisesti suosituin presidenttiehdokas. Niinistön nimesi suosikikseen 52 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Vastaajat saivat valita viisi vähiten tai eniten mieluista nimeä 46 nimen joukosta. Toiseksi suosituin oli viime presidentinvaalien kakkonen, vihreiden Pekka Haavisto. Hän sai yhdeksän prosentin kannatuksen. Niinistö voittaisi Haaviston myös vihreiden äänestäjien parissa.

Kumpikaan ei ole vielä ilmoittanut, aikovatko he olla ehdolla vuoden 2018 presidentinvaaleissa.

Kahden prosentin kannatukseen eli kolmannelle sijalle pääsi kuusi nimeä. Heidän joukossaan ovat SDP:stä Eero Heinäluoma ja Erkki Tuomioja.

Sekä Heinäluoma että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ovat kieltäytyneet presidenttiehdokkuudesta.

Vastaajat saivat valita myös vähiten mieluisan presidenttiehdokkaan. Kärkeen tässä kategoriassa sijoittuivat Timo Soini ja Paavo Väyrynen.

Taloustutkimus esitti Ylen presidenttikyselyä varten vastaajille listan, jossa oli 46 nimeä. Mukana on myös monia sosialidemokraattisia poliitikkoja.

Kyselyyn haastateltiin vajaat 2 000 henkilöä. Haastattelut tehtiin 13.–28.11. Haastateltavat olivat 18–79 -vuotiaita.

Kommentti: SDP:n puheenjohtajakisassa uusi mielenkiintoinen tieto – Mitä tekee Timo Harakka nyt?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Onko Antti Rinne saamassa haastajan SDP:n puheenjohtajakisaan vai ei? Asiaan on tulossa selvyyttä pian, sillä SDP:n kansanedustaja Timo Harakka on luvannut kertoa kantansa alkavalla viikolla.

– Minun pitää pohtia, olisiko isänmaan ja puolueen etu, että olisin käytettävissä. Annan vastaukseni ensi viikolla, Harakka lupasi eilen Lännen Medialle.

Myös kansanedustaja Tytti Tuppuraisen tiedetään yhä pohtivan omaa ehdokkuuttaan.

Tuppurainen kertoo Demokraatille sunnuntaina aamupäivällä, ettei ole sitonut harkintaansa siihen, asettuvatko muut ehdolle.

– Teen kokonaisharkinnan. Ilmoitan ratkaisustani, kun palaset ovat loksahtaneet kohdilleen, hyvissä ajoin ennen puoluekokousta…, Tuppurainen sanoo.

Se, miten Tuppurainen kommenttiaan jatkaa, tekee asian erittäin mielenkiintoiseksi:

– …mutta ei kuitenkaan ensi viikolla, hän toteaa.

Tuppuraisen puheenjohtajailmoitusta ei siis tule vielä alkavalla viikolla.

Jos ehdokkaita on useita…

Moni on saattanut odottaa, että nimenomaan Tuppurainen kertoisi omista aikeistaan ensimmäisenä – ainakin allekirjoittanut. Nyt näin ei siis näytä käyvän.

Kansanedustaja Timo Harakka sen sijaan on aiemmin todennut harkitsevansa SDP:n puheenjohtajakisaan lähtemistä, jos ehdokkaita on useita.

Tähän saakka kuitenkin vain istuva puheenjohtaja Antti Rinne on ilmoittanut asettuvansa ehdolle SDP:n helmikuun puoluekokouksessa.

– En missään tapauksessa halua samanlaista repivää kokemusta kuin oli kaksi vuotta sitten, kahtiajakoa (puolueeseen) ei saa tulla, Harakka on sanonut marraskuussa muun muassa STT:lle.

– Sitähän se käytännössä tarkoittaa, että jos ehdokkaita tulee useita, niin ehdokkuutta voidaan harkita, hän on lausunut.

Aikataulut näyttävät.

Timo Harakka on nyt mielenkiintoisessa tilanteessa. Jos hän ilmoittaa toisena ehdokkaana ensi viikolla tavoittelevansa SDP:n puheenjohtajuutta, hän löytää varmasti omat sanat edestään. Häneltä kysytään, miksi hän haastaa Rinteen, vaikka on sanonut, ettei haasta, ellei ole muita ehdokkaita.

Harakka voinee sanoa, että tilanne on muuttunut. Hän onkin koko ajan kertonut, että kannatusta ja kannustusta lähteä puheenjohtajakisaan on tullut yhä enemmän ja enemmän. Hän voisi siis perustella oman ilmoittautumisensa ehdokkaaksi vetoamalla muuttuneeseen tilanteeseen ja suureen pyytäjien määrään.

Tytti Tuppuraisesta ei ole tulossa sitä henkilöä, joka ikään kuin samalla raottaisi ovea myös Harakan ehdokkuudelle. Tuppurainen tekee oman harkintansa täysin itsenäisesti.

Jos Harakka lähtisi ehdolle, joku saattaa pohtia myös, tietääkö hän jo, että myös Rinteen lisäksi joku muukin, käytännössä Tytti Tuppurainen, on lähdössä ehdolle. Tällaisesta salaisuuksien vaihdosta ei ole kuitenkaan mitään tietoa, jos sillä nyt muutoinkaan suurta merkitystä olisi.

Sitten veikkaus. Nähdäänkö SDP:ssä puheenjohtajakisa? Oma arvaukseni on, etten tiedä. Mutta selvää on ainakin, että vielä ensi viikolla asia ei selviä, vaikka Timo Harakka ilmoittaisi, ettei ole kisassa mukana.

Aika ja aikataulut näyttävät.