– Puolustuspoliittisen selonteon ydin on siinä, että ennakoidaan uhkia ja mietitään miten niihin suhtauduttaisiin, mutta pidän yhtä tärkeänä sitä, että seloteossa kerrotaan kansalaisille, ettei välitöntä vaaraa ole, Kari sanoo.

Seloteon valmistelua valvonut parlamentaarinen seurantaryhmä oli Karin mukaan kiinnittänyt sotaisaan sävyyn huomiota ilman tulosta.

– Sävy on siellä edelleen. Tämä on vähän pyssyn tähtäimen läpi katsottu paperi.

– Nyt se on jäänyt ohueksi myös rakenteeltaan. Koska se on strateginen asiakirja, monia sisältöjä käsitellään varsin pintapuolisesti. Tärkeä asiakirja tärkeästä aiheesta ansaintsisi syvemmän analyysin.

Ohuus liittyy Karin mukaan esimerkiksi siihen, mitä selonteossa sanotaan Suomen kansainväliseen harjotustoimintaan osallistumisesta.

– Selonteossa jää auki ne hyödyt mitä kansainvälisestä toiminnasta Suomelle olisi. Mitä me sieltä haetaan ja tavoitellaan ja toisaalta onko jotakin sellaista mitä meidän olisi hyvä sieltä saada, mutta mitä emme tällä hetkellä saa.

Kari pitää tärkeänä, että eduskunnan puolustusvaliokunta voi mietinnössään täydentää hallituksen selontekoa näiltä osin.

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero toteaa selonteon parantuneen edellisviikon versiosta.

– Parlamentaarisen työryhmän huomioita on otettu sinne sisään. Siellä ovat ne isot hankinnat myöskin mukana, mutta siellä lukee, että tulevissa talousarviokehyksissä ja talousarvioissa niistä päätetään vasta yksityiskohtaisemmin.

Paatero on puolustuspoliittisen selonteon laadintaan liittyvän parlamentaarisen seurantaryhmän varajäsen.

Hän toteaa, että seurantaryhmän sosialidemokraatit olisivat halunneet puolustusselontekoon vähemmän uhkakuvien luomista.

– Se on yhä edelleen sellainen, että varaudutaan siihen, että jokin uhkaa Suomea sotilaallisesti.

Selonteon mukaan sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on varauduttava.

Sitä Paatero pitää parannuksena, että selontekoon tuli kirjaus, ettei Suomi salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.

Puolustushankinnoista, hävittäjien ja laivojen osalta, Paatero toteaa, että puolustuksen pitää saada sen verran varusteita, että se on uskottava.

– Mutta kuinka monta laivaa tai lentokonetta tai kuinka paljon ne maksaa, sellaisesta meillä ei ole tarkempaa kantaa, Paatero sanoo.

Valtioneuvoston puolustusselonteko eduskunnalle hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa.

Puolustusselonteko laadittiin nyt ensimmäistä kertaa erillisenä selontekona.