– Tiedustelulakipaketin käsittelyn yhteydessä olisi syytä nostaa uudelleen keskusteluun esitys sisäministerin ottamisesta pysyväksi hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäseneksi. Supon uusien valtuuksien mukainen toiminta ja kansainvälinen rikollisuus, terrorismi sekä maahanmuutto vaativat laajaa, ministeriörajojen yli ulottuvaa näkökulmaa. Tätä näkökulmaa yhteisen tilannekuvan saavuttamiseksi voitaisiin edistää sisäministerillä vahvistetun tp-utvan kautta, kun hallinnon eri sektorien välinen tiedonvaihto tehostuisi, Kari perustelee.

Tp-utva on tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteistapaaminen.

Nykyinen sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) kertaa, miten jo parisen vuotta sitten siirryttiin käytäntöön, jossa sisäministeri on käytännössä ollut jatkuvasti asiantuntijana läsnä olevana kokouksissa paikalla, vaikka muodollisesti ottaen hän ei kuulu utvan varsinaisten jäsenten kokoonpanoon.

Mykkänen ei lähde suoraan ottamaan kantaa siihen, pitäisikö sisäministeri virallistaa tp-utvan pysyväksi jäseneksi.

Mykkänen toteaa myös, että tiedustelulainsäädäntö muuttaa Suojelupoliisin roolia entistä enemmän tiedustelupalvelun suuntaan.

– Voi nähdä, että Suojelupoliisin keräämien tietojen pohjalta tulee useammin ulko- ja turvallisuuspoliittisia yhteyksiä. Kyllä se tietysti entisestään korostaa sitä merkitystä, että sisäministeri on tiiviissä yhteistyössä utva-päätöksenteon kanssa. Silloin tietysti yksi tapa on se, että virallistetaan (jäsenyys) varsinaisen jäsenen rooliksi.

– En halua tässä lukita kantaani, kun en ole perehtynyt siihen alkuperäiseen perustaan, jolla utvan jäsenet on rakennettu. En usko, että tämä nyt on mikään mullistava kysymys suuntaan tai toiseen, se täytyy sitten katsoa. Kuten sanoin niin tässä on sinänsä ollaan siltä osin jäljillä, että viimeiset kaksi vuotta on jo koettu tarkoituksenmukaiseksi, että sisäministeri säännöllisesti osallistuu kokouksiin.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtaja on pääministeri. Muut jäsenet ovat ulkoministeri, puolustusministeri ja enintään neljä muuta valtioneuvoston määräämää ministeriä. Jos ulkoministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään on määrätty ministeri, hänkin on valiokunnan jäsen.

Sisäministeri osallistuu asian käsittelyyn valiokunnassa silloin, kun käsitellään hänen toimialaansa liittyviä kysymyksiä. Asian käsittelyyn valiokunnassa osallistuu myös muu ministeri silloin, kun käsitellään hänen toimialaansa kuuluvia kysymyksiä.