Politiikka

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Hyvinvointitalous on keskeinen osa kestävää kehitystä

Jukka-Pekka Flander
Merja Mäkisalo-Ropponen.
Jukka-Pekka Flander
Merja Mäkisalo-Ropponen.
Jukka-Pekka Flander
Merja Mäkisalo-Ropponen.

– Investoinneilla hyvinvointiin on ollut keskeinen rooli siinä, että Suomi on noussut maailman vauraimpien maiden joukkoon. Ne ovat vahvasti tukeneet taloudellista kasvua. Hyvinvointitalous on myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ja tulevaisuuspolitiikkaa parhaimmillaan.

Näin sanoo kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.), jonka mielestä hyvinvointitalous on otettava poliittisen päätöksenteon keskiöön.

– Talous ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Ne tukevat toisiaan. Panostukset inhimilliseen pääomaan ovat panostuksia kestävään talouskasvuun. Meillä on paljon tutkimusnäyttöä siitä, että panostukset inhimillisyyteen maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti.

Mäkisalo-Ropposen mukaan hyvinvointitalouden käsite on keskeinen osa kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen keskiössä on oltava ihminen. Tämä pitäisi muistaa myös tulevaisuudessa.

– Esimerkiksi panostukset lapsiin ovat todella tärkeitä tulevaisuusinvestointeja. Siksi SDP:n tavoite kohti maksutonta varhaiskasvatusta on erinomainen. Yksi panostettu euro varhaiskasvatukseen tulee selvitysten mukaan yhteiskunnalle moninkertaisena takaisin. Tästä on konkreettisesti kyse, kun puhumme hyvinvointi-investoinneista ja hyvinvointitaloudesta.

– Suunta on nyt väärä.  Esimerkiksi ensi vuoden budjetin päätökset lisäävät tuloeroja ja päätökset tehdään täysin tietoisesti. Tämä ei ole oikeudenmukaista, mutta se ei ole myöskään järkevää tulevaisuuspolitiikkaa. Satsaukset kaikkien hyvinvointiin hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Leikkaukset vääristä kohdista taas tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

– Viestini onkin se, että hyvinvointitalouden hyödyt ovat ilmeisiä ja kestävää kehitystä parhaimmillaan. Nykyhallituksen ja seuraavien hallituksien pitää ottaa tämä politiikkansa keskiöön, koko poliittisen toiminnan punaiseksi langaksi. Päätöksien taloudellisia ja inhimillisiä seurauksia on myös pystyttävä ennakoimaan paremmin tekemällä vaikuttavuusarviointia sekä laskemalla vaihtoehtoiskustannuksia sekä ottamalla käyttöön uusia skenaariomenetelmiä ja muita mittareita, Mäkisalo-Ropponen korostaa tiedotteessaan.

 

 

 

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat