SDP:n kansanedustajat näkevät hankintalakiuudistuksessa monia ongelmia: ”Hallitus on romuttamassa hyvin toimivaa systeemiä”

Kuva: Jari Soini
Innovaatioiden edistämiselle olisi pitänyt asettaa kunnianhimoisempia ja konkreettisempia tavoitteita, kansanedustaja Lauri Ihalainen katsoo.

Eduskunnan talousvaliokunnan SDP:n ja vasemmistoliiton kansanedustajat katsovat, että hallituksen esitystä julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistukseksi olisi ehdottomasti pitänyt muuttaa talousvaliokunnan käsittelyssä. Talousvaliokunta hylkäsi eilen äänestyksessä puolueiden esittämät muutokset hallituksen esitykseen.

– Hallituksen esitys sisältää kiistatta paljon oikeansuuntaisia muutoksia. Julkisiin hankintoihin liittyviä muodollisuuksia kevennetään, pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia parannetaan, innovaatioiden tukeminen hankinnoilla mahdollistetaan sekä laadullisten, sosiaalisten ja ekologisten kriteerien huomioimisen mahdollisuuksia vahvistetaan jonkin verran, kertoo SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– Ottaen kuitenkin huomioon hankintadirektiivien tarjoamat mahdollisuudet ja julkisten hankintojen suuren merkityksen, näitä muutoksia olisi ollut perusteltua viedä huomattavasti pidemmälle. Laatuun ja kokonaiskustannuksiin liittyvät kriteerit olisi kilpailutuksissa tullut asettaa selkeästi ensisijaiseksi pelkkään hankintahintaan nähden, mitä nyt ei tehty.

– Innovaatioiden edistämiselle olisi pitänyt asettaa kunnianhimoisempia ja konkreettisempia tavoitteita ja sosiaalisiin tekijöihin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyvät säännökset jäivät heikoiksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintoja koskevassa sääntelyssä ei riittävästi puututtu niihin ongelmiin, joita nykyisen hankintalain aikana on ilmennyt, Ihalainen luettelee.

”Hallituksen linja eroaa radikaalisti EU:n linjasta.”

Hallituksen esityksen suurin ongelmakohta liittyy SDP:n ja vasemmistoliiton kansanedustajien mukaan sidosyksiköiden toiminnan voimakkaaseen rajoittamiseen. Sidosyksiköt ovat pääasiassa kuntien niin sanottuja in house-yhtiöitä, jotka tuottavat palveluita suurimmaksi osaksi kunnalle itselleen voiden kuitenkin myös vähäisessä määrin myydä palveluita muillekin tahoille.

– EU:n hankintadirektiivissä näille sidosyksiköille säädetään oikeus myydä 20 % tuotannostaan muille kuin omistajilleen. Nyt hallituksen esityksessä kuitenkin kansalliseksi rajaksi asetettiin tästä poiketen 5 % ja vielä täysin poikkeuksellinen 500 000 euron enimmäisraja, mikä tarkoittaa erityisesti isompien yhtiöiden kohdalla alle prosenttia liikevaihdosta. Tämä tulee aiheuttamaan merkittäviä ongelmia useille kunnallisille yhtiöille, korostaa Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen.

– Hallituksen linja eroaa radikaalisti EU:n ja muiden Euroopan maiden linjasta. Saamiemme tietojen mukaan Suomen lisäksi Puola on ainoa EU-maa, jossa edes harkintaan kuntien toimintamahdollisuuksien rajoittamista tiukemmin, kuin mitä direktiivi vaatii. On outoa, että kun hallitus muuten korostaa EU:n minimisääntelyn mukaan menemistä niin tässä asiassa hallitus haluaa säädellä huomattavasti EU:ta tiukemmin.

”Ne eivät ole mitään markkinahäiriköitä.”

SDP:n kansanedustaja Ville Skinnari toteaa, että hallitus on romuttamassa hyvin toimivaa systeemiä.

– Olemme saaneet kunnilta ja kuntien yhtiöiltä lukuisia yhteydenottoja siitä, miten hallituksen esitys aiheuttaisi merkittävää vahinkoa ja estäisi järkevää toimintaa kunnissa. Suuriin ongelmiin joutuvista aloista voi mainita esimerkkeinä kuntien jäteyhtiöt ja työterveydenhuoltoyhtiöt. Mietinnössä on siirtymäsäännöksissä esitetty joustoa jätetoimialle, mutta parempi ratkaisu olisi ollut turvata toimiva ulosmyyntioikeus.

– In house-yhtiöiden melko vähäinen ulosmyynti on joka tapauksessa markkinaehtoista. Ne eivät ole mitään markkinahäiriköitä, vaan kykenevät esimerkiksi synergiaetuja hyödyntäen tarjoamaan kunnissa kuntalaisille ja yrityksille usein sellaisia palveluita, joita muuten voi olla vaikea saada asiakkaan kannalta järkevään hintaan, Skinnari toteaa.

SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä katsoo, että hallituksen esityksessä ei esitetty mitään kestäviä perusteluja Euroopan mittakaavassakin poikkeukselliselle sääntelylle.

– Valiokunnan kuulemat asiantuntijat pitivät esitettyä sidosyksikkösääntelyä ongelmallisena. Edes hallituksen esityksen valmistellut työryhmä ei pitänyt näin tiukkaa rajausta perusteltuna, mutta hallitus sopi asiasta yksittäisten lobbausryhmien kanssa ohi virkamiesvalmistelun. Hallitus on siis tässä ryhtynyt väkisin vaikeuttamaan kuntien järkevää toimintaa järjestääkseen lisämarkkinoita tiettyjen alojen yksityisille yrityksille.

Kansanedustajat kiinnittivät huomiota myös hankintalain vaikutuksiin sosiaali- ja terveyspalveluiden ja erityisesti vammaisten elinikäisten palveluiden järjestämiseen.

Julkisia hankintoja tehdään vuosittain yli 33 miljardilla eurolla.

Keskustelua aiheesta

Yle: Perussuomalaiset huomautti kansanedustajia avioliittoäänestyksestä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on antanut huomautuksen kolmelle puolueen kansanedustajalle, jotka äänestivät viime viikolla tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, kertoo Yle.

Eduskuntaryhmä antoi torstaina huomautuksen Tiina Elovaaralle, Arja Juvoselle ja Ville Taviolle, koska he äänestivät ryhmäpäätöksen vastaisesti äänestyksessä kansalaisaloitteesta, jossa vaadittiin avioliiton säilyttämistä naisen ja miehen välisenä.

Puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) mukaan huomautukset olivat paikallaan, sillä puolueen linja on homoliittoja vastaan.
Elovaaran ja Juvosen mielestä kanta homoparien avioliittoon on omantunnon kysymys.

Suurin osa eduskuntaryhmistä antoi kansanedustajiensa äänestää avioliitoista omantuntonsa mukaisesti, mutta perussuomalaiset vaati ryhmäkuria.

Keskustelua aiheesta

KD-lehti: Väyrynen kuntavaaleihin kristillisdemokraattien listalta

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Keskustan kunniapuheenjohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja europarlamentaarikko Paavo Väyrynen asettuu Helsingin kuntavaaleissa ehdolle kristillisdemokraattien listalta. Asiasta kertoo KD-lehti.

Väyrynen, 71, ja hänen mukanaan toistakymmentä muuta lähtee Terve Helsinki -ryhmän myötä sitoutumattomana ehdolle Helsingin Kristillisdemokraattien listalle kevään kuntavaaleissa, lehdessä todetaan.

Helsingin Kristillisdemokraatit teki Väyrysen ja tämän Terve Helsinki -ryhmän kanssa sopimuksen KD:n yhteiselle listalle tulosta torstaina.

– Kaikki jotka allekirjoittavat puolueen arvot ovat tervetulleita myös sitoutumattomana yhteiselle listalle, sanoo kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.

Sipilä: Hallitus valmis pelastamaan Malmin lentokentän

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Hallitus on valmis pelastamaan Helsingin Malmin lentokentän, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eduskunnalle. Sipilän mukaan tämä on kiinni siitä, suostuuko Helsingin kaupunki siihen, että esimerkiksi maavaihdon kautta löytyy korvaava alue asuntojen rakentamiseen.

Pääministeri kertoi hallituksen myös jo ehdottaneen Helsingin kaupungille vapaaehtoista kaupan purkua.

Kumpikaan ehdotus ei ole Helsingin kaupungille Sipilän mukaan sopinut. Hänen mukaansa asia on pitkälti kiinni uusista Helsingin kaupunginvaltuutetuista.

Sipilän mielestä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen vuonna 2014 tekemä päätös oli virhe, jota tämä hallitus on yrittänyt paikata. Kataisen hallitus päätti, että valtio luopuu Malmin lentokentästä ja siirtää toimintonsa sieltä pois.

– Selvitimme, onko sopimus mahdollista purkaa. Tulimme oikeuskanslerin ohjeiden mukaisesti siihen tulokseen, että se tie on mahdoton, Sipilä kertasi oman hallituksensa toimia.

Eduskunta käsitteli torstaina ensimmäistä kertaa Lex Malmi -kansalaisaloitetta, jonka tavoite on säilyttää lentokenttä ilmailukäytössä. Lähetekeskusteluun osallistuneet kaikkien hallituspuolueiden kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että lentokenttä pitää säilyttää.

Kataisen hallituksessa mukana olleen SDP:n Eero Heinäluoma luonnehti keskustelua kuntavaalipuheeksi. Hän penäsi hallitukselta vastauksia siihen, palauttaako valtio nyt toimintoja Malmin lentokentälle.

Hallitus ei oikein voi purkaa kauppaa eikä vaihtaa Santahaminaa Malmiin.

– Patria ja Rajavartiolaitos tekevät itsenäisiä päätöksiä ja ottavat sitten sen puolelta kantaa, kun ovat saaneet myöskin riittävästi tietoa, sanoi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).

Helsingin kaupunki suunnittelee kaavoittavansa ja rakentavansa Malmin kentän alueelle vuosina 2020–2040 reilut 13 000 asuntoa.

Malmin kenttää verrattiin keskustelussa Tukholman Brommaan, joka on myös ollut lakkauttamisuhan alla. Monen kansanedustajan mielestä city-kentät ovat tulevaisuutta.

Puheenvuoroissa vedottiin myös muun muassa alueen kulttuuri- ja luontoarvoihin. Vihreiden kansanedustajia ei salissa näkynyt.

Helsingin vihreä apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kommentoi Twitterissä tuoreeltaan Sipilän lupausta, jonka mukaan hallitus on valmis pelastamaan kentän.

– Tosin itse asiassa ehkä ei ole, millään konkreettisella tavalla. Hallitus ei oikein voi purkaa kauppaa eikä vaihtaa Santahaminaa Malmiin.

”Lisää vastustuskykyä” – Pekka Puska puolustaa Malmin lentokenttää

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Keskustan kansanedustaja Pekka Puska.

Kansanedustaja Pekka Puska (kesk) puolusti Malmin lentokentän säilyttämistä terveysvaikutuksilla, kun eduskunta keskusteli torstaina lentokentän säilyttämistä ajavasta kansalaisaloitteesta.

– Malmin lentokenttäalue on kaupunkilaisille tärkeä viheralue. Luontopolku on suosittu ja Malmilla on virkistys- ja kulttuuriarvoja. Tämä kaikki tukee kaupunkilaisten hyvinvointia, Puska sanoi.

Malmin alueen maapohjalle rakentaminen tulisi kaupunkilaisille hirveän kalliiksi.

Hän ihmettelee Helsingin vimmaa täyttää rakennuksilla puistot ja viheralueet ja muistuttaa, että jokaisella viheralueella on merkittäviä terveysvaikutuksia, jotka voidaan nähdä muun muassa uusien allergiatutkimusten tuloksista. Viheralueilla on myös merkittävä vastustuskykyä lisäävä piirre.

– Helsingin maapinta-alasta 85 prosenttia on yhä rakentamatta ilman yhteenkään puistoon kajoamista. Lisäksi Malmin alueen maapohjalle rakentaminen tulisi kaupunkilaisille hirveän kalliiksi, Puska sanoo.

Puska on tunnettu kansanterveysprofessori, joka nousi eduskuntaan Helsingistä Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi siirtyneen Olli Rehnin tilalle sen jälkeen, kun Rehnin jälkeen ensimmäisellä varasijalla ollut valtiosihteeri Paula Lehtomäki sai eduskunnalta vapautuksen kansanedustajan tehtävästä.

Keskustelua aiheesta

Li Andersson perää selvyyttä työvoimapalveluiden ulkoistamiseen – jätti kirjallisen kysymyksen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson vaatii hallitusta selventämään työvoimaviranomaisten ja yksityisten työllisyyspalveluyritysten välistä vastuunjakoa.

Anderssonin mukaan työttömille vuoden alusta saakka pakollisiin työllisyyshaastatteluihin olisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan haettu tarjouskilpailulla myös yksityisiä yrityksiä.

– Lain mukaan työttömien haastattelu, työllisyyssuunnitelmien laadinta ja karenssien määrääminen ovat sellaista julkisen vallan käyttöä, jonka tulee säilyä viranomaisten tehtävänä, Andersson muistuttaa.

Taloussanomien mukaan ainakin yksi työllisyyspalveluita tarjoava yritys on jo alkanut rekrytoida kymmeniä uusia työntekijöitä haastatteluita varten.

Hallituksen on selvitettävä, mikä tarkalleen on työvoimaviranomaisten ja yksityisten yritysten välinen vastuunjako.

– Hallituksen on selvitettävä, mikä tarkalleen on työvoimaviranomaisten ja yksityisten yritysten välinen vastuunjako, ja kuinka varmistetaan, etteivät yksityiset yritykset tee esimerkiksi karenssipäätöksiä tai muita julkisen vallan piiriin kuuluvia tehtäviä, Andersson sanoo.

– Lisäksi haluan kuulla hallituksen kannan siihen, että ely-keskus nimeää tarjouspyynnössään työllisyyspoliittiset määräaikaishaastattelut ulkoistettavaksi palveluksi.

Andersson jätti aiheesta tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen.

Vuoden alusta voimaan astuneen lain mukaan työttömien on osallistuttava työllisyyshaastatteluun kahden viikon kuluessa työnhakujakson alusta ja tämän jälkeen kolmen kuukauden välein työttömyyden jatkuessa.

Haastatteluiden tarkoituksena on tukea työllistymistä ja valvoa, että työnhakijat noudattavat heille laadittua työnhakusuunnitelmaa. Mikäli työtön poikkeaa suunnitelmasta, on seurauksena työttömyysturvan määräaikainen peruminen tai muu sanktiotoimi.

Keskustelua aiheesta