x

SDP:n kansanedustajat näkevät hankintalakiuudistuksessa monia ongelmia: ”Hallitus on romuttamassa hyvin toimivaa systeemiä”

Kuva: Jari Soini
Innovaatioiden edistämiselle olisi pitänyt asettaa kunnianhimoisempia ja konkreettisempia tavoitteita, kansanedustaja Lauri Ihalainen katsoo.

Eduskunnan talousvaliokunnan SDP:n ja vasemmistoliiton kansanedustajat katsovat, että hallituksen esitystä julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistukseksi olisi ehdottomasti pitänyt muuttaa talousvaliokunnan käsittelyssä. Talousvaliokunta hylkäsi eilen äänestyksessä puolueiden esittämät muutokset hallituksen esitykseen.

– Hallituksen esitys sisältää kiistatta paljon oikeansuuntaisia muutoksia. Julkisiin hankintoihin liittyviä muodollisuuksia kevennetään, pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia parannetaan, innovaatioiden tukeminen hankinnoilla mahdollistetaan sekä laadullisten, sosiaalisten ja ekologisten kriteerien huomioimisen mahdollisuuksia vahvistetaan jonkin verran, kertoo SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– Ottaen kuitenkin huomioon hankintadirektiivien tarjoamat mahdollisuudet ja julkisten hankintojen suuren merkityksen, näitä muutoksia olisi ollut perusteltua viedä huomattavasti pidemmälle. Laatuun ja kokonaiskustannuksiin liittyvät kriteerit olisi kilpailutuksissa tullut asettaa selkeästi ensisijaiseksi pelkkään hankintahintaan nähden, mitä nyt ei tehty.

– Innovaatioiden edistämiselle olisi pitänyt asettaa kunnianhimoisempia ja konkreettisempia tavoitteita ja sosiaalisiin tekijöihin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyvät säännökset jäivät heikoiksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintoja koskevassa sääntelyssä ei riittävästi puututtu niihin ongelmiin, joita nykyisen hankintalain aikana on ilmennyt, Ihalainen luettelee.

”Hallituksen linja eroaa radikaalisti EU:n linjasta.”

Hallituksen esityksen suurin ongelmakohta liittyy SDP:n ja vasemmistoliiton kansanedustajien mukaan sidosyksiköiden toiminnan voimakkaaseen rajoittamiseen. Sidosyksiköt ovat pääasiassa kuntien niin sanottuja in house-yhtiöitä, jotka tuottavat palveluita suurimmaksi osaksi kunnalle itselleen voiden kuitenkin myös vähäisessä määrin myydä palveluita muillekin tahoille.

– EU:n hankintadirektiivissä näille sidosyksiköille säädetään oikeus myydä 20 % tuotannostaan muille kuin omistajilleen. Nyt hallituksen esityksessä kuitenkin kansalliseksi rajaksi asetettiin tästä poiketen 5 % ja vielä täysin poikkeuksellinen 500 000 euron enimmäisraja, mikä tarkoittaa erityisesti isompien yhtiöiden kohdalla alle prosenttia liikevaihdosta. Tämä tulee aiheuttamaan merkittäviä ongelmia useille kunnallisille yhtiöille, korostaa Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen.

– Hallituksen linja eroaa radikaalisti EU:n ja muiden Euroopan maiden linjasta. Saamiemme tietojen mukaan Suomen lisäksi Puola on ainoa EU-maa, jossa edes harkintaan kuntien toimintamahdollisuuksien rajoittamista tiukemmin, kuin mitä direktiivi vaatii. On outoa, että kun hallitus muuten korostaa EU:n minimisääntelyn mukaan menemistä niin tässä asiassa hallitus haluaa säädellä huomattavasti EU:ta tiukemmin.

”Ne eivät ole mitään markkinahäiriköitä.”

SDP:n kansanedustaja Ville Skinnari toteaa, että hallitus on romuttamassa hyvin toimivaa systeemiä.

– Olemme saaneet kunnilta ja kuntien yhtiöiltä lukuisia yhteydenottoja siitä, miten hallituksen esitys aiheuttaisi merkittävää vahinkoa ja estäisi järkevää toimintaa kunnissa. Suuriin ongelmiin joutuvista aloista voi mainita esimerkkeinä kuntien jäteyhtiöt ja työterveydenhuoltoyhtiöt. Mietinnössä on siirtymäsäännöksissä esitetty joustoa jätetoimialle, mutta parempi ratkaisu olisi ollut turvata toimiva ulosmyyntioikeus.

– In house-yhtiöiden melko vähäinen ulosmyynti on joka tapauksessa markkinaehtoista. Ne eivät ole mitään markkinahäiriköitä, vaan kykenevät esimerkiksi synergiaetuja hyödyntäen tarjoamaan kunnissa kuntalaisille ja yrityksille usein sellaisia palveluita, joita muuten voi olla vaikea saada asiakkaan kannalta järkevään hintaan, Skinnari toteaa.

SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä katsoo, että hallituksen esityksessä ei esitetty mitään kestäviä perusteluja Euroopan mittakaavassakin poikkeukselliselle sääntelylle.

– Valiokunnan kuulemat asiantuntijat pitivät esitettyä sidosyksikkösääntelyä ongelmallisena. Edes hallituksen esityksen valmistellut työryhmä ei pitänyt näin tiukkaa rajausta perusteltuna, mutta hallitus sopi asiasta yksittäisten lobbausryhmien kanssa ohi virkamiesvalmistelun. Hallitus on siis tässä ryhtynyt väkisin vaikeuttamaan kuntien järkevää toimintaa järjestääkseen lisämarkkinoita tiettyjen alojen yksityisille yrityksille.

Kansanedustajat kiinnittivät huomiota myös hankintalain vaikutuksiin sosiaali- ja terveyspalveluiden ja erityisesti vammaisten elinikäisten palveluiden järjestämiseen.

Julkisia hankintoja tehdään vuosittain yli 33 miljardilla eurolla.

Keskustelua aiheesta

Enteilee hyvää? – äänestäminen jatkui vilkkaana

Kuva: Jari Soini

Ennakkoäänestys on jatkunut viime kuntavaaleja vilkkaampana. Torstaina äänesti runsaat 173 000 ihmistä, kun edelliskerralla neljä ja puoli vuotta sitten luku oli vajaat 157 000 ihmistä.

Ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona kävi äänestämässä runsaat 168 000 ihmistä, mikä oli sekin enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Tähän mennessä äänestämässä on käynyt vajaat 342 000 ihmistä, mikä on 7,8 prosenttia äänioikeutetuista. Edellisissä kuntavaaleissa kahden ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän aikana ennakkoääniä annettiin runsaat 310 000.

Naiset ovat äänestäneet edelliskerran tapaan hieman miehiä aktiivisemmin.

Kuntavaaliehdokkuutta ei voi perua – tuomittu PS-valtuutettu jätti kuitenkin yhdistyksen johtotehtävän

Kuva: Aleksi Vienonen

Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu urjalalainen kuntavaaliehdokas Arto Tapio Lehtonen on eronnut perussuomalaisten Urjalan paikallisyhdistyksen hallituksesta ja puheenjohtajuudesta, kertoo perussuomalaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Veijo Niemi STT:lle.

Lehtosen kuntavaaliehdokkuutta ei voida perua, mutta Niemi arvioi, että hän tulee osallistumaan vaalikampanjointiin vain hyvin minimaalisesti.

Aamulehti kertoi aiemmin tänään, että Urjalan kunnanvaltuutettuna ja kuntavaaliehdokkaana ollut Lehtonen on tuomittu lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Niemi ei Aamulehden mukaan ollut tietoinen siitä, että Lehtonen on tuomittu lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Hänen mielestään asia on vakava ja Lehtosen olisi pitänyt olla yhteydessä puolueeseen asiasta.

Niemi arvioi aiemmin, että tapaus etenee puoluehallituksen käsiteltäväksi. Puoluehallitus voi Niemen mukaan kovimmillaan erottaa Lehtosen puolueesta.

”Ei taatusti ole heikoin lenkki” – Sipilä kehuu Suomen puolustusta

Kuva: LEHTIKUVA / Kimmo Rauatmaa

Suomen puolustusbudjetti on eurooppalaisessa vertailussa ”pontevalla” tasolla, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Sipilä puhui torstaina Euroopan turvallisuustilanteesta Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kevätkokouksessa.

Sipilän mukaan Suomen puolustusbudjetti on suomalaisella laskutavalla tällä hetkellä 2,8 miljardia euroa eli 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nato-maiden laskutavalla Suomen puolustusbudjetti olisi Sipilän mukaan 3,4 miljardia euroa eli 1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on viime aikoina patistanut suorasanaisesti eurooppalaisia Nato-maita nostamaan puolustusbudjettiaan Nato-tavoitteen mukaiseen kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Yhdysvaltain ohella vain muutama Nato-maa yltää tällä hetkellä tavoitteeseen.

Pohjolan äärillä on siis ponteva maa.

Sipilä suhtautuu Yhdysvaltain patistuksiin ymmärryksellä.

– Suomea tämä viesti ei siksi suoraan kosketa, mutta sen perusajatukseen voimme mekin silti hyvin yhtyä: on tärkeää, että Eurooppa alkaa kantaa itse enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan, Sipilä sanoi puheessaan Maanpuolustuskurssiyhdistykselle.

Jos Suomen suunnittelemat Merivoimien alushankinnat ja Ilmavoimien hävittäjähankinnat toteutuvat, nousee Suomen puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta suomalaisella laskentatavalla 2020-luvulla noin 1,8–2 prosenttiin. Nato-maiden käyttämällä laskentatavalla osuus nousee Sipilän mukaan jo 2–2,25 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Pohjolan äärillä on siis ponteva maa, joka ei taatusti ole eurooppalaisen turvallisuuden heikoin lenkki, Sipilä sanoi.

Presidentti kovan tason tapaamisesta: ”Olisihan se meille hieno asia”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaaminen Suomessa Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä toukokuussa olisi hieno asia, kommentoi presidentti Sauli Niinistö Arkangelissa.

Hänen mukaansa esityksessä ei tosin ollut mitään uutta, vaan Putin vastasi asiasta kysyneelle toimittajalle samoin kuin oli vastannut hänelle jo vuosi sitten.

Niinistön mukaan tapaaminen Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä olisi mahdollinen, jos tilanne Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä olisi riittävän rauhallinen ja keskusteluihin saataisiin myös jotain arktista asiaa.

– Tässä on nyt syytä käydä keskusteluja, mutta totta kai, jos osalliset ovat siihen halukkaita, olisihan se meille hieno asia.

Ulkoministeri Timo Soinista (ps.) Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaaminen Suomessa olisi erinomainen uutinen.

– Olisihan se meille minun mielestäni iso asia, jos tällainen saataisiin Suomen 100-vuotisjuhlavuotena ja silloin, kun Suomi ottaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden.

Eduskunnassa asiaa kommentoinut Soini ei näe, että kokoukseen liittyisi uhkia Suomen kannalta.

Uutistoimisto Reuters kertoi torstaina, että Putin on valmis tapaamaan Yhdysvaltojen presidentin Trumpin Suomessa. Sen mukaan Putin sanoi, että tapaaminen voisi toteutua Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä.

Suomi isännöi Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamista viimeksi 20 vuotta sitten, kun Bill Clinton ja Boris Jeltsin tapasivat Helsingissä.

”Olisihan se iso asia” – Soini ilahtui päivän jymyuutisesta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soinista (ps.) Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaaminen Suomessa olisi erinomainen uutinen.

– Olisihan se meille minun mielestäni iso asia, jos tällainen saataisiin Suomen 100-vuotisjuhlavuotena ja silloin kun Suomi ottaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden.

Reutersin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi valmis tapaamaan Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin Suomessa. Putinin mielestä tapaaminen voisi toteutua Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä.

Soinia Putinin ilmoitus ei yllättänyt.

– Suomihan on pitänyt tätä mahdollisuutta yllä ja kertonut valmiudesta tähän.

Eduskunnassa asiaa kommentoinut Soini ei näe, että kokoukseen liittyisi uhkia Suomen kannalta.