SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Suojaosuus koskemaan myös eläkeläisten asumistukea

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Merja Mäkisalo-Ropposen mukaan hallitus ei tue eläkeläisten työntekoa.

Yleiseen asumistukeen on säädetty viime syyskuusta alkaen 300 euron suojaosuus, eli niin sanottu ansiotulovähennys, jolloin ihminen voi ansaita pieniä tuloja menettämättä asumistukea. Jos ruokakunta saa esimerkiksi 1 000 euroa palkkaa, tästä huomioidaan 700 euroa tulona. Tällä kannustetaan ottamaan vastaan vähäistä ja lyhytkestoista työtä.

Suojaosuus ei kuitenkaan koske eläkeläisten asumistukea.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) kysyi kirjallisessa kysymyksessään, miksi asumistuen suojaosuus ei koske eläkeläisten asumistukea ja onko tämä hallituksen mielestä oikeudenmukaista ja järkevää.

– On vaikea keksiä mitään hyvää syytä, miksi suojaosaa ei olisi myös eläkeläisten asumistuen puolella, jolloin se kohtelisi tasapuolisesti kaikkia asumistuen saajia. Asia koskee monia ikääntyneitä eläkeläisiä, jotka on nyt asetettu eriarvoiseen asemaan yleisen asumistuen saajiin nähden.

Kirjallisen kysymyksen vastauksessaan ministeri Hanna Mäntylä (ps.) toteaa, että vanhuuseläkkeellä olevien työssäkäynnin lisääminen ei ole ensisijainen tavoite. Mäkisalo-Ropposen mielestä olisi kuitenkin tärkeää mahdollistaa vähäinen työnteko myös eläkkeensaajille, koska asumiskustannukset kallistuvat erityisesti suurissa kaupungeissa ja hallitus myös omilla toimilla korottaa monia maksuja ja kiristää eläkkeensaajien toimeentuloa.

Tämä on verolinjan lisäksi hyvä esimerkki siitä, miten hallitus asettaa eläkeläiset eriarvoiseen asemaan suhteessa palkansaajiin.

– Hallitus ei tue eläkeläisten työntekoa. Erityisesti tämä koskee vuokralla asuvia pienituloisia eläkeläisiä. Moni ikäihminen haluaisi kerätä hieman sivutuloja kohentaakseen elintasoaan kustannusten noustessa menettämättä heti asumistukea. Pienien töiden tekeminen olisi hyvä asia myös toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta ja tukisi ikäihmisen sosiaalista elämää. Yksinäisyys vähenee, kun on mahdollisuus piipahtaa työyhteisössä.Työntekoon kannustaminen olisi monessa mielessä järkevää. Tästä hyötyisi koko yhteiskunta.

– Tämä on verolinjan lisäksi hyvä esimerkki siitä, miten hallitus asettaa eläkeläiset eriarvoiseen asemaan suhteessa palkansaajiin. Tänä vuonna eläkkeensaajat eivät saa samoja veronalennuksia kuin palkansaajat, jolloin käteen jäävä tulo on eläkkeensaajilla pienempi kuin palkansaajilla. Tähän eriarvoistavaan linjaan pitää saada muutos, Mäkisalo-Ropponen vaatii.

Millä SDP saadaan ykköspuolueeksi eduskuntavaaleissa? – ”ennen oli paremmin” -Hakaniemen demari Miika Nousiainen vastaa

Kuva: Jari Soini

Kirjailija, monien tv-paneelien ”menneisyyteen haikaileva Hakaniemen demari” Miika Nousiainen on pohtinut, millä keinoin SDP säilyttää hienon vireensä ja nousee selkeästi pääministeripuolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Ensin edessä ovat kuitenkin kuntavaalit. Nousiainen kertoo myös, miten toivoo tulevien Helsingin päättäjien kehittävän hänen omia kotikulmiaan, Hakaniemen ja Kallion seutua.

Miika Nousiainen kertoo lisää ajatuksistaan laajassa henkilöhaastattelussa, joka ilmestyy torstaina Demokraatin viikkolehdessä.

Tampere määräsi lapsipornoa ladanneen yrittäjän päiväkodin suljettavaksi

Tampereen kaupunki on päättänyt asettaa Tampereen yksityisen ABC-Päiväkodin toimintakieltoon, kertoo Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä.

Asiasta päätti tänään Tampereen lasten ja nuorten palvelujen lautakunta.

ABC-Päiväkodin yrittäjä oli ladannut koneelleen lapsipornoa vuosia sitten. Tampereen kaupunki teki asian selvittyä miehen kanssa sopimuksen, ettei tämä saa toimia yksin lasten kanssa.

Joulukuussa selvisi, että sopimusta oli rikottu.

Toimintakielto astuu voimaan 30. tammikuuta.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Tarkoituksenmukaista?

Kun aloitin Pirkkalan kunnanhallituksen puheenjohtajana vuoden 1977 alussa, jouduin heti osallistumaan kunnassa käytyyn keskusteluun siitä, pitääkö kunnan itse rakentaa koulut ja muut uudisrakennukset. Kunnan oma rakentaminen merkitsi sitä, että kunnan täytyi pitää kirjoissaan muutamaa kymmentä vakituista rakennusmiestä. Huolimatta omasta aiemmasta näkemyksestäni tulin melko pian kääntäneeksi kelkkani. Aloin ymmärtää, ettei oman kunnan rakennustoiminnan ylläpitäminen ollut tarkoituksenmukaista, vaikka olikin ideologisten perusnäkemysteni mukaista.

Kunnan oma rakennustoiminta oli kyllä perusasioissa osaavaa ja tehokasta, mutta tuli verraten kalliiksi lähinnä erikoisosaamisen hankinnan ja rakentamiseen kohteiden vähäisyydestä aiheutuneiden taukojen vuoksi.

Jussi Linnamon nimiin – taisi olla ihan demariministeri – aikoinaan pantiin kuolematon lausahdus ”sosialismi on tarkoituksenmukaisuuskysymys”.

Pirkkalan terveyskeskus on jo vuosikymmeniä ollut esimerkki julkisen palvelun erinomaisesta toiminnasta. En ole vuosien mittaan juuri tavannut pirkkalaisia, jotka olisivat toista mieltä. Kunnan oma työ on perusterveydenhoidossa kuin itsestään selvyys, varsin tarkoituksenmukaista. Pelottaa ajatella, mitä erilaiset yksityistämisratkaisut tulevat aiheuttamaan, pirkkalaiset eivät valinnan vapautta kaivanne.

Jussi Linnamon nimiin – taisi olla ihan demariministeri – aikoinaan pantiin kuolematon lausahdus ”sosialismi on tarkoituksenmukaisuuskysymys”. Toteamusta voi tulkita eri tavoin, Linnamo ei ollut intohimoinen sosialisoinnin kannattaja, jos ei vastustajakaan. Hän pyrki vain kertomaan, että asioiden hoitamisessa pitäisi pyrkiä irti ideologioiden liian tiukoista kahleista, tarkoituksenmukaisuuteen.

On aika ihmeellistä, miten joillakin ihmisillä on niin vankkumattomat mielipiteet siitä, että julkinen toiminta aina on tehottomampaa ja kalliimpaa kuin yksityinen.

Maassamme on käynnissä ennennäkemättömän raju pyrkimys julkisten toimintojen yksityistämiseksi. Äärimmäiset vasemmistolaiset ideologiset kannat ovat kauan sitten väistyneet tarkoituksenmukaisuusajattelun tieltä, mutta oikeistolaiset ideologiset kannat – jopa äärimmäiset – epätarkoituksenmukaisten ratkaisujen ajamiseen ovat vain voimistuneet. Esimerkkejä ei ole tarvis edes mainita, nimet Sipilä ja Berner riittävät.

On aika ihmeellistä, miten joillakin ihmisillä on niin vankkumattomat mielipiteet siitä, että julkinen toiminta aina on tehottomampaa ja kalliimpaa kuin yksityinen. Esimerkkejä sekä julkisen että yksityisen toiminnan tehokkuudesta on vaikka kuinka havaittavissa, samoin esimerkkejä molempien tahojen epäonnistumisista ja kalleudesta. Yksityiset mokat kyllä ovat helpommin salattavissa kuin julkiset, mutta se taitaa itse asiassa olla julkisen puolen eduksi laskettava ominaisuus.

Tietysti voi ajatella, että joidenkin mielestä kaiken yksityistäminen on tarkoituksenmukaista, koska se tarjoaa tietyille ihmisille mahdollisuuden kerätä taloudellisia voittoja. Mutta yleiseltä kannalta voi kysyä, onko se laajemmin ottaen tarkoituksenmukaista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

La La Land kurotti Oscar-ehdokkuuksissa Titanicin tasolle – Meryl Streepille jo kahdeskymmenes Oscar-ehdokkuus

Kuva: AFP PHOTO/Don Emmert
Vielä viimeistelemättömät Oscar-pystit odottavat ottajiaan.

Romanttinen La La Land -musikaali jatkoi tiistaina menestyskulkuaan, kun elokuva sai ennätykselliset 14 Oscar-ehdokkuutta. Samaan ovat aiemmin yltäneet vain elokuvat Titanic (1997) ja Kaikki Eevasta (1950).

La La Land on ehdolla muun muassa parhaan elokuvan, parhaan ohjauksen, miespääosan ja naispääosan sarjoissa. Parhaan musiikkikappaleen sarjaan La La Land sai peräti kaksi ehdokkuutta.

Musikaali on ehdolla myös esimerkiksi parhaan alkuperäiskäsikirjoituksen, kuvauksen, leikkauksen, musiikin, lavastuksen ja puvustuksen sarjoissa.

La La Land on vahvassa myötätuulessa, sillä se sai ennätykselliset seitsemän Golden Globe -palkintoa aiemmin tässä kuussa.

Jos La La Landin ohjaaja 32-vuotias Damien Chazelle saa pystin ohjaustyöstään, hän on Oscar-historian nuorin ohjaajapalkinnon saaja. Chazelle voi pokata Oscarien jaossa tuplapalkinnon, sillä hän laati myös elokuvansa käsikirjoituksen.

Oscar-palkinnot jaetaan Hollywoodissa helmikuun lopussa. La La Landilla on tuolloin mahdollisuus tehdä kaikkien aikojen Oscar-ennätys. Eniten himoittuja pystejä ovat tähän mennessä saaneet Ben-Hur (1959), Titanic ja Taru sormusten herrasta – kuninkaan paluu (2003), jotka kukin saivat aikoinaan 11 Oscaria.

Mel Gibsonille yllätysehdokkuus

Toiseksi eniten Oscar-ehdokkuuksia tiistaina sai scifi-leffa Arrival ja draamaelokuva Moonlight, jotka molemmat saivat kahdeksan ehdokkuutta.

Hacksaw Ridge – aseeton sotilas, Lion ja Manchester by the Sea saivat kukin kuusi Oscar-ehdokkuutta.

La La Landin ohella parhaan elokuvan Oscarista kamppailevat elokuvat Arrival, Fences, Hacksaw Ridge – aseeton sotilas, Hell or High Water, Hidden Figures – varjoon jääneet, Lion, Manchester by the Sea ja Moonlight.

Pitkän linjan näyttelijä ja ohjaaja Mel Gibson pääsi ehdolle parhaan ohjauksen sarjassa Hacksaw Ridge -sotaelokuvallaan. Ehdokkuutta pidettiin yllätyksenä, sillä Gibson on ollut Hollywoodissa epäsuosiossa juutalaisvastaisten ja seksististen kommenttiensa takia.
Naispääosasarjassa ehdokkuuden saanut Meryl Streep sai nyt jo uransa 20. Oscar-ehdokkuuden. Streep on eniten ehdokkuuksia saanut näyttelijä Oscar-palkinnon historiassa.
Streep, 67, on voittanut Oscarin kolmesti. Tällä kertaa hän on ehdolla roolistaan kehnosta oopperalaulajasta kertovassa Florence-elokuvassa. Ensimmäistä kertaa Streep oli ehdokkaana roolistaan Kauriinmetsästäjä-elokuvassa vuonna 1979.

Pohjoismailla vahva edustus

Suomen ehdokas parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-kilpailuun oli Juho Kuosmasen ohjaama Hymyilevä mies. Se kuitenkin putosi kisasta jo viime kuussa, vaikka menestyi muun muassa Cannesin elokuvajuhlilla.

Pohjoismaat ovat kuitenkin vahvasti esillä ulkomaisen elokuvan Oscar-kilvassa, sillä Ruotsin ja Tanskan ehdokkaat pääsivät viiden finalistin joukkoon. Ruotsista ehdolla on komedia Mies, joka rakasti järjestystä ja Tanskasta on miinanpurkajista kertova Land of Mine.

Ehdolla parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin saajaksi on myös Suomen elokuvateattereissa parhaillaan pyörivä saksalainen komedia Isäni Toni Erdmann.

Tuomas Savonen, Los Angeles

Keskustelua aiheesta

Suomen Washingtonin-lähetystöllä ei tietoa uudesta Suomen-lähettiläästä

Kuva: AFP PHOTO/Mandel Ngan
Donald Trump on nimittämyt Suomen suurlähettilään - ehkä.

Suomen Washingtonin-suurlähetystö ei ole saanut mitään vahvistusta tiedolle, että presidentti Donald Trump olisi jo nimittänyt uuden suurlähettilään Suomeen. Washingtonin-lähetystö on selvittänyt asiaa Yhdysvaltain ulkoministeriöstä.

Myöskään Yhdysvaltojen Helsingin-lähetystön nettisivuilla ei ole mitään mainintaa uudesta lähettiläästä.

Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Yhdysvaltojen uudeksi Helsingin-suurlähettilääksi on nimitetty David A. Balton. Ilta-Sanomat korjasi uutistaan myöhemmin.

Balton on ammattidiplomaatti, joka on vaikuttanut Arktisen neuvoston johtotehtävissä.
Entinen suurlähettiläs Charles C. Adams joutui jättämään tehtävänsä heti Trumpin virkaanastujaisten jälkeen.

Ilta-Sanomien aiempi uutinen oli virheellinen. Nyt korjattu.