– Julkisessa keskustelussa suun terveys nousee usein esiin helppona säästökohteena. Tälle ei kuitenkaan ole perusteita. Tutkimusten mukaan huono suun terveys kasvattaa riskiä useisiin kansansairauksiin, muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin. Siksi on aivan keskeistä, että suun terveydenhuolto on kiinteä osa koko suurta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, Haatainen toteaa.

Suomalaisten suun terveys on kehittynyt 2000-luvulla parempaan suuntaan. Sosiaaliluokkien väliset erot ovat kuitenkin pysyneet suurina. Mitä matalammin koulutetusta ryhmästä on kyse, sitä heikompi on koettu suun terveys.

– Myös palvelujen käyttö heijastelee tulotasoa: terveyskeskuskäynnit painottuvat pienituloisille, kun taas suurituloiset käyttävät enemmän yksityisiä palveluita. Suurituloiset käyvät hammaslääkärissä ylipäänsä paljon useammin, Haatainen kertoo.

– On iso kysymys, mitä tämä asiakasmaksujen harmonisointi tarkoittaisi maksujen tason ja siten pienituloisten hoitoonpääsyn kannalta. Sipilän hallitushan korotti vastikään sote-asiakasmaksuja liki kolmanneksella, vaikka tutkitusti tiedetään, että pienituloiset eivät hakeudu riittävästi hammashoitoon, Haatainen muistuttaa.

– Jos haluamme kaventaa terveyseroja, suun terveydenhuollon palveluiden saatavuus on turvattava kaikille lompakon paksuuteen katsomatta.