Taustalla on kuuden Meri-Lapin kunnan ja terveyskonserni Mehiläisen tekeillä oleva sopimus, jossa kuntien ja Mehiläisen yhdessä muodostama yhtiö saisi haltuunsa kokonaisen keskussairaalan ja myös sen erikoissairaanhoidon.

– Vähintä mitä voidaan tehdä on selvittää mikä tämä kokonaisuus on, että ollaan kartalla siitä mitä on tapahtumassa. Nyt tehtävät isot ulkoistukset vaikeuttavat huomattavasti myöhemmin tehtävää sote-ratkaisua, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Haatainen sanoo.

Hänen mukaansa ministeriön pitäisi myös avata omat aihetta koskevat selvityksensä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen laajoja ja pitkäaikaisia ulkoistuksia sekä suuria investointeja rajoitettiin runsas vuosi sitten voimaan tulleella väliaikaisella lailla.

Laki ei kuitenkaa rajoita kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuutta tehdä sopimuksia niin kauan kuin ne vastaavat palvelujen järjestämisestä.

Hallitus on päättänyt jatkaa rajoituslain voimassaoloa vuoden 2019 loppuun saakka. Samalla hallitus esittää ulkoistussopimuksia ja investointeja koskevien säännösten tiukentamista. Myös kuntien yhteistoiminta-alueita koskevaa puitelakia jatketaan vuodella.

Haatainen pitää lain voimassaolon jatkamista ja siihen tehtäviä täsmennyksiä hyvänä asiana.

– Nyt on syytä myös käydä ulkoistuksia harkitsevien alueiden kanssa keskustelu, jotta alueilla tiedetään, miten päätökset vaikuttavat tuleviin soteratkaisuihin ja kustannuksiin, Haatainen sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) toivoo, että sote-uudistukseen liittyvän rajoittamislain muutokset tulisivat voimaan ensi vuoden alusta. Saarikon mukaan asia käsitellään valtioneuvoston istunnoissa vielä tämän kuun aikana. Lisäksi hän on esittänyt toiveen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että lakimuutos käsiteltäisiin ennen joulua.

Jos Meri-Lappiin rakenteilla oleva 15-vuotinen terveyspalveluiden ulkoistus purettaisiin, ulkoistussopimuksessa on tiettävästi sovittu 100 miljoonan euron irtisanomiskorvauksista Mehiläiselle.