SDP:n Lindtman muistuttaa ongelmista: ”Ahkerat julkisen sektorin työntekijät joutuvat lujille”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Työmarkkinajärjestöt kyllä osaavat sopia, kun niille annetaan aito mahdollisuus, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman pitää positiivisena, että työmarkkinaratkaisusta on saatu aikaan esitys. Lindtman sanoo Facebookissa julkaisemassaan kannanotossa, että hallituksen yksipuolinen sanelu on estänyt ratkaisuun pääsyn.

– On hyvä, että hallitus vihdoin ymmärsi jäädyttää pakkolakien valmistelun ja antaa työmarkkinoille työrauhan. Työmarkkinajärjestöt kyllä osaavat sopia, kun niille annetaan aito mahdollisuus ilman hallituksen päsmäröintiä, Lindtman kirjoittaa.

Lindtman pitää tärkeänä, että työehtosopimusten yleissitovuus työntekijöiden suojana säilyy ja paikalliseen sopimiseen haetaan tasapainoista ratkaisua.

– Paluu vanhaan isäntävaltaan ja työnantajan saneluun olisikin istunut huonosti pohjoismaiseen tasa-arvoiseen yhteiskuntamalliin, hän linjaa.

Nyt onkin kuunneltava tarkasti eri alojen työntekijöiden ja työnantajien näkemyksiä.

Lindtmanin mukaan nyt saavutettu neuvottelutulos sisältää myös kiistattomia ongelmia. Ostovoiman leikkaantuminen näkyy suoraan kotimaisessa kulutuksessa ja sitä kautta työllisyydessä, Lindtman sanoo.

– Työeläkemaksujen emu-puskurien käyttö olisi ollut ostovoiman ja työllisyyden kannalta perusteltu ratkaisu, kuten SDP vaihtoehtobudjetissa esitti.

Paljon kysymyksiä nousee Lindtmanin mielestä myös julkisten naisvaltaisten alojen kohtelusta.

– Ahkerat julkisen sektorin työntekijät, jotka pitävät huolen meidän kaikkien terveydestä ja hyvinvoinnista, lasten tulevaisuudesta, sivistyksestä ja koulutuksesta joutuvat nyt lujille. Nyt onkin kuunneltava tarkasti eri alojen työntekijöiden ja työnantajien näkemyksiä, hän sanoo.

Lindtman linjaa, että laajan tuloratkaisun syntyessä hallituksen tulisi tarkistaa omaa talouslinjaansa kasvua sekä työllisyyttä tukevaan suuntaan. SDP on tarjonnut hallitukselle vaihtoehdon, jonka avulla luotaisiin 35 000 uutta työpaikkaa.

On hyvä, että työmarkkinaratkaisusta on saatu esitys aikaiseksi. SDP on sanonut viime kesästä lähtien, että Suomi…

Julkaissut Antti Lindtman 29. helmikuuta 2016

Orpo KL:ssä: Nykyisillä keinoilla ei päästä hallituksen asettamaan 72 prosentin työllisyysasteeseen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kokomuksen puhenjohtajan valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan lisäleikkauksista voidaan luopua, jos kevään budjettiriihessä pystytään tekemään lisää työllisyyttä parantavia uudistuksia.

Lisäleikkauksista voidaan luopua, jos kevään budjettiriihessä pystytään tekemään lisää työllisyyttä parantavia uudistuksia, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) Kauppalehdessä.

Tähän asti Orpo on puhunut 1–2 miljardin euron lisäleikkaustarpeesta.

Hallitus valmistelee huhtikuun budjettiriihessä muun muassa lisätoimia paikallisen sopimisen vauhdittamiseksi.

– Jos pystymme kevään budjettiriihessä tekemään lisää työllisyyttä parantavia uudistuksia ja ne tuovat kestävää kasvua, meidän ei tarvitse leikata, vaikka emme olisi työllisyystavoitteessa, sanoo Orpo Kauppalehdessä.

Orpon mukaan nykyisillä keinoilla ei päästä hallituksen asettamaan 72 prosentin työllisyysasteeseen.

Veronmaksajat: Keskituloinen perhe maksaa yli neljä tonnia enemmän veroja Jämijärvellä kuin Kauniaisissa

Kuva: Roope Permanto

Suomen kunnista kirein verotus on Jämijärvellä Satakunnassa, käy ilmi Veronmaksajien selvityksestä. Jämijärven kunnallisveroprosentti on 22,5 ja kirkollisvero 1,85 prosenttia.

Kevyin verotus Manner-Suomen kunnista on perinteisesti Kauniaisissa. Siellä on 17 prosentin kunnallisvero ja prosentin kirkollisvero.

Selvityksen mukaan keskituloinen palkansaajaperhe maksaisi Jämijärvellä vuodessa runsaat 4 500 euroa enemmän kuin Kauniaisissa.

Maakuntakeskuksista kovimmin verottavat Kokkola, Seinäjoki ja Kajaani. Selvästi kevyin verotus maakuntakeskuksista on Helsingissä.

– Kunnallista verotusta vertailtaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että asumismenot ovat Helsingissä korkeat. Jos verotus Helsingissä kiristyisi, pääkaupungin kalleus korostuisi entisestään, selvityksen laatinut Veronmaksajien ekonomisti Leena Savolainen muistuttaa Veronmaksajien tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta

Nyt tuli ministeriarvio: ”Venäjä ei parhaillaan uhkaa Suomea sotilaallisesti”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Venäjä ei uhkaa Suomea sotilaallisesti ”parhaillaan”.

”Etenkin Krimin valtauksen jälkeen Venäjä on alkanut pelottaa monia suomalaisia, ja pelolla myydään iltapäivälehtiä. Suomalainen voi kuitenkin nukkua yönsä hyvin.”

Niinistö kirjoittaa asiasta blogissaan Iltalehdessä.

”Uhka kun on perinteisen määrittelyn mukaan yhtä suuri kuin kyky kertaa tahto. Kykyä Venäjällä kiistatta on, mutta tahtoa uhata Suomea en ole Venäjän poliittisessa nykyjohdossa havainnut.”

Niinistön mielestä Suomen puolustus on kohtuullisessa kunnossa.

”Pohjois-Itämerellä lisääntynyt sotilaallinen aktiviteetti kuitenkin antaa syytä huoleen, sillä sen myötä riskit onnettomuuksille ja tahattomille eskalaatioille ovat kasvaneet. Tähän liittyvät myös niin sanotut pimeät eli ilman transponderia ja lentosuunnitelmia suoritetut lennot, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa myös siviililentoliikenteelle.”

Niinistö sanoo, että Suomen puolustus pohjoisessakin nojaa siihen, että koko maamme uskottavasta puolustuksesta huolehditaan.

”Tähän pyritään muun muassa valmisteilla olevilla strategisilla hankkeilla, joilla 2020-luvulla korvataan meri- ja ilmavoimien vanhenevaa kalustoa. Myös maavoimien suorituskykyä kehitetään määrätietoisesti.”

Sipilä löysi Mayn puheesta hyvää muttei juurikaan mitään yllättävää

Britannian pääministerin Theresa Mayn puhe ei sisältänyt suuria yllätyksiä, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) blogissaan.

Sipilän mukaan Suomen kannalta keskeistä puheessa oli, että May ilmaisi Britannian valmiuden edistää ja ylläpitää maansa ja EU:n välisiä kauppasuhteita.

Sipilä korostaa, että maa on Suomelle tärkeä kauppakumppani, ja tiiviiden kauppasuhteiden säilyminen on todella tärkeää.

Sipilä muistuttaa Eurooppa-neuvoston hyväksyneen kesällä, että yksittäisen jäsenmaan on kyettävä sitoutumaan jokaiseen unionin neljään vapauteen, joita ovat ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus.

– Britannia ei ollut halukas hyväksymään tätä kokonaisuutta. Se valitsi toisen tien. Tämä tie johdattaa maan EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

Sipilä pitää myönteisenä myös sitä, että May korosti Britannian pysyvän tiiviisti mukana EU:n rintamassa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä ja terrorismin torjunnassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Orpolta reaktio Mayn Brexit-puheeseen: ”Yhdistyneenä pysymme pystyssä, hajaantuneena kaadumme”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut Twitterissä kantaa Britannian pääministerin Theresa Mayn brexit-puheeseen.

Orpo twiittaa, että Britannia on nyt esitellyt brexit-suunnitelmansa, ja muiden EU-jäsenmaiden on seuraavaksi löydettävä yhteinen brexit-kanta.

– Yhdistyneenä pysymme pystyssä, hajaantuneena kaadumme, Orpo kirjoittaa Twitterissä.

May otti puheessaan kovan linjan maansa EU-eroon ja sanoi, että Britannia vetäytyy täysin EU:n sisämarkkinoilta brexitin jälkeen.

Keskustelua aiheesta