SDP:n Filatov kertoo, mistä syystä Suomessa esiintyy takinkääntöpolitiikkaa — ”Helpoista voitoista helppoja häviöitä”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov sanoo, että poliittisia linjoja ei voi luoda lukemalla mielipidemittauksia ja tyydyttämällä suurten kuluttajamarkkinoiden tarpeita.

— Markkinamekanismeista tutut kuluttajavalinnat aiheuttavat sen, että tavoitteet muuttuvat lupauksiksi ja niiden täyttymättömyys pettämiseksi.

Filatovin mukaan politiikan tulee esittää kokonaisvaltaisia ratkaisua rakenteellisesti kipeisiin asioihin.

— On selvä että yksittäisillä eturyhmillä ja kansalaisjärjestöillä on omasta näkökulmastaan oikeutettuja vaatimuksia. Politiikan ikävä tehtävä on etsiä tasapainoa erillisten ”asiakasryhmien” tavoitteille. Ne eivät kaikki voi olla totta samassa todellisuudessa. Politiikassa on kyse valinnoista siten, että koko yhteiskunta voi kehittyä.

Filatovin mukaan politiikan vastakkainasettelu korostaa epäonnistumisia. Kaikkien edut eivät ole yhteneväisiä. Asioita joudutaan laittamaan tärkeysjärjestykseen ja arvopohja määrää sen, mitä valitaan ensin.

— Hallituksen politiikassa näkyy selkeästi se, että taloutta tasapainotetaan pienituloisten etuuksia leikkaamalla ja hyvätuloisia kannustetaan veronkevennyksillä. Taustalla ei ole talouden pakko, vaan porvarillinen arvopohja, joka ohjaa päätöksiä.

Valtion on huomioitava kaikki kansalaisensa.

Filatovin mukaan sama arvovalinta näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa. Tasa-arvoa tärkeämpi tavoite on se, että markkinat toimivat ja palvelut tuotetaan yhtiöpohjalta.

— Suomi ei ole yhtiö, joka voi keskittyä ydintoimintoihin. Valtion on huomioitava kaikki kansalaisensa, Filatov kiteyttää.

Parlamentarismissa on luonnollista, että oppositio argumentoi hallitusta vastaan. Filatovin mukaan monipuoluejärjestelmässä se johtaa herkästi takinkääntöpolitiikkaan, joka syö politiikan uskottavuutta. Tämä näkyy erityisesti perussuomalaisten kannatuksessa.

Vaikeina aikoina politiikkaa typistyy herkästi ajankohtaisten asioiden hoitamiseksi.

Oppositiossa on helppo tyydyttää kaikkien tarpeita, mutta hallitusvaltaan pääsemisen jälkeen helpot voitot voivat muuttua mahdottomiksi päätöksiksi ja helpoiksi häviöiksi. Tämän vuoksi SDP:n ohjelmatyössä on muistettava eritellä pitkän aikavälin tavoitteet ja lyhyen aikavälin toimet, entinen työministeri sanoo.

— Vaikeina aikoina politiikkaa typistyy herkästi ajankohtaisten asioiden hoitamiseksi. Tulevaisuuspuolueella on aina myös unelmia. Kukaan ei aikanaan uskonut, että Forssan ohjelma toteutuu. Niinpä vain toteutui, muistuttaa Filatov.

Filatovin mukaan tulevaisuuden isot haasteet liittyvät muun muassa ilmastonmuutokseen, eriarvoistumiseen, työn muutokseen, hyvinvointivaltion kestävyyteen, globaaliin talouteen ja maahanmuuttoon. Näihin haasteisiin ei löydy kyllä tai ei vastauksia.

— Tulevaisuuden tie vaatii kulttuurimuutosta. On luotettava ihmisten kykyyn eritellä vaikeita yhteiskunnallisia asioita. Tehtävä rohkeita avauksia ja etsittävä vuorovaikutuksen muotoja, jossa voidaan suoraan puhua ihmisille. On saatava ihmiset mukaan vaikuttamaan muutoksiin. Ja varottava lupaamasta asioita, jotka eivät voi olla totta samassa todellisuudessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Työllisyysaste karvan verran parempi kuin vuosi sitten – nousua 0,2 prosenttiyksikköä

Maamme työllisyysaste nousee tuskastuttavan hitaasti.

Työllisyysaste oli tammikuussa 67 prosenttia, kun vuosi sitten se oli 66,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työllisyyslukemat ovat edelleen kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta.

Työllisiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

AVAINSANAT

Eläkkeensaajilta tuleville kuntapäättäjille viisi vinkkiä: ”Toimi näin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Eläkkeensaajien Keskusliitto muistuttaa, että eläkkeensaaja on aktiivinen toimija.

Eläkkeensaajien Keskusliiton kuntavaaliteesit perustuvat huomioihin siitä, millaista on elämä hyvinvoivassa kunnassa. Samat asiat tulevat pätemään myös vuoden 2019 alusta voimaan tulevan sote- ja maakuntauudistuksen aikaan.

Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vuoden 2019 alusta tulee muuttamaan rakenteita ja toimintatapoja merkittävästi. Uudistuksessa sote-palvelut palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle, pois kunnasta. Kunnassa on vankka kuntalaisen arjen tuntemus ja tosiasiallisesti mahdollisuus kehittää ja varmistaa sote-palveluita vielä pitkään.

– Kunnissamme on oltava ikääntyneiden kuntalaisten tarpeita tuntevia ja ymmärtäviä päättäjiä. Heidän on varmistettava tiedon siirtyminen maakuntaan tulevassa suuressa uudistuksessa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten.

EKL:n vinkit hyvinvoivaan kuntaan ikäihmisen kannalta ovat seuraavat:

Hyvinvoivassa kunnassa

1. Asumisen ennakointia pidetään tärkeänä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle

2. Otetaan huomioon myös ne, joita digitalisaatio ei tavoita

3. Panostetaan eläkeläistoimintaan ja ikäihmisten aktivointiin

4. Eläkkeensaajan avuntarpeeseen vastataan ja palvelut ovat aidosti saavutettavissa

5. Eläkkeensaaja on aktiivinen toimija, jota kuunnellaan

– Edellä mainitut teesimme ovat ikääntyneiden kuntalaisten ja heitä edustavien järjestöjen kannalta elintärkeitä. Toivottavasti kuntavaaleissa valittavat, sekä tulevien maakuntahallintojen päättäjät ottavat ne ohjenuorakseen päätöksiä tehdessään, päättää puheenjohtaja Hellsten

Nyt puhuvat ruotsalaispoliisit: ”FOX vääristeli”

Kuva: AFP PHOTO/ Timothy A. Clary
Mielenosoittajat marssivat New Yorkissa viettäessään "Ei minun presidentti" -päivää. 

Ruotsalaispoliisit, jotka esiintyvät paljon huomiota saaneessa filmintekijä Ami Horowitzin dokumentissa, ovat sanoneet, että heidän sanomisiaan esitettiin dokumentissa väärissä asiayhteyksissä. Poliisit kommentoivat asiaa muun muassa Aftonbladetille.

Dokumentti nousi otsikoihin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi viitanneensa Fox Newsille esitettyyn Horowitzin haastatteluun puhuessaan Ruotsin tapahtumista.

Poliisien mukaan heidän vastauksiansa on liitetty dokumentissa kysymyksiin, joita Horowitz ei kysynyt heiltä. Poliisi kertoivat Aftonbladetille luulleensa, että dokumentin oli määrä käsitellä jengirikollisuutta.

Poliisit eivät ole olleet yhteydessä Horowitziin asiasta.

Asiasta myös uutisoinut Dagens Nyheter kertoo, ettei ole tavoittanut Horowitzia kommentoimaan asiaa.

 

AVAINSANAT

Haluatko Suomen Natoon? – sitten kuulut todella piskuiseen vähemmistöön

Kuva: Lehtikuva
Turhaan heiluu Nato-lippu. Suomalaiset eivät sinne halua.

Lähes 40 prosenttia toivoo, että Suomi pysyisi sotilaallisesti liittoutumattomana. Tämä ilmenee Reserviläisliiton KantarTNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi reilut tuhat suomalaista.

Toiseksi parhaana keinona järjestää Suomen puolustus pidettiin EU:n piirissä tapahtuvan sotilaallisen yhteistyön laajentamista ja kehittämistä. Sitä kannatti noin neljännes vastaajista.

Reilu kymmenesosa haluaisi puolustusliiton Ruotsin kanssa, ja samoin reilu kymmenesosa valitsisi Nato-jäsenyyden.

Ja taas leimahti hallituksessa veroriita – SDP:ltä vaihtoehto: ”Tämä vero toisi 230 miljoonaa euroa kassaan vuoden aikana”

Kuva: thinstock

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ihmettelee, että vain viikko vene- ja moottoripyöräverojen hautaamisen jälkeen hallitus riitelee jälleen verotuksesta.

– Nyt hallituksen suurennuslasin alla vaikuttaa olevan pohtia arvonlisäveron ja osinkoveron nostamisesta, Feldt-Ranta pohtii viitaten Ylen uutiseen.

Hän muistuttaa, että arvonlisäveron korotus nostaisi lääkkeiden ja ruuan hintaa ja kohdistuisi kovimmin köyhiin ja pienituloisiin.

Feldt-Rannan mukaan hallitus yrittää nyt löytää uusia veroja perumiensa vene- ja moottoripyöräverojen tilalle. Näiden verojen kustannusvaikutus olisi ollut 42 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Hallitus on itse aiheuttanut verovajeen, jota se nyt yrittää paikata tavallisten suomalaisten pussista.

Kertoo paljon siitä keiden asialla hallituspuolueet ovat.

Hän painottaa, että hallitus teki valtion kassaan 59 miljoonan euron vuotuisen loven, kun tämän vuoden alusta otettiin käyttöön miljoonaperijöiden veroale.

– Ihminen, joka perii kahden miljoonan euron arvoisen kiinteistön pääkaupunkiseudulla, maksaa tänä vuonna 50 000 euroa vähemmän veroa kuin viime vuonna, Feldt-Ranta laskee.

Feldt-Ranta esittääkin, että hallitus voisi halutessaan esittää finanssimarkkinoiden ottamisesta verotuksen piiriin, kuten Ruotsissa ja Tanskassa on tehty. Pohjoismaisten naapureiden tavoin käyttöönotettava vero toisi valtion kassaan 230 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Kertoo paljon siitä keiden asialla hallituspuolueet ovat, kun ne mieluummin kohdentuvat kaikki lisäverot tavallisten suomalaisten maksettaviksi, alentavat miljoonaperijöiden veroja eivätkä halua verottaa finanssisektoria samantasoisesti kuin muut EU-maat – Ruotsista ja Tanskasta puhumattakaan, Feldt-Ranta arvostelee.