SDP:n kysymys sai työministerin tyrmistymään: ”Minä en ole koskaan syyllistänyt yhtään työtöntä ihmistä” – myönsi silti tiukennukset ja kiristykset

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Hallitus sai vastata kyselytunnilla perustavanlaatuiseen ongelmaan: työttömyys rehottaa orastavasta talouskasvusta huolimatta.

– Työttömien ihmisten tasolla kuva ei ole niin valoisa kuin hallituspuolueiden ministerit ja kansanedustajat antavat ymmärtää, kansanedustaja Sanna Marin (sd.) sivalsi.

Hallitus on hänen mukaansa heikentänyt työttömien asemaa monin tavoin ja syventänyt heidän ahdinkoaan. Muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa on lyhennetty merkittävästi ja korotusosia on poistettu. Työttömyysturvaa on heikennetty myös indeksileikkausten ja jäädytyksen myötä. Lisäksi yleisen asumistuen tasoa ollaan jälleen heikentämässä.

Viimeisimpänä heikennyksenä on hallituksen ajama työttömyysturvan aktiivimalli, joka Marinin mukaan lisää byrokratiaa ja heikentää työttömien toimeentuloa.

– Miksi hallitus jatkuvasti, niin puheissa kuin teoissa, syyllistää työttömiä ihmisiä siitä, etteivät he ole työssä? Ilmiönä työttömyys johtuu ennen kaikkea avoimien työpaikkojen puutteesta ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista, Marin kysyi työministeri Jari Lindströmiltä (sin.) (kuvassa).

Lindström tyrmistyi siitä, että hallitusta syyllistetään syyllistämisestä.

– Minä en ole koskaan syyllistänyt yhtään työtöntä ihmistä, työministeri vakuutti.

Hän tunnusti, että hallitus on tehnyt monia tiukennuksia, leikkauksia ja kiristyksiä. Lindström toi esille samaan hengenvetoon muun muassa kolmen kuukauden välein tapahtuvat haastattelut, ”jotka aluksi tuomittiin”.

– Mitä on tapahtunut? Positiivista palautetta tulee kentältä. Aina unohtuu se, että tiukennuksien takana on myös positiivisia seikkoja.

Työttömät eivät ole numeroita vaan ihmisiä.

Marinia vastaus ei tyydyttänyt:

– Mielestäni on työttömien syyllistämistä se, että tehdään sellaisia uudistuksia, jotka nimenomaan iskevät työttömien toimeentuloon ja heikentävät heidän asemaansa.

Marin muistutti, että työttömät eivät ole numeroita vaan ihmisiä. Hänen mielestään on käsittämätöntä, että työttömyysturvan heikennykset kohdistuvat juuri ihmisiin, jotka ovat jo ennestään heikossa asemassa yhteiskunnassa.

– Eniten tällä hallituskaudella menettävät opiskelijat ja työttömät. Pienituloisimpien työttömien tulot supistuvat jopa 138 euroa vuodessa, Marin viittasi Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen tuoreeseen selvitykseen.

Muutos viime hallituskauteen on hänen mukaansa merkittävä. Tuolloin tuloeroja haluttiin kaventaa ja työttömyysturvaan tehtiinkin tuntuva tasokorotus.

– Tämä hallitus on puolestaan kasvattanut paitsi tulo- myös hyvinvointieroja. Hallitus on muun muassa rajannut päivähoitoa juuri työttömien lapsilta.

Tilastojen mukaan yli 100 000 lasta elää köyhissä perheissä, joista valtaosa on työttömien perheitä.

– Miksi leikkaatte näiden perheiden toimeentuloa ja näiden perheiden lasten palveluita esimerkiksi päivähoito-oikeuden rajauksen kautta? Miksi kuritatte työttömien lapsia, Marin vaati vastausta valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.).

Orpon mukaan paljon hyvää on tapahtunut. Hänen mukaansa noin 7 000 perhettä on vapautettu kokonaan varhaiskasvatusmaksuista ja maksuja on alennettu pieni- ja keskituloisilta.

– Olisi kohtuullista joskus mainita niistä.

Olen aina valmis kuuntelemaan viisaita neuvoja.

Useampi opposition kansanedustaja ihmetteli työttömyyslukujen ristiriitaisuutta. Vaikka työttömien työnhakijoiden määrä on tilastoissa vähentynyt 54 000:llä, samaan aikaan työllisten määrä on kasvanut vain 7 000:llä.

– Minne nämä ihmiset on kirjattu, missä he ovat, kysyi esimerkiksi Touko Aalto (vihr.).

Lindströmin mukaan piilotyöttömyys on yksi selitys, että ihmiset tulevat uudestaan työmarkkinoille, kun he alkavat uskoa, että kannattaa töitä hakea.

Työministeri pääsi jälleen kiinni syyllistämiseen.

– En ole missään vaiheessa paukuttanut henkseleitä, että nyt homma on ratkaistu. Nyt pitää toimia, että jokainen työtön ihminen saisi töitä tai ainakin joitakin palveluita. Mielestäni syyllistävä asenne, että me olisimme sitä mieltä, että työttömät ovat syyllisiä omaan tilaansa, näin ei missään nimessä ole.

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) kantoi huolta yli 100 000 pitkäaikaistyöttömästä. Hän muistutti, että yli 55-vuotiaana työttömäksi joutuvalla on äärettömän korkealle.

– Mitä me voisimme tehdä yhdessä? Meillä on tähän liittyviä ohjelmia ja näkemyksiä, Ihalainen vinkkasi.

Lindström kehui ex-työministeriä ”taatusta rakentavasta linjasta”.

– Olen aina valmis kuuntelemaan viisaita neuvoja, oppositiossa on paljon osaamista myös työttömyyden hoidossa. En väitä, että meillä olisi kaikki viisaus. Meillä on samanlainen päämäärä, keinot vain ovat joskus erilaisia, Lindström antoi tunnustusta.

 

Kiinteistöpalvelualan sovittelussa ei ratkaisua – lakko uhkaa ensi viikon torstaina

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kiinteistöpalvelualan sovittelu ei tuottanut tulosta tänään, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle tviitissään. Sovittelu jatkuu perjantaina.

Jos sopua ei synny, on ensi viikon torstaina aamukuudelta alkamassa työnseisaus.

Kiistaa on sekä palkankorotuksista että useista tekstikysymyksistä.

Valtakunnansovittelijan toimistossa on meneillään kuuden työriidan sovittelu. Keskiviikkona sovitteluvuorossa ovat yksityinen sosiaalipalveluala sekä yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset.

Keskustelua aiheesta

Suvi Lindénin Ugandan matka poikii pelisääntökeskustelun – Ministeri: ”Se varmastikin käydään”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) odottaa, että hallitus käy pelisääntökeskustelun siitä, minkälaista vienninedistämistyötä entiset ministerit voivat tehdä.

Nykyisellä hallituksella on tällä hetkellä hyvin vähän jos ollenkaan mahdollisuuksia pysyä kärryillä siitä, miten ja minkälaisten yritysten asiaa entiset ministerit ajavat.

– Luulen, että minun ei tarvitse sanoa, että käytäisiinkö pelisääntökeskustelu, vaan tämän tapahtuman johdosta se varmastikin käydään, Virolainen kertoi Brysselissä. Hän osallistui kaupungissa tiistaina ensimmäiseen kehitysministerikokoukseensa.

Ex-ministerien toimet ovat nousseet uudessa valossa esiin entisen viestintäministerin Suvi Lindénin Ugandan matkan yhteydessä. Lindén kertoo olleensa edistämässä maassa tietoyhteiskunta-asioita. Hänen seurassaan oli epäselvissä olosuhteissa kuollut suomalainen liikemies, joka markkinoi Ugandassa Patrian tuotteita.

Virolainen pitää erittäin ongelmallisena myös sitä, jos sopeutumiseläkettä nostetaan palkan ja muiden tulojen lisänä.

Eläkejärjestelmän kohtaloa pohditaan nyt puhemies Paula Risikon (kok.) johdolla.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Sosiaalipalvelualan lakko laajenemassa suuriin hoivayrityksiin

Suurissa hoiva-alan yrityksissä järjestetään ensi kuussa kolme lakkoa, jos yksityisen sosiaalipalvelualan neuvotteluissa ei synny neuvottelutulosta. Lakkovaroituksen jättivät tiistaina Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, TSN, Jyty-Pardia-STHL ja Talentia.

Talentia ilmoitti, että lakon uhka laajenee satoihin toimipisteisiin yksityisellä sosiaalipalvelualalla.

Työntekijäliittojen mukaan lakkovaroitusta laajennettiin, koska työnantaja ei ole ollut valmis neuvottelemaan työehtojen kohtuullisesta parantamisesta. Työnantajapuolen Hyvinvointialan liitto on toista mieltä: sen mukaan työnantaja tuli vastaan monessa asiassa.

Hyvinvointialan liitto niin ikään tyrmää väitteet, joiden mukaan työnantaja olisi painottanut työsuhteen ehtojen heikennyksiä.

– Pyrimme koeajan keston päivittämiseen nykylain tasolle, sanoi liiton työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri.

JHL korosti, että alan suuret toimijat ovat antaneet julkisuuteen tietoja erinomaisista liiketuloksista, jopa kymmenien miljoonien oikaistusta liikevoitosta vuodessa. Samaan aikaan yritykset JHL:n mukaan sanovat, että niillä ei ole varaa maksaa yleisen tason mukaista palkkaa.

– Hoivayritykset maksavat perusteettomasti heikompia palkkoja kuin esimerkiksi sosiaalialan työpaikat julkisella puolella, vertaavat JHL:n sopimustoimitsijat Veikko Lehtonen ja Kalle Honkanen.

JHL hakee parannusta myös nollasopimusten ja osa-aikatyön ongelmiin.

Päiväkotilakko luvassa ensin

Ensimmäinen yksityistä sosiaalipalvelualaa koskeva lakkovaroitus jätettiin perjantaina: yksityisissä päiväkodeissa järjestetään kahden päivän työnseisaus 7. maaliskuuta alkaen, jos sopua ei saavuteta sitä ennen.

Ensimmäinen suuria hoivayrityksiä koskeva lakko alkaisi 12. maaliskuuta.

Vajaat kaksi vuorokautta kestäviä lakkoja järjestettäisiin yhteensä kolme siten, että kukin lakko kohdistuisi kerrallaan kahteen tai useampaan sosiaalialan yritykseen ja yritysryhmään.

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut osapuolet sovitteluun keskiviikkona.

Keskustelua aiheesta

Ristiriita kummastuttaa: Alkoholilakia höllennetään, päihdepalveluja heikennetään – ”Tilanne on jo nyt katastrofaalinen”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Uusi alkoholilaki astuu voimaan kokonaisuudessaan maaliskuussa. Osa muutoksista on jo kuitenkin käytännössä. Muun muassa kaupat saivat vuodenvaihteen jälkeen myydä alkoholijuomia, joiden enimmäisvahvuus on 5,5 prosenttia.

Ravintoloiden anniskeluaikoja koskevat muutokset tulevat voimaan vasta maaliskuun alussa.

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä varoittaa alkoholipoliittisista uudistuksista, joista ei aiemminkaan ole koitunut hyvää.

– Uudistuksia on seurannut alkoholin kulutuksen kasvu. Tämä on lisännyt erityisesti kroonisia terveyshaittoja, kuten alkoholiriippuvuutta. Ei ole syytä epäillä, etteikö niin tapahtuisi nytkin, ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) muistuttaa.

Hänen mukaansa alkoholiriippuvuus on neurobiologinen sairaus, joka hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Perinnöllinen alttius vaikuttaa merkittävästi alkoholiriippuvuuden kehittymiseen.

– Eikä sairastuminen vaadi välttämättä pitkäaikaista tai runsasta alkoholin käyttöä.

Ryhmä jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen päihdepalveluiden tilasta. Se vaatii niitä lakien edellytämäle tasolle.

– Tilanne on useissa kunnissa jo nyt katastrofaalinen, eikä palveluja ole saatavilla tasapuolisesti. Tästä huolimatta päihdepalvelujen laatua jatkuvasti heikennetään ja niiden määrää vähennetään, Mäkisalo-Ropponen ihmettelee.

Keskustelua aiheesta

”Ei tiedusteluviranomaisia kiinnosta kotirouvien ja talonmiesten salaiset suhteet” – eduskunta keskusteli tiedustelulaista ja supon valvonnasta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sisäministeri Kai Mykkänen (vas.), oikeusministeri Antti Häkkänen ja puolustusministeri Jussi Niinistö eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 20. helmikuuta 2018. Istunnossa käytiin lähetekeskustelu tiedustelulakipaketista.

SDP:n eduskuntaryhmä piti tiedustelulaeista eduskunnassa käytävässä keskustelussa esillä kysymystä suojelupoliisin parlamentaarisesta valvonnasta. SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Mika Kari kiinnitti huomiota supon luonteen muuttumiseen poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi.

– Yli 10 vuotta kestänyt keskustelu supon parlamentaarisesta valvonnasta on saatava päätökseen. Valvojilla pitää olla omat valvojansa. Valvojien toimintavaltuuksien ja resurssien pitää myös olla riittäviä, Kari sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vaati eduskuntaa ratkaisemaan parlamentaarista valvontaa koskeva kysymyksen ennen kuin tiedustelulakien suhteen voidaan edetä.

”Ilman supon valvontaa ei tule uusia tiedusteluoikeuksia.”

– Ilman supon valvontaa ei tule uusia tiedusteluoikeuksia. Tässä yhteydessä on ratkaistava kysymys koko supon parlamentaarisesta valvonnasta, Lindtman totesi.

Lakiesityksessä laajennettuja tiedusteluoikeuksia valvottaisiin sekä oikeudellisesti, perustettavan tiedusteluvaltuutetun toimiston avulla, että parlamentaarisesti eduskuntaan perustettavan tiedusteluvalvontavaliokunnan kautta. SDP:n mukaan on kuitenkin epäselvää koskisiko parlamentaarinen valvonta vain supon laajennettuja oikeuksia vai viranomaisen koko toimintaa.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kysyi sisäministeri Kai Mykkäseltä (kok.) ja oikeusministeri Antti Häkkäseltä (kok.) supon parlamentaarisesta valvonnasta.

Mykkänen tyytyi toteamaan, että tiedusteluvaliokunnan täsmällinen tehtävä tarkentuu eduskuntakäsittelyssä. Häkkäsen mukaan supon valvontaa koskevan kysymyksen ratkaisee varmasti eduskunta mikäli SDP:n huoli osoittautuu todelliseksi.

”Valvonta on ollut hyvin köykäistä.”

Kysymys supon valvonnasta sai ymmärrystä myös hallituspuolueiden riveissä. Kokoomuksen Pertti Salolainen piti oppositiosta esiin nostettua huolta perusteltuna. Salolaisen mukaan supoa valvoo eduskunnassa nyt puolenkymmentä valiokuntaa.

– Valvonta on ollut hyvin köykäistä. Nyt valvonta siirtyy tiedusteluvalvontavaliokunnalle, joka pystyy paneutumaan siihen syvällisesti mutta myös salaisesti. Millä tavalla taataan jatkossa se, että tähän saakka tietoa saaneille valiokunnille tulee jatkossakin tietoa ja millä salaisuusasteella, Salolainen kysyi.

Myös sinisten Kimmo Kivelä kehotti ottamaan tosissaan huolen supon asemasta. Kivelä myös torppasi julkisuudessa esillä olleita puheita, joiden mukaan uudet tiedustelulait mahdollistaisivat kansalaisten massavalvonnan.

– Ei tiedusteluviranomaisia missään olosuhteissa kiinnosta kotirouvien ja talonmiesten salaiset suhteet, Kivelä totesi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistutti, että päinvastaisista puheista huolimatta myös tavallisten kansalaisten viestejä voisi joutua uusien lakien myötä tiedustelun piiriin.

AVAINSANAT