Politiikka

SDP:n kansanedustajat näkevät hankintalakiuudistuksessa monia ongelmia: ”Hallitus on romuttamassa hyvin toimivaa systeemiä”

Jari Soini
Innovaatioiden edistämiselle olisi pitänyt asettaa kunnianhimoisempia ja konkreettisempia tavoitteita, kansanedustaja Lauri Ihalainen katsoo.
Jari Soini
Innovaatioiden edistämiselle olisi pitänyt asettaa kunnianhimoisempia ja konkreettisempia tavoitteita, kansanedustaja Lauri Ihalainen katsoo.
Jari Soini
Innovaatioiden edistämiselle olisi pitänyt asettaa kunnianhimoisempia ja konkreettisempia tavoitteita, kansanedustaja Lauri Ihalainen katsoo.

Eduskunnan talousvaliokunnan SDP:n ja vasemmistoliiton kansanedustajat katsovat, että hallituksen esitystä julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistukseksi olisi ehdottomasti pitänyt muuttaa talousvaliokunnan käsittelyssä. Talousvaliokunta hylkäsi eilen äänestyksessä puolueiden esittämät muutokset hallituksen esitykseen.

– Hallituksen esitys sisältää kiistatta paljon oikeansuuntaisia muutoksia. Julkisiin hankintoihin liittyviä muodollisuuksia kevennetään, pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia parannetaan, innovaatioiden tukeminen hankinnoilla mahdollistetaan sekä laadullisten, sosiaalisten ja ekologisten kriteerien huomioimisen mahdollisuuksia vahvistetaan jonkin verran, kertoo SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– Ottaen kuitenkin huomioon hankintadirektiivien tarjoamat mahdollisuudet ja julkisten hankintojen suuren merkityksen, näitä muutoksia olisi ollut perusteltua viedä huomattavasti pidemmälle. Laatuun ja kokonaiskustannuksiin liittyvät kriteerit olisi kilpailutuksissa tullut asettaa selkeästi ensisijaiseksi pelkkään hankintahintaan nähden, mitä nyt ei tehty.

– Innovaatioiden edistämiselle olisi pitänyt asettaa kunnianhimoisempia ja konkreettisempia tavoitteita ja sosiaalisiin tekijöihin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyvät säännökset jäivät heikoiksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintoja koskevassa sääntelyssä ei riittävästi puututtu niihin ongelmiin, joita nykyisen hankintalain aikana on ilmennyt, Ihalainen luettelee.

”Hallituksen linja eroaa radikaalisti EU:n linjasta.”

Hallituksen esityksen suurin ongelmakohta liittyy SDP:n ja vasemmistoliiton kansanedustajien mukaan sidosyksiköiden toiminnan voimakkaaseen rajoittamiseen. Sidosyksiköt ovat pääasiassa kuntien niin sanottuja in house-yhtiöitä, jotka tuottavat palveluita suurimmaksi osaksi kunnalle itselleen voiden kuitenkin myös vähäisessä määrin myydä palveluita muillekin tahoille.

– EU:n hankintadirektiivissä näille sidosyksiköille säädetään oikeus myydä 20 % tuotannostaan muille kuin omistajilleen. Nyt hallituksen esityksessä kuitenkin kansalliseksi rajaksi asetettiin tästä poiketen 5 % ja vielä täysin poikkeuksellinen 500 000 euron enimmäisraja, mikä tarkoittaa erityisesti isompien yhtiöiden kohdalla alle prosenttia liikevaihdosta. Tämä tulee aiheuttamaan merkittäviä ongelmia useille kunnallisille yhtiöille, korostaa Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen.

– Hallituksen linja eroaa radikaalisti EU:n ja muiden Euroopan maiden linjasta. Saamiemme tietojen mukaan Suomen lisäksi Puola on ainoa EU-maa, jossa edes harkintaan kuntien toimintamahdollisuuksien rajoittamista tiukemmin, kuin mitä direktiivi vaatii. On outoa, että kun hallitus muuten korostaa EU:n minimisääntelyn mukaan menemistä niin tässä asiassa hallitus haluaa säädellä huomattavasti EU:ta tiukemmin.

”Ne eivät ole mitään markkinahäiriköitä.”

SDP:n kansanedustaja Ville Skinnari toteaa, että hallitus on romuttamassa hyvin toimivaa systeemiä.

– Olemme saaneet kunnilta ja kuntien yhtiöiltä lukuisia yhteydenottoja siitä, miten hallituksen esitys aiheuttaisi merkittävää vahinkoa ja estäisi järkevää toimintaa kunnissa. Suuriin ongelmiin joutuvista aloista voi mainita esimerkkeinä kuntien jäteyhtiöt ja työterveydenhuoltoyhtiöt. Mietinnössä on siirtymäsäännöksissä esitetty joustoa jätetoimialle, mutta parempi ratkaisu olisi ollut turvata toimiva ulosmyyntioikeus.

– In house-yhtiöiden melko vähäinen ulosmyynti on joka tapauksessa markkinaehtoista. Ne eivät ole mitään markkinahäiriköitä, vaan kykenevät esimerkiksi synergiaetuja hyödyntäen tarjoamaan kunnissa kuntalaisille ja yrityksille usein sellaisia palveluita, joita muuten voi olla vaikea saada asiakkaan kannalta järkevään hintaan, Skinnari toteaa.

SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä katsoo, että hallituksen esityksessä ei esitetty mitään kestäviä perusteluja Euroopan mittakaavassakin poikkeukselliselle sääntelylle.

– Valiokunnan kuulemat asiantuntijat pitivät esitettyä sidosyksikkösääntelyä ongelmallisena. Edes hallituksen esityksen valmistellut työryhmä ei pitänyt näin tiukkaa rajausta perusteltuna, mutta hallitus sopi asiasta yksittäisten lobbausryhmien kanssa ohi virkamiesvalmistelun. Hallitus on siis tässä ryhtynyt väkisin vaikeuttamaan kuntien järkevää toimintaa järjestääkseen lisämarkkinoita tiettyjen alojen yksityisille yrityksille.

Kansanedustajat kiinnittivät huomiota myös hankintalain vaikutuksiin sosiaali- ja terveyspalveluiden ja erityisesti vammaisten elinikäisten palveluiden järjestämiseen.

Julkisia hankintoja tehdään vuosittain yli 33 miljardilla eurolla.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat